Jäteautot kippaavat roskaa polttolaitoksen uumeniin otolliseen aikaan. Moni muu energiayhtiö kamppailee kohonneiden polttoainekustannusten kanssa, mutta Vantaan Energian tilanne on pikemminkin päinvastainen.
Upouusi jätteenpolttolaitoksen laajennus takaa sen, että yhtiö voi käyttää entistäkin enemmän polttoainetta, joka on sille ilmaistakin halvempaa. Yhtiö saa nimittäin ensin rahaa siitä, että ottaa jätteet vastaan ja vielä myöhemmin siitä, kun se myy jätteistä saatavan energian asiakkailleen.
Onko tässä energiakriisin voittaja?
– Tuskin energiakriisissä on montaa voittajaa. Fossiilisten polttoaineiden hinnan nousu on hirmuista. Tämänhetkistä sähkön hinnan kehitystä ei toivoisi tapahtuvan. Se ei ole lainkaan hyvä asia, toppuuttelee Vantaan Energian toimitusjohtaja Jukka Toivonen.
Lisääntyvästä roskien poltosta huolimatta Vantaan Energia ilmoitti juuri nostavansa kaukolämmön hintaa yhdeksän prosenttia.
– Tämä yleinen inflaatio, joka vaikuttaa joka paikkaan, näkyy väistämättä myös meidän hinnoissa, sanoo Toivonen.
Korotuksesta huolimatta kaukolämpö on Vantaalla jatkossakin edullisempaa kuin Helsingissä ja Espoossa.
Jätteenpolttolaitokset ovat valmistuneet oiviin aikoihin
Vuonna 2014 Vantaalle nousi kotien sekajätettä polttava laitos, joka tuottaa sähköä ja lämpöä. Sen avulla yhtiö on korvannut merkittävät määrät fossiilisia polttoaineita ja saanut suojaa päästöoikeuksien hinnoilta, jotka lähtivät voimakkaaseen nousuun vuonna 2018.
Nyt viereen noussut laajennus alkaa tehdä kaukolämpöä kaupan ja teollisuuden jätteistä, jotka aiemmin vietiin ulkomaille. Tämän laitoksen ansiosta Vantaa pääsee eroon kivihiilestä ja fossiilisista polttoaineista jäljelle jää vain maakaasu, joka kattaa noin kymmenen prosenttia vuoden polttoainetarpeesta.
Tai näin sen piti mennä.
Kertaalleen hyvästellyt kivihiili ja turve tekevät paluun
Kivihiilivarastot poltettiin pois viime keväänä ja Martinlaakson hiilivoimalaitosta alettiin jo melkein purkaa. Sitten Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan seuraukset pistivät paletin sekaisin. Nyt yhtiö ei voi luottaa, että maakaasua riittää kaupungin lämmittämiseen.
– Tällä hetkellä näyttää aika todennäköiseltä, että kivihiilivoimalasta tarvitaan lämpöä ja sähköä ensi talvena. Sen puoleen oli onni, että emme lähteneet välittömästi purkamaan sitä, Toivonen sanoo.
Samoin kävi turpeelle. Senkin aikakausi ehdittiin jo julistaa loppuneeksi vuodenvaihteessa. Sitten biopolttoainevirta Venäjältä tyssäsi.
– Biomarkkina meni uusiksi, koska noin neljännes Suomessa käytetystä biopolttoaineesta tuli Venäjältä. Ja jotta me varmistamme Martinlaakson biovoimalan polttoaineen saannin, olemme tehneet sopimuksen myös turpeesta, sanoo Toivonen.
Vantaan Energia ei hyödy sähkön hintanoususta – ainakaan vielä
Sähkön pörssihinta on lyönyt tänä syksynä ennätyksiä, joten ensi-istumalta voisi veikata, että jätteestä tehty sähkö tuottaa nyt vuolasta kassavirtaa Vantaan Energian tilille.
Toimitusjohtajan mukaan tämän hetken sähkö on kuitenkin myyty menneiden kolmen vuoden aikana eikä yhtiö siksi hyödy tämän hetken korkeasta pörssihinnasta.
– Niin hienoa kuin se olisikin, että rahaa tulisi ovista ja ikkunoista, niin käytännössä se hinta, joka me saadaan tämän hetken tuotannosta, on murto osa siitä, mitä nyt on sähkön markkinahinta, Toivonen sanoo.
