Finnish

edit

Etymology

edit

From English snorkel, from German Schnorchel.

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈsnorkːeli/, [ˈs̠no̞rkːe̞li]
  • Rhymes: -orkːeli
  • Hyphenation(key): snork‧ke‧li

Noun

edit

snorkkeli

  1. snorkel

Declension

edit
Inflection of snorkkeli (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative snorkkeli snorkkelit
genitive snorkkelin snorkkelien
snorkkeleiden
snorkkeleitten
partitive snorkkelia snorkkeleita
snorkkeleja
illative snorkkeliin snorkkeleihin
singular plural
nominative snorkkeli snorkkelit
accusative nom. snorkkeli snorkkelit
gen. snorkkelin
genitive snorkkelin snorkkelien
snorkkeleiden
snorkkeleitten
partitive snorkkelia snorkkeleita
snorkkeleja
inessive snorkkelissa snorkkeleissa
elative snorkkelista snorkkeleista
illative snorkkeliin snorkkeleihin
adessive snorkkelilla snorkkeleilla
ablative snorkkelilta snorkkeleilta
allative snorkkelille snorkkeleille
essive snorkkelina snorkkeleina
translative snorkkeliksi snorkkeleiksi
abessive snorkkelitta snorkkeleitta
instructive snorkkelein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of snorkkeli (Kotus type 6/paperi, no gradation)

Further reading

edit