– Palkka on kolme kertaa suurempi kuin mitä meille maksetaan Filippiineillä.
Siinä kiteytettynä syy, miksi filippiiniläinen Diosalyn Isnec, 38, on nyt Espoon sairaalassa hoitajan työvaatteissa.
Haastattelupaikkana toimiva, tyhjyyttään kumiseva 15-paikkainen yksikkö Espoon sairaalassa symboloi sitä, miksi Isnec on tänne houkuteltu: historiallinen hoitajapula kurittaa Suomea, sulkee osastoja ja heikentää hoitoa.
Pulaa paikkaamaan eri puolille Suomea rekrytoidaan juuri nyt hoitajia ulkomailta. Ylen hyvinvointialueiden johtajille tekemä kysely paljastaa, että valtaosalla hyvinvointialueista on käynnissä tai harkinnassa sote-henkilöstön palkkaaminen ulkomailta. Filippiinien lisäksi keskusteluja on käyty hoitajien tuomiseksi myös esimerkiksi Myanmarista ja Sambiasta.
Filippiineiltä on rekrytoitu tai ollaan rekrytoimassa Länsi-Uudenmaan lisäksi esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalle, Pohjanmaalle, Päijät-Hämeeseen ja Keski-Uudellemaalle.
– Filippiiniläiset hoitajat ovat käyneet neljävuotisen korkeakoulutasoisen sairaanhoitajakoulutuksen, ja sitä pidetään varsin hyvätasoisena, Espoon vs. perusturvajohtaja Minna Hoffström perustelee, miksi hoitajia houkutellaan maailman toiselta puolelta.
Filippiineiltä lähteekin joukoittain koulutettuja sairaanhoitajia eri puolille maailmaa.
– Sairaanhoitajan työ Filippiineillä on erittäin rankkaa, eikä meille makseta hyvin, Diosalyn Isnec sanoo.
Esimerkiksi Henkilöstöpalvelu Silkkitien kautta Filippiinieltä on tänä vuonna tulossa Suomeen 500 hoitajaa ja tuhat on parhaillaan Silkkitien järjestämässä kieli- ja perehdytyskoulutuksessa, kertoo yrityksen myyntijohtaja Harri Haimakainen.
Espoon Hoffström: "Kaikki apu on tarpeen"
Hoitajapula onkytenyt jo pitkään. Esimerkiksi valtiovarainministeriö on arvioinut, että sote-alalle tarvitaan 2035 mennessä noin 200 000 uutta työntekijää. Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén arvioi Ylen Ykkösaamussa toissa lauantaina, että vuonna 2030 jo kymmenen prosenttia hoitohenkilöstötarpeesta on saatava ulkomailta.
Pulan lievittämiseksi ulkomaista työvoimaa on houkuteltu Suomeen jo pitkään. Esimerkiksi vuonna 2020 Suomessa työskenteli yhteensä yli 10000 ulkomailta tullutta sairaanhoitajaa, lähihoitajaa ja hoiva-avustajaa, kertovat työ- ja elinkeinoministeriön tilastot.
– Me tarvitsemme kyllä lisäavun ja lisäkädet tähän tilanteeseen. Kaikki apu on tarpeen. Tosin tämähän ei ratkaise sitä hoitajapulaa, tämä on vain pieni osa sitä. Tarvitsemme ehdottomasti myös muita toimenpiteitä, Espoon Hoffström myöntää.
Työtekijäpula on niin suuri, että kansainvälinen rekrytointi on varteenotettava vaihtoehto, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Juha Honkatukia.
– Tämänhetkinen keskustelu keskittyy akuuttiin tilanteeseen, mutta tämähän vasta alkua. Haasteet ovat kasvamaan päin, joten ratkaisuja on mietittävä laaja-alaisesti.
Suomi kilpailee hoitajista muiden maiden kanssa
Diosalyn Isnec ja hänen kollegansa Jumer Ladores työskentelevät Espoon sairaalan neurologisella kuntoutusosastolla. Tarvetta Espoon sairaalassa työntekijöille tosiaan on, sillä vakansseista 15 prosenttia on parhaillaan täyttämättä, johtava ylilääkäri Roope Leppänen kertoo.
Syyskuun alussa 25 filippiiniläistä sairaanhoitajaa aloitti Espoossa hoiva-avustajan työt. Kahdeksan heistä työskentelee Espoon sairaalassa. Kyseessä on siis vasta pilottihanke ja varautumista tulevaan. Työntekijöiden saamisen lisäksi tarkoituksena on hakea oppia ja kokemuksia kansainvälisestä rekrytoinnista.
Mutta miten voidaan varmistaa, että maailman toiselta puolelta tulleet, kielikoulutuksen ja perehdytyksen saaneet hoitajat sitoutuvat työhön Suomessa ja auttavat ratkaisemaan hoitajapulaa jatkossakin?
Minna Hoffstömin mukaan avainasemassa ovat houkutteleva työyhteisö, hyvä perehdytys, pätevöitymiskoulutus ja lisäkoulutusmahdollisuudet. Filippiiniläisille hoitajille olisi kysyntää muissakin hoitajapulan kanssa painivissa länsimaissa.
– Meillä täytyy olla kilpailukykyiset työehdot ja olosuhteet, missä he voivat työskennellä, elää ja asua.
Facebook-mainos houkutteli Suomeen
Juuri Suomeen Diosalyn Isnec ja Jumer Ladores päätyivät hieman sattumalta: Facebookissa vastaan tuli mainos, jossa etsittiin sairaanhoitajia Suomeen.
Helpompi olisi ollut lähteä esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai Britanniaan, koska kieli olisi ollut tuttu, Isnec myöntää.
Isnecillä on 15 vuoden kokemus sairaanhoitajan työstä, Ladoresilla 17:n. Ladores on työskennellyt myös Yhdysvalloissa ja Britanniassa, Isnec Lähi-idässä.
Suomessa he kuitenkin työskentelevät ainakin alkuun hoiva-avustajina eli avustavat sairaanhoitajia, auttavat esimerkiksi asiakkaiden ja potilaiden liikkumisessa, pukemisessa, ruokailussa ja peseytymisessä.
Isnecin ja Ladoresin työtä johtava osastonhoitaja Jonna Ruoho sanoo, että työtä sujuvoittaa se, että kokeneilta sairaanhoitajilta monet tehtävät, kuten verenpaineen mittaus, sujuvat helposti.
Erojakin toki on: Suomessa sairaalaymäristö on modernimpi ja hygieniaan kiinnitetään enemmän huomiota kuin Filippiineillä, Isnec ja Ladores sanovat.
– Uskon, että opin työn helposti, mutta kielen kanssa on vaikeampaa, Isnec sanoo.
Tutkija: Ruuan jakaminen ja vaippojen vaihto ei kehitä ammattitaitoa
Koulutettuijen ja kokeneiden sairaanhoitajien tuominen Suomeen hoiva-avustajiksi on kuitenkin eettisesti arveluttavaa, sanoo asiaa tutkinut Tampereen ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Päivi Vartiainen.
– Matkalla Suomeen heidän nelivuotinen sairaanhoitajakoulutuksensa mitätöityy, Vartiainen sanoo.
Valvira ei hyväksilue Filippiineillä suoritettua sairaanhoitajatutkintoa. Isnec ja Ladores haluavat suorittaa täydennyskoulutuksen, jotta saavat työskennellä Suomessa sairaanhoitajina.
– Tavoitteena on, että he tulevat lopulta tekemään sairaanhoitajan työtä, osastonhoitaja Jonna Ruohovahvistaa.
Myös sairaalan johtajaylilääkäri Roope Leppänen ja va. perusturvajohtaja Minna Hoffström vakuuttavat, että heille tullaan tarjoamaan mahdollisuus saada sairaanhoitajan pätevöitymiskoulutus työajalla yhdessä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa.
Ainakaan aikaisemmin lupaukset täydennyskoulutuksesta eivät ole toteutuneet toivotusti, Vartiainen huomauttaa. Moni sairaanhoitajakoulutuksen muualla saanut on hänen mukaansa saavuttanut Suomessa korkeimmillaan lähihoitajan tutkinnon.
– Usein tulijan tavoitteena rahan tienaamisen lisäksi on se, että ammattitaito kehittyy. Mutta jos on jakamassa ruokaa ja vaihtamassa vaippoja vanhuksille, ei se sairaanhoitajan ammattitaito siinä kehity. Silloin motivaatio jäädä maahan on aika alhainen.
Tulorajat vaikeuttavat perheen saamista Suomeen
Jumer ja Isnec sanovat, että tavoitteena on jäädä Suomeen pysyvästi töihin.
– Parasta on se, että voin tuoda perheeni tänne, Jumer Ladores sanoo.
Kotiin, toiselle puolelle maailmaa jäivät vaimo sekä 8-, 14- ja 20-vuotiaat lapset. Diosalyn Isneciä odottavat kotona mies ja kaksi tytärtä.
– Tarkoitus on tuoda heidät tänne. Ehkä. Mutta minun täytyy tienata sitäkin varten, Isnec sanoo.
Jotta puolison ja kaksi lasta saisi tuotua Suomeen, palkasta pitäisi jäädä käteen 2400 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi Espoossa hoiva-avustajan perusbruttopalkka, 2100 euroa, ei siihen vielä riitä.
Voit keskustella aiheesta 28.9. kello 23:een saakka.
Lue lisää: