Keniassa heinäkuun lopulla avattu 27 kilometriä pitkä moottoritie on Nairobin asukkaille iso muutos. Tie yhdistää Nairobin keskustan ja lentoasemaan.
– Kesti kaksi tuntia päästä lentokentälle vilkkaassa liikenteessä ennen valtatien avaamista, mutta nyt matka kestää vain 20 minuuttia, sanoo 52-vuotias taksinkuljettaja Nikkei Asia -verkkolehdelle.
Kiinan tuella rakennettu Nairobin pikatie helpottaa kaupungin liikenneruuhkaa valtavasti. Tie ei ole ensimmäinen Kiinan rahoittama hanke Keniassa, mutta tapa, jolla 585 miljoonaa dollaria maksanut moottoritie rahoitettiin, on uusi.
Tien rakentamisen rahoitti Kiinan valtion omistama China Road and Bridge Corp, mutta ei lainana, kuten hankkeet yleensä. Sopimuksen mukaan Pekingin tukema yritys kerää tietulleja 27 vuoden ajan ennen kuin luovuttaa moottoritien Kenian hallitukselle.
Finnfundin ekonomisti Kristiina Karjalahti on selvittänyt Kiinan roolia kansainvälisissä velkasuhteissa. Hän uskoo, että tämä on yksi tapa, jolla Kiina voi varmistaa lainanmaksun, jos maan maksukyky on uhattuna.
– Useat Afrikan maat ovat nyt todella hankalassa tilanteessa, ja moni maa on käytännössä maksukyvytön tai lähellä sitä. Myös Kiinan intresseissä on, että maiden talous kohenee ja se voi laajentaa kaupankäyntiä, Karjalahti toteaa.
Kiina on viime vuosina ollut aiempaa aktiivisemmin mukana kansainvälisessä yhteistyössä, jossa pyritään löytämään ratkaisuja köyhimpien talouksien velkajärjestelyille, esimerkiksi G20-maiden yhteistyön kautta.
Velkakriisi pahenee – maat tukeutuvat Kiinaan
Korona on pahentanut Afrikan maiden velkakriisiä ja erot maiden välillä ovat kasvaneet. Osa on ajautunut vararikon partaalle tai täysin maksukyvyttömiksi. Jotkut maista kuten Nigeria, Etelä-Afrikka ja Etiopia taas ovat kasvavia markkina-alueita.
Pahimmassa pulassa velkojensa kanssa ovat Etelä-Sudan, Kongon demokraattinen tasavalta, Mosambik, Somalia, Tšad ja Zimbabwe.
Yleensä Afrikan maiden länsimaalaiseen rahoitukseen liittyy myös tiukkoja ympäristöturvallisuutta ja ihmisoikeuksia koskevia ehtoja.
Kiina on tarjonnut löyhempiä ehtoja kahdenvälisellä rahoituksellaan ja nopealla rakentamisella. Tähän monet Afrikan maiden johtajat ovat tarttuneet.
– Kriisimaat ovat tukeutuneet entistä enemmän Kiinan apuun etenkin 2010-luvulla, arvioi Finnfundin ekonomisti Kristiina Karjalahti.
Kiina kiistää virittävänsä velka-ansaa
Kiinaa on myös kritisoitu niin sanotusta velka-ansasta, jossa Kiina takavarikoi teiden ja satamien hallinnointioikeudet lainaajilta, jotka eivät pysty maksamaan velkaansa. Viime vuonna esimerkiksi Laos luovutti osan sähköverkostaan Kiinalle ja sai vastineeksi velkahelpotuksia.
– Kiinan lainaehdot eivät ole julkisia. Niihin liittyy usein ehtoja, jotka takaavat Kiinalle tuloja, vaikka maan maksukyky olisi heikko. Lainoihin voidaan kytkeä myös poliittisia ehdollisuuksia kuten se, että maiden diplomaattisuhteet pitää olla kunnossa, sanoo Karjalahti.
Kaiken kaikkiaan Kiina on myöntänyt Afrikan maille huomattavasti enemmän luottoja, kuin mitä aiemmin on tiedetty. Maailman pankin tilastojen mukaan kehittyvät taloudet olisivat olleet velkaa Kiinalle noin 150 miljardia dollaria vuonna 2019.
Karjalahden mukaan todellinen summa vaikuttaisi olevan paljon suurempi, sillä viime vuosien sillä viime vuosien tutkimusten mukaan noin puolta Kiinan myöntämistä lainoista ei ole lainkaan raportoitu.
"Piilolainat" mahdollistavat vallankäytön
Raportoinnin puute on luonut "piilolainojen" ongelman. Se tarkoittaa, että kenelläkään ei ole selkeää kokonaiskuvaa siitä, paljonko eri maat ovat velkaa Kiinalle ja millaiset ovat lainojen ehdot.
– Kiinasta on tullut monien Afrikan maiden suurin yksittäinen velkoja, mutta kokonaisvelan määrä on monissa tapauksissa hyvin epäselvä. Kiinalle ollaan velkaa erityisesti eniten velkaantuneissa maissa, kiteyttää Karjalahti.
Samaan aikaan Kiinan hallitus jatkaa teiden, rautateiden ja satamien massiivisista rahoitusta Afrikassa. Lainojen myötä se on kiinni Afrikan mantereen energia- ja mineraalivaroissa.
Kiina myös käyttää velkadiplomatiaa eli vaikuttaa kohdemaan ulkopoliittisiin näkemyksiin. Afrikan 54 maalla on huomattavaa äänivaltaa esimerkiksi YK:ssa.
Kiinan uusi taktiikka
Viime viikolla Kiina yllättäen ilmoitti, että se antaa anteeksi 23 korotonta lainaa 17 Afrikan maalle ja ohjaa 10 miljardia dollaria Kansainvälisen valuuttarahaston varoistaan mantereen kansoille.
Kiinan ulkoministeri Wang Yi ilmoitti lainojen mitätöimisestä Kiinan ja Afrikan yhteistyöfoorumin kokouksessa. Wang ei antanut tietoja lainojen arvosta eikä myöskään siitä, mitkä maat saavat velkansa anteeksi. Konferenssissa Wang lupasi, että Kiina vahvistaa kauppaa Afrikan kanssa.
– Kiina on selvästi ottanut uuden askeleen Afrikassa. Se ei ole enää vain suurien julkisten hankkeiden lainoittaja vaan on lisännyt investointeja muun muassa maatalouteen ja ITC-alalle. Kiina on kiinnostunut muustakin kuin Afrikan luonnonvaroista. , kertoo Karjalahti.
Kiina esiintyy ilmastojohtajana
Kiina on tehnyt sopimuksia Afrikan 12 maan kanssa tullien poistamisesta lähes kaikilta niiden vientituotteilta Kiinaan. Tämä lisää huomattavasti afrikkalaisten tuotteiden kilpailukykyä.
Kiina ei myöskään halua enää olla vain valtioiden lainoittaja vaan se on alkanut viime vuosina rahoittaa yhä enemmän yksityistä puolta.
– Siinä missä Afrikan maiden julkisen puolen lainoitus on viime vuosina vähentynyt, yksityisen puolen rahoituksen osuus on kasvanut. Afrikassa nähdään enemmän potentiaalia, sanoo Karjalahti.
Uutta on myös ilmastonmuutoksen nostaminen retoriikkaan. Kiina on aloittamassa Afrikan kanssa useita vihreitä hankkeita, joiden tarkoituksena on tuottaa puhdasta energiaa, suojella luontoa ja ehkäistä köyhyyttä.
Kiina myös jatkaa elintarvikeavun sekä taloudellisen ja sotilaallisen avun antamista Afrikalle. Wang paljasti viime viikolla myös, että Peking tukee Afrikan unionia sen pyrkimyksissä liittyä G20-ryhmään.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella torstaihin 1.9. kello 23 saakka.
Lue lisää: