Leikkipuisto Intiassa Helsingin Kumpulassa on käynnissä päivittäinen puistoruokailu. Kasvissosekeittoa lusikoivia lapsia paimentaa puisto-ohjaajien ja vanhempien lisäksi muutama isovanhempikin.
Eläkkeellä oleva helsinkiläinen Sirkka Heikkilä kertoo hoitavansa usein kävelymatkan päässä asuvaa 6-vuotiasta lapsenlastaan Hillaa.
– Vanhemmat ovat vuorotyössä, joten Hilla on aika usein minun luonani. Hän on kyllä ollut päiväkodissa, joka on auki ympäri vuorokauden, mutta hänen ei ole tarvinnut olla siellä kertaakaan yötä, Heikkilä sanoo.
– Me leikitään paljon, käydään saunassa ja nyt parhaillaan minä hoidan Hillan uimakoulua, vien ja tuon. Ainakin Hilla näyttää kauhean iloiselta, kun näemme. Ja aina, jos olen hakenut päiväkodista, niin ensimmäinen kysymys on kumman kotiin me menemme. Jos mennään minun kotiini, niin se tarkoittaa, että ollaan pidempään yhdessä.
Sirkka Heikkilälle Hillan kanssa yhdessäolo on suuri ilo.
– Lapsenlapset ovat tämmöinen elämän jälkiruoka. Kaikki se ikävä kasvatusvastuu ja muu on vanhemmilla. Tietenkin samoista kasvatussäännöistä pidän kiinni kuin vanhemmatkin, mutta on se kuitenkin paljon helpompaa, Heikkilä naurahtaa.
Isovanhemmilla edelleen merkittävä rooli perheissä
Suuri osa nykymummeista ja -vaareista osallistuu mielellään lastenlastensa hoitoon. Moni suomalaislapsi viettää tänäkin kesänä viikon tai pari mummolassa, kun vanhempien lomat eivät ole vielä alkaneet tai ovat jo loppuneet.
Väestöliiton Sukupolvien ketju -tutkimushankkeessa on tutkittu suurten ikäluokkien eli vuosina 1945 -1950 syntyneiden isovanhempien osallistumista lastenlastensa hoitamiseen.
– Laajassa kyselytutkimuksessa huomattiin, että 80 prosenttia isovanhemmista hoiti lapsenlapsiaan vähintäänkin epäsäännöllisesti, ja tosi iso osuus hoiti ihan säännöllisesti. Eli kyllä se osallistuminen on tosi yleistä ja lastenlasten hoitamisen ohella tietysti tulee kaikki muukin osallistuminen eli yhteydenpito, emotionaalinen tuki ja taloudellinen auttaminen, dosentti Antti Tanskanen Turun yliopistosta kertoo.
Tanskasen mukaan tutkimustulokset osoittavat selvästi sen, että isovanhemmat ovat edelleen merkittäviä henkilöitä perheessä, vaikka he eivät enää entisajan tapaan asukaan samassa kotitaloudessa lastenlastensa kanssa.
Isovanhempien kanssa vietetty aika lisää lapsen hyvinvointia
Monien kansainvälisten tutkimusten mukaan isovanhempien läsnäolo ja heidän tukensa perheelle vaikuttavat myönteisesti lasten hyvinvointiin.
Yhdessäolosta hyötyvät sekä isovanhempi että lapsi. Lapsenlapsi saattaa menestyä paremmin koulussa ja hänellä on vähemmän käyttäytymishäiriöitä ja tunne-elämän ongelmia. Osallistuvat isovanhemmat taas ovat terveempiä ja tyytyväisempiä elämäänsä.
Dosentti Antti Tanskasen mukaan keskeisin syy tähän on se, että silloin, kun isovanhemmat viettävät lastenlasten kanssa aikaa, niin yhdessä oleminen on aika intensiivistä.
– Isovanhemmat sitoutuvat lapsen touhuihin, leikkeihin ja peleihin, ja tällä voi sitten olla sellainen myönteinen vaikutus, että se tukee lapsen kehitystä
Pitkä välimatka ei estä isovanhempien ja lapsien läheistä suhdetta
Hoitovapaalla oleva helsinkiläinen Katri Hyvärinen kertoo, että hänen lastensa 8-vuotiaan Iiriksen, 6-vuotiaan Seelan ja 1-vuotiaan Hermannin kaikki isovanhemmat asuvat Raumalla.
– Koska välimatka on pitkä, niin he eivät pysty mitenkään olemaan siinä jokapäiväisessä arjessa läsnä, mutta sitten satunnaisesti käyvät täällä tai sitten isommat lapset menevät sinne muutamaksi päiväksi, että saavat viettää keskenään aikaa ilman meitä vanhempia siinä välissä. Tytöt tykkäävät käydä äitini luona ja hänellä sekä muilla isovanhemmilla on iso merkitys heille. Lapset kaipaavat ja ikävöivät ja itkun kanssa yleensä kotiin lähdetään.
Yhteyttä pidetään puhelimen lisäksi välillä videoyhteyden kautta, että lapset ja mummi näkevät toisensa myös kasvotusten.
Isoäidit hoitavat pieniä lapsia ja isoisien rooli kasvaa lasten kasvaessa
Äidinäiti on isovanhemmista se, joka yleensä osallistuu lastenlasten hoitoon eniten.
Isoäidit yleensäkin hoitavat lapsia enemmän kuin isoisät, etenkin kun lapset ovat pieniä.
Pienet lapset näyttäisivät tutkimusten mukaan myös hyötyvän enemmän isoäidin hoidosta. Isoisien hyödyllinen vaikutus näkyy, kun lapsenlapset ovat vähän isompia.