Sähkön myyntitulot kuitenkin kasvavat, koska tulevaisuuteen sähköä kaupataan huomattavasti aiempaa kalliimmalla. Toistaiseksi.
– Tukkumarkkinahinta vuonna 2020 Suomessa oli keskimäärin 2,8 senttiä kilowattituntia. Nyt ollaan aivan toisenlaisessa tilanteessa. Ja kun katsotaan eteenpäin kahden vuoden päähän, tilanne voi olla jotakin ihan muuta. En tiedä, mitä tulee tapahtumaan, sanoo toimitusjohtaja.
Päästökauppa tulee myös jätteenpolttoon – syystäkin
Vaikka moni vantaalainen kaukolämmittäjä varmasti nyt kiittelee jätteenpolttolaitoksen tuomaa helpotusta lämpölaskun kasvuun, ei jätteiden poltto ole lainkaan mutkaton juttu.
Jätteiden poltto on myös todiste siitä, että aidosti kiertotalouteen pohjautuva yhteiskunta on vielä kaukana. Jätteiden kierrätys olisi paljon tehokkaampaa niin energian kuin materiaalitaloudenkin kannalta. Vantaan jätteenpolttolaitoksenkin piipusta tupruaa ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia.
Siksi EU:ssa valmistellaan jätteen polton ottamista mukaan päästökauppaan, jolloin myös jätteen poltosta aiheutuvista hiilidioksiditonneista pitäisi maksaa päästömaksu.
– Uskoisin, että tämmöinen on tulossa jollakin aikavälillä, hyvinkin mahdollisesti kuluvalla vuosikymmenellä, sanoo Toivonen.
Eroon päästömaksuista kierrättämällä ja tekemällä hiilidioksidista jotakin hyödyllistä
Vantaan Energian suunnitelmissa on kuitenkin välttyä päästöoikeuksien maksamiselta.
Toimitusjohtaja arvioi, että päästöoikeuksia ei jatkossakaan tarvitse maksaa, jos polttoon päätyvästä jätteestä on jo otettu talteen kaikki kierrätykseen kelpaava. Esimerkiksi nykyinen sekajäte olisi tuskin riittävän hyvin valikoitua, mutta laajennusosassa palava kaupan ja teollisuuden jäte saattaisi olla.
Joka tapauksessa tarkoitus on luoda yritysrypäs, jossa kaikki mahdollinen hyödynnetään ja vasta sitten loput päätyy polttoon.
Hiilidioksidi piipun päästä takaisin käyttöön
Toinen tapa välttää päästömaksuja on ottaa piipusta kohoavaa hiilidioksidia talteen ja käyttää sitä raaka-aineena.
Vantaan Energian suunnitelmissa on laitos, joka ensin ottaa vedestä vetyä ja tämän jälkeen tekee vedystä ja hiilidioksidista metaania – siis samaa tavaraa kuin maakaasu – tai jatkojalostettuna vaikkapa muovia.
Kierrätyksen toteuttaminen tällä tavalla kuluttaa huomattavasti enemmän energiaa kuin perinteinen mekaaninen kierrätys. Kaukolämpöverkon ja suunnitteilla olevan lämpöakun avulla Vantaan Energia saisi kuitenkin prosessissa syntyvän hukkalämmön hyötykäyttöön ja tuloja itselleen.
Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta polttaminen ei ole paras ratkaisu. Paras olisi se, ettei jätettä syntyisi, toiseksi paras se, että se voidaan kierrättää. Polttaminen on vasta kolmas vaihtoehto.
Siltä kantilta ajateltuna Toivosen näkymä tulevaisuuteen on yhtiön asiakkaiden kannalta optimistinen, mutta kiertotalouden kannalta pessimistinen.
– Kyllä meillä on vahva usko siihen, että poltettavaa riittää. Ei varmaan kaikkiin koko Suomen jätevoimaloihin sitten 10–20 vuoden kuluttua. Mutta kehittyykö se kierrätys niin pitkälle, että jokainen materiaalijae kierrätettäisiin, niin ei me oikein siihen uskota, toteaa toimitusjohtaja Toivonen.
Lue lisää aiheesta:
Kaukolämpölaskut kasvavat "kohtuuttomasti" Helsingissä
Helsinki voisi tuottaa energiansa kokonaan ilman Venäjää – näin se onnistuisi
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 16. syyskuuta kello 23:een asti.