Lännen asettamat pakotteet, venäläisen öljyn välttely sekä Venäjän lähes lopettama kaasun tuonti Eurooppaan näkyvät ensimmäistä kertaa kunnolla Venäjän tuloissa. Järein talouspakote odottaa vielä käyttöönottoa.
– Onhan ne supistunut. Kyllä se piikki, jolloin Venäjä hyötyi korkeista hinnoista, on nyt takanapäin. Budjettiin tulevat tulot öljystä on nyt suunnilleen samalla tasolla kuin ne oli vuosi sitten. Mutta kun tulot supistuvat ja menot kasvavat, niin se on pudottanut Venäjän federaation budjetin alijäämäiseksi. Se on ollut alijäämäinen nyt pari kuukautta ja on varmasti koko loppuvuoden, sanoo vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitokselta (BOFIT).
Myös valtion saamat muut erilaiset verotulot ovat kääntyneet laskuun. Kansalaisten ostovoima on heikentynyt ja se näkyy kulutuksen vähentymisenä etenkin vähittäiskaupassa. Teollisuuden tuotannossakin on monilla aloilla vaikeaa. Arvonlisäveroja sekä yritys- ja tuloveroja ei siis kerry valtiolle entiseen tahtiin.
Öljy- ja kaasutulot syntyvät muun muassa kaivannais- ja vientiveroista. Muut verot muun muassa arvonlisäveroista ja tuloveroista.
Venäjän saamia vientituloja kutistaa juuri nyt se, että Venäjä on lähes lopettanut kaasun tuonnin Eurooppaan.
Venäjä käyttää kaasua energia-aseenaan hajottaakseen Euroopan yhtenäisyyttä. Sillä on siihen varaa, koska kaasun osuus maan vientituloista on pieni.
– Kuten tuosta kuvasta nähdään, niin maakaasu ei ole valtion tuloja ajatellen mikään hirvittävän dramaattinen asia. Sen takiahan Venäjä yrittää sillä pelata. Jos tilanne jää tällaiseksi, niin se on dramaattista lähinnä Gazprom-yhtiölle itselleen, jonka kaasuviennistä suurin osa tullut Euroopan Unionin alueelle, Solanko sanoo.
Toisaalta raaka-öljyn vientitulotkin ovat supistuneet, koska eurooppalaiset yritykset ovat ryhtyneet kaihtamaan venäläistä öljyä eikä Venäjä saa muista vientimaista kuten Intiasta ja Kiinasta yhtä hyvää hintaa öljystään kuin eurooppalaisilta.
Venäjän talouden ankeuttaminen kiihtynyt
Venäjän hallinto on pitänyt peruskannattajakuntansa tyytyväisenä nostamalla monia etuuksia. Mutta keinoa tuskin jatketaan.
– Monenlaisiin sosiaalitukiin, eläkkeisiin ja minimipalkkoihin on tehty kovia korotuksia, joten niiden ostovoima ei ole romahtanut. On vaikea nähdä, että näitä samoja toimia tehtäisiin enää ensi vuonna uudestaan, koska tämä oli ajateltu tilapäiseksi kriisiksi, Solanko sanoo.
Tuotantoakin on tuettu muun muassa hidastamalla ulkomaisten yritysten vetäytymistä maasta tärkeillä aloilla kuten elintarviteollisuudessa ja energiassa.
Toimet eivät ole riittäneet paikkaamaan hyökkäyksen aiheuttamia seurauksia.
Esimerkiksi amerikkalaisen Yalen yliopiston selvityksessä listattiin, että maasta on lähtenyt yli tuhat kansainvälistä yhtiötä, jotka ovat työllistäneet yli 10 prosentin siivun maan työvoimasta ja tuoneet huomattavan osan maan bruttokansantuotteesta.
Venäjän talouskasvu onkin putoamiskierteessä.
– Kyllä pakotteet tehoavat ja niiden vaikutus on ihan selkeä niillä aloilla minne ne pakotteet on suunnattu. Puhutaan siis itseaiheutetusta kroonisesta kriisistä, Solanko sanoo.
Järein pakote tulossa vasta käyttöön
Öljystä saadut vientitulot ovat silti pudonneet vasta noin vuoden takaisiin lukemiin.
Näin siksi, että EU:n järein pakote eli raaka-öljyn tuontikielto astuu voimaan vasta joulukuussa ja öljytuotteissa vasta helmikuussa.
– Tähän asti Venäjä on suurelta osin pystynyt korvaamaan EU-viennin viemällä muualle. Monissa ennusteissa on arvioitu, että nämä muut ostajat jatkavat ostamistaan, mutta tuskin kasvattavat merkittävästi ostomääriään, Solanko sanoo.
– Jos näin käy, niin silloin Venäjän vienti supistuisi öljypakotteen ansiosta jopa 20 prosenttia. Sillä olisi jo todella dramaattinen vaikutus ja se kyllä tekisi ison loven budjettiin ja koko maan tuotantoon.
Käykö näin, se selviää Solangon mukaan vasta kevättalvella.
Mutta ei Venäjä vielä öljyvienninkään hyytymisestä romahtaisi.
– Taloudet ylipäätään ei romahda. Ne sopeutuvat. Kyllä Venäjällä riittää rahaa sotimiseen aina seuraavaan kuuhun saakka.
Pakotteilla sota on hidas lopettaa
Solanko muistuttaakin, että ei talouspakotteilla sotaa pysäytetä. Se tehdään sotatantereella ja Ukrainan asevoimien tukemisella.
Pakotteet eivät kuitenkaan ole turhia.
– Pakotteet nostavat sodan hintaa. Kuukausi kuukaudelta ne tekevät sotimisen kalliimmaksi ja vaikeammaksi Venäjälle. Mutta kyllä juoksuhaudoissa on ankeaa ajatella, että vasta vuoden tai kahden päästä talouspakotteet nostavat kustannukset niin koviksi, että Venäjä vetäytyy.
Kuuntele: Venäjätuntija Anna-Lena Laurén kertoo Ylen Uutispodcastissa, muun muassa siitä millaista on asua maassa, jossa kansalaiset ovat mestareita todellisuuden häivyttämisessä.
Lue lisää: