Suomi saattaa ryhtyä oikeustoimiin laajassa YK-skandaalissa, kommentoi kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) Ylelle.
– Suomelta ja muiltakin rahoittajilta on salattu täysin poikkeuksellisella tavalla tietoja, jotka olisivat vaikuttaneet rahoituspäätöksiimme jo aiemmin, hän toteaa.
Yle kertoi laajassa artikkelissaan sunnuntaina, kuinka Suomi on joutunut keskelle kansainvälistä YK-skandaalia.
Suomi sai Helsinkiin uuden YK-ohjelmatoimiston, jonka oli tarkoitus muun muassa rakentaa edullisia asuntoja kehitysmaihin. Samaan aikaan Suomelta salattiin YK:n sisäinen tutkinta toimiston hankkeista.
Yhtään asuntoa ei ole vielä rakennettu. Nyt YK yrittää periä lakiteitse takaisin rahoja, jotka sijoitettiin toimiston projekteihin.
– Tämä on kova kolaus luottamukselle. Suomi on rakentanut ja rakentamassa YK:n kanssa laajojakin hankekokonaisuuksia. Luottamus pitää palauttaa, ja siinäkin mielessä otamme asian erittäin vakavasti, Skinnari toteaa.
Helsinkiin sijoittui S3i-ohjelmatoimisto, joka toimii YK:n projektipalvelutoimiston UNOPSin alaisuudessa ja keskittyy vaikuttavuussijoittamiseen.
Skinnarin mukaan YK:n johto on jo ryhtynyt järeisiin toimenpiteisiin väärinkäytösepäilyjen suhteen.
Ulkopuolinen selvittäjä tutkii UNOPSin toiminnot
Keskustelut asiasta jatkuvat tällä viikolla New Yorkissa. Paikalla on Suomen virkamiesten lisäksi YK:n edustajia, muiden maiden suurlähettiläitä ja UNOPSin väliaikainen pääjohtaja.
He käyvät Skinnarin mukaan ensimmäiseksi läpi kehitysjärjestöjen riskienhallintajärjestelmän toimivuutta.
– Haluamme varmistua niiden laadusta ennen uusia rahoituspäätöksiä. UNOPSin kaltainen tilanne ei saa toistua.
Hänen mukaansa useat henkilöt ovat laiminlyöneet täysin valvontatehtävänsä.
– Tämä on erittäin poikkeuksellista YK:ssa ja sen koko historiassa. Väärin toimineet on saatettava vastuuseen. Kaikki toimenpiteet ja vaihtoehdot ovat meillä harkinnassa, Skinnari sanoo.
YK:n sisäisen tutkinnan raporttia tai lopputuloksia väärinkäytösepäilyistä ei ole julkistettu. Jatkotoimenpiteistä päättää YK:n pääsihteeri.
– UNOPSin toiminnot tullaan tutkimaan erittäin huolellisesti ulkopuolisen selvittäjän toimesta ja tarvittavat oikeustoimet valmistellaan YK:n oikeudellisten asioiden toimistossa. Suomen omat oikeustoimet eivät ole poissuljettuja, Skinnari toteaa.
Suomi vaati asiakirjoja nähtäväksi, tuloksetta
Yle paljasti sunnuntaina, että sisäinen tutkinta salattiin Suomen ulkoministeriöltä lähes kahden vuoden ajan. UNOPS myönsi Ylelle, ettei Suomelle annettu kaikkia tietoja, jotka olisivat voineet vaikuttaa rahoituspäätökseen.
Suomi on toistuvasti vaatinut nähtäväkseen sisäisen tutkinnan tuloksia, mutta ei ole saanut niitä.
– Olen alleviivannut virkamiehille, että kaikki tarvittava tieto tulee olla meillä tiedossa ja kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, juridisiin ja oikeudellisiin toimiin tulee ryhtyä, jos ja kun se on tarkoituksenmukaista, ministeri Skinnari sanoo.
Suomen ulkoministeriö ehti rahoittaa ohjelmatoimistoa 10 miljoonalla eurolla ennen väärinkäytösepäilyn paljastumista. Nyt ministeriö miettii, ryhtyykö se perimään rahoja takaisin.
Suomen rahojen ei epäillä joutuneen väärinkäytöksen kohteeksi, sillä niitä käytettiin vain ohjelmatoimiston pyörittämiseen, ei nyt tutkinnassa olleeseen sijoitustoimintaan.
Skinnarin mukaan on liian aikaista sanoa, milloin päätöksiä mahdollisesta takaisinperinnästä tehdään. Hän ei halua kommentoida myöskään yksityiskohtia päätökseen vaikuttavista tekijöistä.
– Nyt muodostetaan kokonaiskuva. Henkilöt, jotka ovat toimineet väärin, saatetaan vastuuseen. Yksityiskohtiin palataan sitten, kun sen aika on, ministeri sanoo.
Ulkoministeriö tarkastelee riskienhallintaa
Suomi ei nähnyt ohjelmatoimiston isännöimisessä juurikaan riskejä, vaikka toiminta oli ollut aiemmin lähinnä epävirallista. Myös ohjelmatoimiston suunnitelmat olivat perustamisvaiheessa epäselviä.
Lisäksi Suomi luotti korkea-arvoiseen johtoon. Nyt väärinkäytösepäilyjen keskiössä on ollut nimenomaan UNOPSin johto.
– Itse kokonaisuus, sen tavoitteet ja vaikuttavuus ovat sellaisia, mitä maailma tarvitsee. Siinäkin mielessä Suomi, ulkoministeriö, virkamiehemme ja edeltäjänikin ovat luottaneet tietoon, jota meille on kerrottu, Skinnari sanoo.
Ulkoministeriö aikoo hänen mukaansa tarkastella riskienhallintajärjestelmiä ja YK:n kehitysjärjestöjen yhteisiä riskienhallintastandardeja.
– Kaikkiin toimenpiteisiin on ryhdytty ja korvaavia toimenpiteitä tehdään, kun niitä tarvitaan, Skinnari toteaa.
Ulkoministeriö arvioi aiemmin, että ilman koronapandemiaa väärinkäytösepäilyt olisivat paljastuneet paljon nopeammin kuin nyt.
Voiko siis olla, että koronan varjoon olisi jäänyt muitakin vastaavia väärinkäytöksiä?
Skinnarin mukaan tapaus on ainoa laatuaan.
– Valitettavasti, kun toimimme riskisissä maissa ja toimintaympäristöissä, väärinkäytöksiäkin tapahtuu, hän sanoo.
Skinnari: Reagoimme välittömästi, kun tieto tuli
Ylelle on kritisoitu, että Suomen hallitus on ollut hidas ja hiljainen reaktioissaan.
Skinnari on toista mieltä.
– Suomi ja ulkoministeriö reagoi tähän välittömästi, kun tästä tuli tieto meille. Toimimme läpinäkyvästi ja avoimesti. Julkaisimme tiedotteen välittömästi ja ensimmäisenä, kun tämä tuli ilmi tänä keväänä.
Oikeasti Suomi katkaisi rahoituksensa jo joulukuussa eli selvästi ennen kevään tiedotetta.
– Toimimme välittömästi saatuamme tiedon ja reagoimme heti myös rahoituksen osalta, Skinnari toteaa.
Jutun ingressiä tarkennettu 8.6. klo 9:21. Väärinkäytösepäilyt kohdistuvat Helsingin toimiston johtoon, ei koko Helsingin toimistoon.
Lue lisää: