Lämmintä olisi jos ei tuulisi

 Eilen oli jo tarkoitus olla ulkona ja puuhastella takapihalla, mutta oli todella kylmä etelänpuoleinen tuuli. Päiväkävelyltä kotiuduttuamme juttelin hetken aikaa pihallaan touhuavan seinänaapurin kanssa, mutta pian piti palata sisälle lämpimään. Mutta näinpä tuolloin kevään ensimmäisen perhosen, kun sitruunaperhonen liihotteli metsikön reunalla 💛

Yhtä paljon kuin perhosen näkeminen sykähdytti toissa päivänä punarinnan vierailu takapihalla. Kun katseen kääntää oikeaan suuntaan oikealla hetkellä, näkee sen minkä on odottanut pitkään näkevänsä. Olen niin helpottunut, että punarinta on taas täällä.

Vielä muutama krookus on noussut nurmikolle kukkimaan.

Vanhan kohopenkin vierestäkin huomasin krookuksen 💜

Valkovuokko kukkii jo omallakin pihalla.

Toivottavasti leviää laajalle alueelle.

Tästä vanhan kuusenkannon juurella kasvavasta sinivuokosta olen erittäin iloinen. Sinivuokon säilyminen takapihan luonnonlajina vahvistuu tämän myötä.

Vanhan kohopenkin akileija on saanut kaverin.

Toivottavasti kylvämistäni siemenistäkin itäisi lisää.

Tänään päiväkävelyltä palattiin kotiin puiston toista reunaa. Kävin katsastamassa, miten lämpimällä paikalla on tuomen lehdet auenneet. Kukkanuppujakin jo oli.

Ja tuomen lähettyvillä kasvavat esikot aloittavat kukintansa.

Naapurin kevätkaihonkukatkin kukkivat jo runsaammin.

Näitä punertavia kukkia aina haeskelen sinisten joukosta.

Nyt on pakko mennä takaisin pihalle, ei näin kauniina päivänä voi sisällä olla. Pitää vain pukeutua hyvin, ettei salakavala viileys käy korviin ja kurkkuun. Flunssaa en nyt halua. Pari nyt keväällä tyhjentämääni isoa ruukkua kaipaa vesipesua, tuossa aiemmin hankasin kuivat mullat pois niiden pinnoilta.

Aurinkoista tikkutiistaita!

Oletko jo vuollut onnea tuottavia sytykkeitä?

-Sari-

Palmusunnuntaina

 Virvon varvon

tuoreeks terveeks

Me täällä ootellaan, tulisko joku virpomaan!

Viime vuonna ennätin tehdä yhden tällaisen pupurasian. Tänä vuonna askartelin useamman, aloitinhan valmistelut hyvissä ajoin. Kuusi rasiaa koottiin viikko sitten murusten kanssa 🥰

Pupun naamaan käytin Elizabeth Craft Designin Bunny-stanssisetinkin korvia sekä suuta.

Eilen piti käydä Sinellistä pupuille töpöhännät ostamassa. Pussissa oli 450 pompomia, joten riittää tuleviin vuosiin ja muihinkin askarteluihin.

Ihanaa sunnuntaita!

-Sari-

Museotorstai taas

 Torstai on osoittautunut päiväksi,

jolloin tapaan ystäviä Helsingissä 😊

Jo viime syyskuussa sovittiin, että seuraavan kerran käydään Hakasalmen huvilassa. Seuraava kerta toteutui paljon myöhemmin, kuin oli tarkoitus. 

Karamzinin huvila

Aurora Karamzin asui huvilassa kuolemaansa asti ja huvilaa kutsutaankin myös Auroran huvilaksi. Hän asettautui pysyvästi asumaan Helsinkiin 1875, joten ennätti asua huvilassa varsin pitkään. Helsingin kaupunki osti huvilan ja sen sivurakennukset vuonna 1896, mutta Aurora sai asua kodissaan kuolemaansa asti vuoteen 1902.

Hakasalmen huvila on ollut museotoimintaa vuodesta 1912. Tällä hetkellä museossa on Kimallus ja kumarrus - kartanoväen kaksi maailmaa -näyttely.

Tupakkahuoneen varusteita. 

Siinä on piipunvarrella pituutta.

Ennen näyttelyyn tutustumista kävimme piharakennuksessa sijaitsevassa kahvilassa nauttimassa virvokkeita.

 Kahvila Rakastan olemassa oloa en aiemmin tiennytkään. Oikein mukava pieni kahvila, joka on varmasti suosittu - kuten nytkin heti kun aukesi. Sen verran lämmintä oli, että useimmat asiakkaat suuntasivat ulos aurinkoon. Tarjolla makeaa ja suolaista hyvää ja myös lounasta.

Kartanon kyökissä kuparipannulla oli kokoa 

ja ruoka varmasti tuoretta.

Rouvan makuuhuone ja rouva krinoliineissaan.

Nukkeja ja lastenvaatteita.

Vihdoin toteutui haaveeni istua samoissa huoneissa ja katsoa samoista ikkunoista kuin Aurora aikoinaan. Träskändan kesähuvilan mailla on vuosien varrella otettu askel jos toinenkin ja kuviteltu, millaista elo ja huvit silloin ovat olleet. 

 Hakasalmen huvilan maisemat ovat 

hyvin erilaiset kuin reilu sata vuotta sitten.

Mikäli kartanoelämä kiinnostaa, 

nyt on useampikin näyttely tarjolla. 

Näyttelykeskus Weegeesssä Espoossa on 1.6.2025 saakka Kartano kuninkaantien varrella -näyttely.

 Opastettuja kierroksia Herttoniemen kartanomuseossa sunnuntaisin 4.5. - 31.8.2025.

Kartanonneitejä Mäntsälästä -näyttely 4.6. - 10.8.2025 Museokahvila Hedda Noorassa Mäntsälässä.

Huomenna en mene museoon,

 huomenna opiskelen ruotsia 😉

-Sari-

Pääsiäistervehdyksiä

Huhtikuun alkukin on mennyt niin nopeasti, etten meinannut huomata pääsiäiskorttien postitusajankohdan koittaneen. 

Tänään viimeistelin vielä pari korttia ja mieskullan kotiuduttua käytiin ajelulla lähikaupassa, jotta sain kortit vielä tänään lähtevän postin kuljetukseen.

Matkaan kaupan pihalta tarttui myös ensimmäiset orvokit.

Muita kukkia ei vielä ollut myynnissä.

Iltapäiväkävelyn jälkeen jäätiin koirakaverin kanssa vielä hetkeksi takapihalle nauttimaan auringosta ja mukavan viileästä ilmasta.

Eddy nautti suunnattomasti eikä

herkkujen saaminenkaan harmittanut 😆

Viime viikolla lämmön kivutessa lähemmäs kahtakymmentä astetta huomasi, että vanhukselle sekin alkoi olla jo liian kuumaa. Me molemmat tykätään olla ulkona näin viileämmällä kevätsäällä. Hirvittää jo tulevat helteiset päivät. Toivottavasti toukokuun lämpötilat pidättäytyvät normaalilukemissa.

Nurmikolla siniset tähdet kurkottaa taivasta kohti.

Vaahteran kukkasilmut ovat pulleita.

Reilut päärynäviipaleet ruisleipäpalasten päällä ja avokadonpuolikkaille rouhaisin mustapippuria.

Kolme kasvista viikon (tavoitteena olevasta) kolmestakymmenestä.

Tällaisia ilon lähteitä meillä tänään.

Auringon valoa

ja kevään iloa!

-Sari-

Valkovuokkojen vuoro

 Niin on muutamat erityisen lämpimät päivät saaneet luonnon puhkeamaan kukkaan normaalia aikaisemmin. 

Ainakin valkovuokkojen osalta, sillä en muista 

näin aikaisin valkovuokkojen vielä aloittaneen kukintaa.

Lähimetsikköön puiston päähän oli kasvanut jo iso mätäs ja pienemmissä oli kukatkin auenneet.

Olin eilisen päivän kotoa poissa ja vuorokauden aikana on puiston nurkkaan kasvanut paljon skilloja ja lisää krookuksia.

Koska tulppaanit ovat kasvaneet jo pitkän aikaa, epäilin ovatko viime marraskuussa istuttamani tulppaanien sipulit pärjänneet talven yli uudessa paikassa rinteessä. Tänään huomasin ensimmäisen piipon ja vähän ajan päässä silmä huomasi lisää piippoja - niitähän oli jo koko alueella 😀

Toinen jännityksen paikka on kohopenkin kasvit ja erityisesti lumikkien selviäminen. Kohopenkistäkin huomasin jo uutta vihreää, merkkitikun mukaan Siperian kärsämö on ensimmäinen Selviytyjä.

Ihanaa viikonlopun alkua!

-Sari-

Vielä ennätettiin lounaalle Oittaalla

 Sunnuntaina käytiin ex tempore taas lounaalla Oittaalla. Nyt mentiin vähän myöhemmin, ettei ollut niin ruuhkaa kuin viikkoa aiemmin, jolloin istumapaikat olivat kortilla.

Laduilta oli jo lumi huvennut, hiihtäjiä näkyi maantiellä rullat alla liikkuen. Vilkkainta oli Angry Birds -leikkipuistossa. Jopa rantahietikolle oli levittäytynyt perhe leikkimään ja nurmelle toinen piknikille.  

Jäätä näkyi enää lahden poukamassa, muutoin järvi oli jo sulanut. Aurinkoisena päivänä voi  kuvitella, että järvivesikin olisi jo lämmintä. Mutta ei kukaan uinut, kastautujia kävi useita.

Ravintola Oittaa on suljettuna tämän huhtikuun ajan ja ottaa asiakkaita vastaan taas vapunpäivästä alkaen. Omat virvokkeet ja snäksit reppuun, ettei kesken kivan päivän tule kiukkunälkää ja jano yllätä ulkoillessa :)

-

Oittaan kartano

Alkukeväästä on ihana liikkua luonnossa, kun lehtipuut ovat vielä paljaana ja näkee paremmin ympärilleen. Piipahdin autolle mennessä kurkkasemassa miltä kartano näyttää.

Nauttikaa tästä lämpimästä päivästä!

-Sari-

Ihanaa huhtikuun alkua

 Ei voi kuin huokailla, niin ihana 

on tämä huhtikuun ensimmäinen päivä.

Ensimmäiset krookukset kukkivat puiston laidalla erivärisinä ja kaivattuna ravinnon lähteenä.

Käytiin koirakaverin kanssa istuskelemassa hetken aikaa puiston penkillä. Otin kostean rievun mukaan ja sain vähän pyyhittyä likaa penkistä. Seuraavan kerran pitää ottaa vesipullokin matkaan, riepu kun kuivui (ja likaantui) niin nopeasti, etten isoa alaa saanut tällä kertaa pyyhittyä.

Jäätiin vielä tänne takapihalle kuuntelemaan linnun laulua. Lentokoneet lentävät perä perään tästä ohitse, ei aivan luonnonhelmassa olla.

Maistuisi mukillinen teetä, mutta en raaski täältä ulkoa sisällä edes sen verran käydä, että veden laittaisin kiehumaan.

Sinitiainen kävi syreenin oksalla istahtamassa. Katseli vähän aikaa päätään kallistellen olisiko herkkuja tarjolla ja lensi sitten pois. Punarintaa jo odottelen. Toivottavasti vielä malttaa hetken lämpimämmässä, kun kylmenevää säätä ennustaa. Viime kesänä oli niin mukava katsella, kun punarinta kävi takaovella kurkkimassa. Eilen ensimmäinen pulu istui koivun latvasta ja huhuili puolisoaan.

Varis nokki jotain tuossa puiston nurmella ja hetken päästä lähti iso saalis suussaan lentämään pois. Liekö joku tiputtanut sämpylän tai pullan palasen puiston läpi kulkiessaan. Harakkakin näkyy tuolla kauempana jotain maasta nokkivan. Kyllähän tässä aika mukavasti kuluu seuratessa luonnon livelähetystä.

Puutarhan puolellakin on vihreät lehdet kasvaneet viikossa paljon. Ja sieltä täältä huomasin uusia tulppaanin piippoja. Syreenin luota oli parista kohtaa käynyt joku nälkäinen syömässä tulppaanin lehdet, yksi oli vielä pelastunut hampailta. Kun en muuta suojaa keksinyt tähän hätään, laitoin ison savilyhdyn sen päälle alas suin. Lyhdyssä on paljon reikiä kyljessä, joten ilmavirta käy mukavasti läpi.

Ruohosipulikin kasvaa jo.

Mustarastas laulaa 🎶

ja pulu kujertaa.

Voi tätä Iloa ja onnea 😊

-Sari-