lauantai 23. helmikuuta 2019

Odottavan aika on pitkä

varsinkin näin kevään kynnyksellä, kun ei millään malttaisi odottaa seuraavaa kylvökertaa saatika lämpöisiä kevätiltoja Ü 

Viikon päästä eletään jo kevään ensipäiviä ja kuulema silloin voisi täällä etelässä olla jo lumetonta.
Eilen oli päästävä taas kauppareissulla Bauhausin puutarhaosastolle hakemaan lisää elhoja. Vaikka taimia ei ole vielä kasvilampun alle kiikutettavana, on niille nyt raivattu paikka makuuhuoneen nurkkaan. Kaksi kasvilamppua lisää on nyt tilauksessa, tulevat sitten myöhemmin keväällä uusien kesäkukantaimien kanssa samassa lähetyksessä. 
Tänään turvepotista pilkisti jo pieni varrenmutka. Ensimmäisen kelloköynnöksen taimen lehdet työtyvät piankin jo tuota niin ihastuttavaa auringonvaloa kohti. 
Mieskulta pakkaa saunakassia valmiiksi. 
Puolen tunnin päästä istuskellaan jo lauteilla Ü

Leppoisaa launtain jatkoa!

-Sari-

torstai 21. helmikuuta 2019

PItäisi vahtia paremmin

Olen tällä viikolla innostunut käymään elokuvissa työpäivän jälkeen ja kotijoukot ovat jääneet vaille huomioitani. Tottahan se on, että näitä kasvilapsiakin pitää hoitaa ja niiden perään katsoa, mutta kyllä elokuvissa käynti oli kuulkaas mukavaa ja piristävää vaihtelua arkeen. Varsinkin, kun valikoitui jo jonkin aikaa pyörineitä ja katsomossa oli ihanan väljää. Samanlainen tunne tuli kuin bussilla aamulla töihin kulkiessa - niin rauhallista. 
Lauantaina lautalle itämään laitetut basilikan siemenet nostattelevat jo versoja kohti valoa. Olin laittanut sunnuntaina kuvun päälle jotta pysyvät kosteina. Taisivat olla himppasen liiankin kosteassa, kun joukossa oli valkeaakin kasvustuoa.  
Vaikka tänään paistaa aurinko  ja valoa tulee sisään hyvin, laitoin aamulla kasvivalonkin tuomaan lisävaloa pienille sirkkalehdille.

Pakkanen pikkasen kirpaisee nyt parin päivän ajan, mutta sehän kuuluu vielä helmikuuhun, joka on yleensä kaikista kylmin talvikuukausi. Viikonloppuna puhaltavat taas föhntuulet ja lämpötila kapuaa yli viiteen asteeseen. Sitten on mukava hoitoon tulevan koirakaverin kanssa nuuskia ulkona, joko tuoksuu kevät!

Ihanaa aurinkoista torstaipäivää!

-Sari-

maanantai 18. helmikuuta 2019

Puutarhahaaveilua

Lauantaiaamuna mieskulta kantoi postilaatikosta viikon odotetuimman kirjeen. Hyötykasviyhdistykseltä tilaamani siemenet. Ehkä enempää ei tänä vuonna tule ostettuakaan Ü
Kun aamuaurinko hemmotteli herääviä, kaivauduin vielä peiton alle ja aloin haaveilemaan. Tulevasta kesästä ja rehevästä puutarhasta. Siemenkylvöistä ja taimikasvatuksesta.

Olen näemmä ottanut itselleni jommosen urakan Ü
Joukossa on monta uutta tuttavuutta kokeiltavaksi. 

Viime vuotisen solanum lycopersicum Hundreds and thousands -amppelitomaatin kaveriksi valikoin yhden pensastomaatin solanum lycopersicum  Red Alert´in takapihalla ruukuissa kasvatettavaksi ja runkotomaatti solanum lycopersicum Tigerellan, jolle toivon kotia äidin kasvihuoneesta. Pikkukasvari on Tigerellaa varten kasattava myös omalle pihalle, aurinkoiseen ja suojaisaan nurkkaukseen.
Viime kesänä ei enemmälti kotiloita kuumalla pihalla näkynyt. Jos kanta pysyisi nyt kurissa ja uskaltaisin yrittää myös kaalien kasvatusta puutarhassa. Kokeiltavaksi otin japaninkaalin (Brassica rapa Mizuna) ja pak choit eli pinaattikiinankaalit. 

Mizuna kylvetään aikaisin keväällä ja toisen kylvön voi tehdä myöhemmin, heinä-/elokuussa. Pak choit kestävät kylmää ja kasvavat talven tuloon saakka. Kylvöaikakin, heinäkuu, passaa hyvin meikäläisen kasvatusrytmiin. Kaikkea ei tarvitse mahduttaa kerralla ja yhtä aikaa ehättää multiin saamaan. 
Huomenna on täysikuu ja uudet kylvökset saavat odottaa seuraavan kasvavan kuun alkuun saakka.  Maaliskuussa yläkuun aikaan kylvän tomaatit, ananaskirsikan ja stevian. Seuraavat pari viikkoa seuraillaan rauhassa tähän mennessä kylvettyjen siementen itämistä ja toivottavasti myös kasvua. Eilen kylvömultaostoksilla otin kokeiltavaksi myös näitä elho:n kasvatustuotteita, kun ei ole hevi-osastolta kulkeutunut muovirasioita tänä talvena kotiin kuin yksi. 

 Yöpakkasia lupailee tälle viikolle. Toivottavasti kuu näkyy taivaalla, sillä nyt on samantapainen superkuu kuin tammikuussakin. Varmuuden vuoksi tein kuukävelyjä jo viikonloppuna Ü

Mukavaa alkanutta viikkoa ja oikein
ihanaa talvilomaa sitä tällä viikolla viettäville!

-Sari- 

sunnuntai 17. helmikuuta 2019

Söpöstelyä

Torstain kauppareissulla pyysin mieskultaa koukkaamaan kotimatkalla vielä kukkakauppaan, kun marketista en löytänyt mieleisiä kukkia. Tuli valittua oikein hempeitä kukkasia, liekkö tuohon vaikuttanut tuolloin ollut ystävänpäivä Ü 
Aikomuksena oli ostaa vain yksittäisiä kukkia, jotka asettelen maljakkoon, mutta niistä sidottiinkin pieni suloinen kimppu. 
Voi, kuinka näppärästi tämäkin muodostui osaavissa käsissä. Kelpaakohan miule enää muut kuin sidotut kukkakimput ilahduttamaan arkea! No, ehkä tuohon eteiseen riittää yksittäinen gerbera, krysanteemi tai eukalyptuksenoksa. 
Nyt on saatu nauttia upeasta säästä koko viikonloppu!
Lämpömittari on kavunnut kymmeneen asteeseen ja ylikin. 

 Aurinko aiheutti myöskin siivouspuuskan. Erittäin hyvin näkyi päivällä kaikki pölypallot ja likatahrat, joita ei illan hämyssä huomaa. Ja vihdoin oli viikonloppuna mahdollisuus tuulettaa mattoja ulkona, lempeässä tuulessa.

Takapihalle pitäisi saada lapioitua kulkureittiä katolta pudonneiden lumikinosten läpi. Viikolla en vielä saanut ovea avattua niin, että raosta mahtuisi pujahtamaan. Muualta höttöinen pakkaslumi on sulanut hirmu vauhtia pois. Maaliskuu viimeistään maata näyttää, ehkäpä jo helmikuukin. 

-Sari-


lauantai 16. helmikuuta 2019

Olen nyt valmis

aloittamaan taimitouhut ja multahommat.

Jokavuotinen kamppailu siitä, laitanko, kasvatanko, viitsinkö.

Mutta vastustuskyky näyttää heikkenevän vuosi vuodelta, sitä mukaa kun vuosirenkaat lisääntyvät. Ensimmäisinä vuosina riitti parin perennapenkin laittaminen. Ja tietysti auringonkukkaa piti kasvattaa omista siemenistä parin parvekelaatikollisen verran. Ja tulihan kait joitakin kesäkukkia laitettua jonnekin. Sitten ryytimaalle ilmestyi saviruukkuja yrtteineen. Yhtenä kesänä tomtato tai kaksi. 

Ja nyt tuo multasormi on kasvanut suureksi kuin mieskullan keilapeukalo konsanaan. Ajattelen kaiholla Annilanmäen multapeltoja ja aurinkoista pihapiiriä. Tahtois vaikka ja mitä. 
Muutaman viikon hypistelin muovista tyynyä ja odotin milloin, oi milloin olisin valmis laittamaan sen vesiastiaan tekemään tehtävänsä, johon sitä on monta monta kuukautta valmisteltu.  
Eilen perjantaina. 
Eilen muuttui tahto teoksi antaa mahdollisuus uudelle elämälle, versolle puskea läpi siemenen kuoren ja kurkottaa vihreä varsi kohti valoa.  Monelle uudelle elämälle. 

Siinä niitä pikkuisia siemeniä nyt on

Ensimmäiset keijunmekon siemenet lepäävät nyt lautalla
ja mie vahtaan ja odotan seuraavat päivät, milloin pilkistää ensimmäinen vihreä viiva sirkkalehtineen kuivasta kasasta. 
Keijunmekkojen kaveriksi lautan toiselle puoliskolle ripottelin viime keväältä jääneitä basilikan siemeniä, isolehtistä makeaa ja pikkuista piccolinoa. 


Tästä himppasen näkee, miten lautta rakentui. Vihreä alinna on muovilaatikko, jossa vettä. Keskellä on muovityyny (näkyy noissa ensimmäisissä kuvissa ylinnä), jonka ympärille kiepautin talouspaperia. Ylimpänä suodatinpussi ja sen päällä basilikan siemenet. Ja nuo kerrokset sitten on pidetävä kosteana, jotta siemenet eivät kuivu ja lakkaa itämästä. Ei passaa unohtaa lisätä vettä laatikkoon!

Ihanaa hulluutta ja hurmosta Ü

Seuraavaksi upotan multiin 
chilipaprika Hot Lemonia.

-Sari-

perjantai 15. helmikuuta 2019

Ystäville postia

Muutaman ystävänpäiväkortin ennätin 
tehdä postilaatikkoon kannettavaksikin. 

Näissä käytin Crealisin stanssisetin toisiks isointa tagia
ja Heidin Korttipajan ystävälle-tekstileikettä ja teksileimaa.

Perjantai on kallistunut jo iltapäivään ja pian aloitellaan viikonlopun viettoa. Ja hiphurraa, koko loppu päivän saan viettää omaa aikaa. Mieskulta puksuttaa pian junassa lakeuksille katselemaan keskimmäisensä vanhojen tansseja. 

Taidanpa tänään tehdä vähän lyhyemmän työpäivän, niin ennätän hyvin valoisan aikaan puuhastella kotihommia. Ja nauttia auringon valosta, josta ennätin nähdä häivähdyksen jo lounastauolla. 

Ihanaa perjantai-illanviettoa sinullekin!

-Sari-

torstai 14. helmikuuta 2019

Sinulle ystävä

Askarteluystäville vein pienet muistamispaketit. 
Suklaata, kukansiemeniä ja askartelemani tagit.
Hempeää vaalenapunaista ja pitsiä.
Heidin Korttipajasta tilasin uusia tekstileimoja. 

Muutaman muistamisen vein työpaikallekin.
Pieniä tekoja suurella sydämellä. 

Ystävänpäivä 365 päivää vuodessa, 
ja joka neljäs vuosi 366 päivää.

Ystäviä 24/7 ja käytettävissä 
aina silloin kun tarvitaan.

-Sari-

sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Sunnuntain pataruokaa

Vaikka enää ei pakkanen pauku nurkissa, alkoi tekemään mieli pakkaspäivän ruokaa eli pitkään padassa haudutettua lihapataa.
Esikoinen toi ison ovaalin padan viime vuoden puolella muuttokuormaa keventääkseen, ja tänään kokeilen, kuinka pajlon tavaraa tuohon pataan mahtuu. 
 
Pataan pilkoin porkkanaa, palsternakkaa, lanttua ja  sipulia ja kuutioin naudanlihaa. Mausteeksi kokonaisii maustepippureit ja muutama laakerinlehti sekä suolaa. 
Ruskistin lihat ja myös osan juureksista. Kaadoin ne paistinpannulta pataan ja lisäsin joukkoon noin litran kasvislientä. 

Reilun tunnin päästä lisään pataan kuutioidut bataatit. Kasvissosekeitto ei  mahtunutkaan tämän viikonlopun ruokalistaan, joten käytän bataatit tässä padassa. Nyt pata on uunissa hautumassa ja pääsen muutamaksi tunniksi jatkamaan korttiaskartelua. 

Lisään pataan vielä timjaminoksia, kun nostan padan pöytään odottamaan keilahallilta saapuvaa mieskultaa.  

Vesisateista sunnuntaita!
Täällä alkaa tuoksua jo ihanalta Ü

-Sari-

lauantai 9. helmikuuta 2019

Askartelulauantai

Tänään askartelua ystävien seurassa.
Ystävänpäiväkin jo ajatuksissa.
Ja herkuttelua sydänkakulla. 
Kun mieskullan kanssa ajeltiin askartelutaapaamiseen, sanoi, että tänään onkin sopiva sateinen päivä askarrella. Sitä vettä nyt onkin oikein kunnolla. Sekä taivaalta satanutta että lumikasoista sulanutta. Lähikaupan parkkipaikka oli kuin isompikin lampi, hyvä jos puolet oli enää käytössä. Onneksi pihatie ei ihan jäässä ole, vaan vähän pehmeä ja nastat uppoavat hyvin. Ja reunoilta saa vielä lapioitua lunta pahimpiin jäisiin kohtiin. 

Kyl mie niin toivoisin, että pakkanen kiristyisi aikaisintaan keskiviikkoiltana ja liikkuminen tuolla ulkona ei aiheuttaisi ensi viikolla ylimääräisiä sydämentykytyksiä. 

Mukavaa lauantai-illan jatkoa!

-Sari-

perjantai 8. helmikuuta 2019

Lumilipan alla

Lounastauolla tomaattikeittoa lusikoidessa katselen, kuinka vesipisarat tipahtelevat katolta roikkuvasta lumilipasta.
Iltapäivän vesisadepilviä nostattavat ilmavirtaukset heiluttelevat välillä puiston  laidan koivuja kunnolla tanssin pyörteisiin. Pitäisi kenties työpäivän päätteeksi tehdä "naapurit" ja pudotella jo nuo roikkukuvat lumet räystäältä alas.
Jos kaikki romahtaa kerralla alas, tulee se olemaan aikamoinen lumikuorma. Ja painavaahan tuo lumi on nyt, kun se on noin märkää. Lumikerroksen paksuudesta antaa hieman viitettä takapihan penkille satanut lumi. Tuokin on painunut jo jonkin verran alas. Minkä korkuinen olisi, jos kaikki tämn talven aikana satanut lumi olisi tuossa!
Vai onko meidän takapihalle ankkuroitunut sukellusvene tai
pihan keskelle on laitetty pieni purjevede talviteloille Ü

Mukavaa viikonlopun alkua!

Ja varokaa jalankulkijat liukkaita teitä ja katuja!
Autoilijat täällä jo laskettelevat sulia teitä pitkin. Kade.

-Sari-

lauantai 2. helmikuuta 2019

Lauantaina listalla

En vieläkään ymmärrä lopettaa työpäiviä ajoissa ja etäpäivinäkin maltan sulkea läppärin aikaisintaan puoli kuuden paikkeilla. Niinpä mieskulta sai mennä eilen kauppaan yksinään ja päättää, mitä tänään syötäisiin. 
Tosin suostumuksellani, sillä minähän ruoan valmistan, kun toinen on koko päivän keilareissullaan Ü Tänään saunan jälkeen tarjoiltii broilerin koipinuijia ja bataattiranskalaisia. Bataatit oli aamulla kuorittu jo valmiiksi, joten minulle jäi enää koipien marinointi. 
Tuo punainen silikonipötkylä on vaan niin mainio apu valkosipulinkynsien
kuorimiseen. Kynsi pötkylään, pyöräytys ja kuori on irti. 
Marinadiöljyyn laitoin tällä kertaa savustettua paprikajauhetta (antaa mukavasti potkua ruokiin), mustapippurirouhetta, valkosipulia ja inkivääriä raastettuna, tuoretta timjamia, luomusitruunan kuoriraastetta ja ripauksen suolaa. 
Lisäsin sitruunamehua siinä vaiheessa, kun otin lihat huoneenlämpöön. Sitruunan happo alkaa kypsyttämään lihaa, joten sitä ei kannata lisätä heti alussa marinadiin. 
Bataattiranskalaisten valmistaminen on helpointa uunissa. Bataattisuikaleet pyöräytetään öljy/suola/pippuriseoksessa, vaikkapa muovipussissa. Jos haluaa oikein rapeita bataatteja, kannattaa lisätä seokseen myös ruokalusikallinen Maizenaa. Ja lisämakua saa valkosipulijauheesta. 
Nuijia paistan ensin uunissa kymmenisen minuuttia 225 asteisessa, jotta pinta saa kunnolla väriä. Sitten tiputan uunin lämpötilan alle 200 asteeseen ja annan hautua kypsiksi vielä vähintään kolme varttia. Luullinen liha kaipaa pitkää kypsytysaikaa. Bataattiranskikset kypsennetään 225 asteisessa uunissa 35-45 minuuttia ja käännetään noin puolivälissä.
Valkosipulia, sitruunaa ja inkivääriä myös
ennaltaehkäisemään tai hillitsemään tukkoisuutta.

Tänään oli auringonnoususta auringonlaskuun kahdeksan tuntia.
Pian työpäivä alkaa ja päättyy valoisan aikaan. Ihana valo!

-Sari-