snorkkeli
Finnish
editEtymology
editFrom English snorkel, from German Schnorchel.
Pronunciation
editNoun
editsnorkkeli
Declension
editInflection of snorkkeli (Kotus type 6/paperi, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | snorkkeli | snorkkelit | |
genitive | snorkkelin | snorkkelien snorkkeleiden snorkkeleitten | |
partitive | snorkkelia | snorkkeleita snorkkeleja | |
illative | snorkkeliin | snorkkeleihin | |
singular | plural | ||
nominative | snorkkeli | snorkkelit | |
accusative | nom. | snorkkeli | snorkkelit |
gen. | snorkkelin | ||
genitive | snorkkelin | snorkkelien snorkkeleiden snorkkeleitten | |
partitive | snorkkelia | snorkkeleita snorkkeleja | |
inessive | snorkkelissa | snorkkeleissa | |
elative | snorkkelista | snorkkeleista | |
illative | snorkkeliin | snorkkeleihin | |
adessive | snorkkelilla | snorkkeleilla | |
ablative | snorkkelilta | snorkkeleilta | |
allative | snorkkelille | snorkkeleille | |
essive | snorkkelina | snorkkeleina | |
translative | snorkkeliksi | snorkkeleiksi | |
abessive | snorkkelitta | snorkkeleitta | |
instructive | — | snorkkelein | |
comitative | See the possessive forms below. |
Further reading
edit- “snorkkeli”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03