Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kuluttajilla on kesällä edessään eräänlainen kaksoisisku, kun hintojen lisäksi myös korot alkavat nousta.
Tämä on olennaisin seuraus, joka tiistaina julkaistuilla toukokuun inflaatioluvuilla on kotitalouksille.
Kuluttajahinnat ovat nousseet toukokuussa peräti 8,1 prosenttia vuositasolla, kertoi Eurostat tiistaina. Se on prosenttiyksikön enemmän kuin Euroopan keskuspankki vielä maaliskuussa ennakoi, ja yli kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin arvio oli syksyllä.
Suomessa toukokuun hintaloikka oli keskimääräistä suurempi, kun inflaatiovauhtiin tuli yli prosenttiyksikön korotus kuukauden aikana. Muualla kiihtyminen oli loivempaa.
EKP on joutunut toistuvasti korjaamaan arviotaan hintojen noususta. Handesbankenin pääekonomisti Timo Hirvosen mielestä se on ymmärrettävää, koska esimerkiksi viime syyskuussa ei kukaan osannut ennustaa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Toukokuun nousuvauhti oli kuitenkin niin raju, että se yllätti EKP:n lisäksi myös ekonomistit ja analyytikot, jotka etukäteen veikkailivat vauhdin jäävän alle kahdeksaan prosenttiin.
– Inflaatio lähti kuin hauki rannasta, ja EKP:n Professor [viehe] jäi kiinni kaisloihin, OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen sanaili Twitterissä.
– Nyt kallistuu kaikki, pitäkää laidoista kiinni, kirjoitti puolestaan Nordean Juho Kostiainen.
Milloin korot nousevat?
Inflaation kiihtyminen odotuksia kovemmiksi ennakoi sitä, että keskuspankki nostaa korkoja kesällä. Sen tärkein tehtävä on hintojen vakauden turvaaminen, ja kahden prosentin inflaatiotavoitteesta ollaan nyt kaukana.
Korkopäätöksen ajankohdaksi veikkaillaan yleisesti heinäkuuta.
–Tämä [toukokuun yllätysinflaatio] vahvistaa sitä näkemystä, että EKP:n pitää nostaa heinäkuussa ja syyskuussa korkoa, Handelsbankenin Hirvonen sanoo.
Sekä Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde että pääekonomisti Philip Lane ovat jo kertoneet julkisuuteen, että korot kyllä nousevat tänä vuonna.
Kysymys kuuluu, miten nopeasti keskuspankki niihin puuttuu. Lagarden mukaan korot nousevat "ennen vuoden kolmannen neljänneksen loppua".
"Haukkojen" eli rahapolitiikan nopeaa kiristämistä kannattavien keskuspankkiirien mielestä korkoa pitäisi nostaa heinäkuussa jo 0,5 prosenttia. EKP:n "perinteeseen" eivät näin isot kertanostot ole toistaiseksi kuuluneet.
Seuraavan kerran EKP:n johdon arvioita koronnostosta kuullaan ensi viikolla, jolloin pankin neuvosto kokoontuu rahapoliittiseen kokoukseen.
Millainen isku kuluttajille?
Korkea inflaatio iskee jo nyt voimakkaasti kotitalouksien ostovoimaan ja kulutukseen, Hirvonen toteaa. Inflaatiosta on tullut laaja-alaista, kun muunkin kuin "vain" energian ja ruuan hinnat nousevat.
– Kun sitten samaan aikaan aletaan nostamaan korkoa, niin siitähän tulee sitten kielteinen vaikutus kotitalouksien tilanteeseen. Siinä mielessä kotitalouksien pitää vähän miettiä, että millaisia kulutuspäätöksiä tehdään tänä ja ensi vuonna, Hirvonen sanoo.
Suurimpana riskinä analyytikot pitävät nyt talouden taantumista, kun hinnat ja korot nousevat. Ostovoiman vähetessä ihmiset saattavat vähentää esimerkiksi palvelujen käyttämistä, jolloin alan työllisyys on uhattuna.
Kuluttajien luottamus on vajonnut lähes yhtä syvälle kuin koronapandemian alussa.
Inflaatiota pahentaa se, että Eurooppa hankkiutuu eroon Venäjän fossiilisista polttoaineista Venäjän hyökkäyssodan vuoksi.
Vaikka boikotti lopulta heikentää Venäjää ja rampauttaa sen taloutta, saartoa odotellessa EU:n talous voi kärsiä Venäjää enemmän. Lue täältä lisää: Venäjän sotakassa kasvaa EU:n öljysaarron alkamista odotellessa – Lähikuukausina boikotti voi satuttaa enemmän EU:ta kuin Putinia
Loppuvuoden inflaatiokehitys määrittää, kuinka paljon yli nollan prosentin talletus- ja ohjauskorkoja nostetaan ensi vuonna.
– Ensi vuoden osalta riskit ovat isommat kuin tänä vuonna, ylipäätään niin talouskasvun, inflaation kuin kehityksenkin osalta, Timo Hirvonen sanoo.
Miten inflaatio vaikuttaa kulutukseen?
Hintojen nousu näkyy jo ihmisten käyttäytymisessä.
Kauppojen myynnin määrä laski huhtikuussa hintojen nousun seurauksena, Tilastokeskus kertoo. Vähittäiskaupan liikevaihto eli myynnin arvo kasvoi 3,1 prosenttia vuotta aiemmasta, kun samaan aikaan myynnin määrä supistui kuusi prosenttia.
Verkkokaupassa inflaatio näkyy niin, että harkinta-aika ostoksissa pitenee.
– Hintoja vertaillaan yhä enemmän myös kivajalkakaupassa, suomalaisten verkko-ostospaikkojen hintoja seuraavan Hintaoppaan maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett kertoo. Ihmiset ovat siirtyneet verkon ohella hypistelemään ja tekemään vertailuja myymälöihin.
Hänen mukaansa kuluttajat ostavat myös halvempia merkkejä kuin ennen. Tämä näkyy esimerkiksi kauneus- ja terveystuotteissa, joiden hinnat ovat nousseet keskimäärin viisi prosenttia viime vuodesta.
– Kuluttajat ovat valinneet tuotteita, joiden hinta on laskenut 0,4 prosenttia. Eli kuluttajat valitsevat edullisempia, vaihtoehtoisia tuotteita, Matinvesi-Bassett sanoo.
Elektroniikan ja kodinkoneiden myynnin vähentymiseen vaikuttaa paitsi hintojen nousu myös koronavuosien "kotien varustelubuumi". Korona-aikana panostettiin kotiin, ja tarve hankintoihin on vähentynyt, Matinvesi-Bassett sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 1.6. kello 23:een saakka.
Lue myös: