- Puolustusministeriö ja Puolustusvoimat kertoivat tarkemmin, mihin armeija käyttää saamansa lisärahoituksen, Katso tiedotustilaisuuden tallenne Yle Areenassa.
- Tiedotustilaisuuden keskeinen anti on tekstinä tässä jutussa.
- Puolustusvoimat palkkaa asteittain lisää siviili- ja sotilastyöntekijöitä sekä lisäksi reserviläisiä määräaikaisiksi sopimussotilaiksi.
- Aseita ja ammuksia ostetaan lisää patruunoista ohjuksiin.
- Puolustusvoimat saa lisää rahaa tänä vuonna 700 miljoonaa euroa ja 2023–2026 noin 2,2 miljardia euroa.
Puolustusministeri Kaikkonen: Puolustuskyvyn parantaminen aloitetaan välittömästi, lisää sotilaita ja aseita
Puolustusvoimien siviili- ja sotilastyöntekijöiden määrää lisätään lähivuosina viidellä sadalla. Lennokkien käyttöönottoa nopeutetaan.
- Ari Hakahuhta
- Anniina Luotonen
•
Anniina Luotonen
Kaikkonen: Nato-jäsenyys ei kaadu taloudellisiin panostuksiin
Myös puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan investoinnit puolustuskykyyn tarvitaan riippumatta siitä, päätyykö Suomi hakemaan Naton jäseneksi.
Suomi täyttää lähivuosina puolustusliiton tavoitteen käyttää puolustusmenoihin kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, Kaikkonen sanoo. Jäsenyys ei kaadu hänen mukaansa taloudellisiin panostuksiin.
Puolustusvoimien komentajan Timo Kivisen mukaan Puolustusvoimat varautuu "kaikkiin kehityskulkuihin" eli myös siihen, että Nato-jäsenyyshakemus päädyttäisiin jättämään.
Puolustusvoimat on Kivisen mukaan pitänyt pitkäjänteisesti yllä yhteistoimintakykyä ja pyrkinyt varmistamaan, ettei jäsenyydelle synny teknisiä esteitä.
Anniina Luotonen
Kivinen: Satsaukset tarpeen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä riippumatta
Puolustusvoimien komentajan Timo Kivisen mukaan Puolustusvoimilla on oltava nopeaa toimintavalmiutta ja mahdollisuus toimia pitkäaikaisessa kriisissä.
Venäjän käynnistämä laaja hyökkäys Ukrainaan korostaa hänen mukaansa puolustuskyvyn välttämättömyyttä tilanteessa, jossa hyökkäykseen vastataan ainakin aluksi vain kansallisin voimin.
Jokaisen maan on Kivisen mukaan varauduttava turvallisuusympäristön haasteisiin. Nato-jäsenyyden mahdollinen hakeminen ei hänen mukaansa poista tarvetta.
Komentaja Kivisen mukaan aiemmin suunnitelluista hankinnoista lennokkien hankintaa ja käyttöönottoa nopeutetaan. Lisäksi tiedustelu-, kyberpuolustus- ja pimeätoimintakykyjä parannetaan.
Valtaosa investoinneista tehdään Kaikkosen mukaan kohteisiin, joita Suomella on jo ennestään ja joita hankitaan lisää. Uudishankinnat ovat hänen mukaansa vain pieni osuus.
Anniina Luotonen
Kertausharjoitusten määrää lisätään tuntuvasti
Heti tänä vuonna kutsutaan 9000 reserviläistä lisää kertausharjoituksiin. Ensi vuodesta lähtien lisäkutsuja lähetetään noin 10000 reserviläiselle.
Korotus on merkittävä sillä, alkuperäinen suunnitelma oli noin 19 000 reserviläistä vuodessa.
Puolustusvoimien komentajan Timo Kivisen mukaan kertausharjoitukset kohdennetaan eri puolille Puolustusvoimia ja myös Rajavartiolaitoksen kriisiajan joukkoihin.
Anniina Luotonen
Kaikkonen: Ei välitöntä sotilaallista uhkaa, tulevaisuuteenkin varauduttava
Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan Suomi panostaa puolustukseen, koska se haluaa nostaa kynnystä joutumisesta sotilaalliseen konfliktiin.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Kaikkosen mukaan Suomen turvallisuusympäristöä.
– Panostamalla puolustukseen nostamme kynnystä sille, että joutuisimme sotilaalliseen konfliktiin, Kaikkonen sanoi.
– Puolustuskyvyn parantaminen aloitetaan välittömästi.
Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta tulevaisuuteenkin on Kaikkosen mukaan katsottava.
Turvallisuusympäristössä tapahtunut muutos on hänen mukaansa pitkäaikainen.
Puolustusvoimien perustelut rahatarpeesta ovat Kaikkosen mukaan vahvat.
Ari Hakahuhta
Reserviläisistä palkataan sopimussotilaita, kertausharjoituksia lisätään
Puolustusvoimat varautuu Venäjän kasvaneeseen uhkaan lähivuosina täydentävillä asehankinnoilla sekä henkilöstön määrää lisäämällä.
Hallitus sopi tiistaina puolustusvoimien noin kahden miljardin euron lisärahoituksesta neljälle seuraavalle vuodelle. Lisäksi tänä vuonna määrärahoja korotetaan lisäbudjetissa noin 700 miljoonaa euroa.
Puolustusvoimien siviili- ja sotilastyöntekijöiden määrää lisätään lähivuosina sadoilla. Puolustusvoimat palkkaa esimerkiksi lisää sopimussotilaita.
Puolustusselonteossa kaavailtua 500 työntekijän asteittaista lisäystä 2020-luvun loppuun mennessä on siis tarkoitus aikaistaa.
Sen lisäksi määräaikaisia sopimussotilaita lisätään vuosittain 180–230 henkilötyövuotta nykyisestä noin 350 henkilötyövuodesta.
Sopimussotilaat ovat usein juuri kotiutuneita reserviläisiä, jotka jäävät varusmiespalveluksensa jälkeen Puolustusvoimiin töihin 6–12 kuukaudeksi. Sopimussotilaat työskentelevät koulutustehtävissä. Samalla kantahenkilöstö vapautuu Venäjän uhkan vuoksi esimerkiksi valmiuden ylläpitoon ja suunnitteluun.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ja Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen kertovat keskiviikkona puoliltapäivin takemmin, mitä noin kahden miljardin euron lisärahoituksella tehdään lähivuosien aikana.
Puolustusvoimat lisää myös kertausharjoituksia lisärahan turvin. Vuosittain harjoituksiin osallistuvien määrä nousee noin 20 000 reserviläisestä 30 000:een.
Tarkoitus on myös nostaa aseiden ja varusteiden huollon tasoa.
Sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, poliitikkojen viesti Puolustusvoimille oli, että Suomen puolustuskyvystä pidetään huolta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että erittäin todennäköisesti puolustusvoimien tarpeelliseksi katsomat hankinnat rahoitetaan.
Vaikka puolustusmenoihin ohjaisi nopeasti suuriakin summia lisärahaa, puolustuskyky ei nouse samassa tahdissa kuin raha lisääntyy menomomenteilla. Tällä hetkellä aseiden kysyntä on kasvanut ja saatavuudessa on niukkuutta. Uusien kantahenkilökunnan upseerien kouluttaminen taas vie vuosia.
Lisää aseita patruunoista ja kranaateista lähtien
Puolustusvoimat hankkii lisää aseita ja ammuksia. Ilmeisesti mitään niin sanottuja uusia kyvykkyyksiä ei ole suunnitelmissa, mutta nykyisin käytössä olevia aseita hankitaan lisää.
Hallitus tiedotti jo tiistaina, että noin puolentoista miljardin euron lisäys ase- ja ammushankintoihin on tarkoitus käyttää panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseisiin sekä sotilaiden varusteisiin. Lisäksi hankintalistalla on tykistöammuksia sekä meri- ja ilmapuolustuksen ohjuksia.
Jo aiemmin on käynnistetty ilmatorjunnan vahvistaminen yhä korkeammalle yltävien ilmatorjuntaohjusten avulla. Puolustusvoimat ostaa nämä ilmatorjuntaohjukset Israelista. Lopullinen hankintapäätös tehtäneen ensi vuoden alussa.
Puolustusvoimat kohentaa myös omaa kyberturvallisuuttaan tietoverkkouhkia vastaan.
Suomen puolustusmenot ennen lisärahoja olivat tälle vuodelle 5,1 miljardia euroa eli 1,96 prosenttia BKT:sta.
Jos mukaan otetaan rajavartioston menoja ja ulkoministeriön osuus sotilaallisen kriisinhallinnan kustannuksista, sotilasliitto Naton jäsenmailleen tavoittelema kahden prosentin raja ylittyisi Suomessakin. Suomi harkitsee parhaillaan jäsenyyttä Natossa.
Rajavartiolaitoskin saa lisärahaa, konehankinta varmistui
Osana Suomen turvallisuutta Puolustusvoimien lisäksi Rajavartiolaitos saa lisärahoitusta.
Hallitus varautuu Rajavartiolaitoksen uusien valvontalentokoneiden hankintaan tässä vaiheessa 163 miljoonalla eurolla. Hankinta oli mukana jo hallitusohjelmassa.
Katso lisää:
Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen: Venäjän sotilaallisesta suorituskyvystä liian aikaista tehdä johtopäätöksiä Merivoimien komentaja: Itämerellä ollut poikkeavaa laivaliikennettä, mutta Venäjän armeijaan ei ole tarvinnut kiinnittää erityistä huomiota
Mikä muuttuisi puolustusvoimien arjessa, jos Suomi olisi Nato-maa?