Kichwa V 2023

Descargar como docx, pdf o txt
Descargar como docx, pdf o txt
Está en la página 1de 19

1 SHUKNIKI

YACHAYPAK

CHASKI
SUMAKRURAYMANTA/
EXPRESIÓN ARTÍSTICA

Munay
Comprende y socializa la expresión artística de los pueblos originarios, utilizando las
competencias lingüísticas, sociolingüísticas, pragmáticas y comunicativas.
UNIVERSIDAD NACIONAL DE EDUCACIÓN

YACHAYTA RIKUCHIK

SUMAK RURAYMANTA/expresión artística

YACHAYKUN
PAKCHIKUNA USHAYKUNA
A

Sumak rurayta yuyaypi,


samipi, ukkupi, munaypipish
achikta hamutankuna.
1. SUMAK RURAYMANTA -Yachakukkunaka
Mushuk shimikunata
runakunapa sumak
1,1,1, Tullpuna/pintura hamutankuna
mutsunkunapish uyashpa, ruraykunata chaninkuna.
1.1.2. Awana/tejer rimashpa, ñawirishpa, -Kushikuywan suka
1.1.3. Sañuy /alfarería killkashpa,
rimanakushpapish.
ruraymanta uyankuna,
1.2. MUSHUK rimankuna, ñawirinkuna,
Sumak ruraymanta tukuy
SHIMIKUNA ruraykunata allí killkankunapish.
1.3. RURAYKUNA paktachinkuna. -Sumak rimaymanta
-mi, -cha, -shi, -cha, -lla kichwa shimipi rimashpa
1.4. SHIMIKUKUNA: -mi, shimikukunata hamutankuna shuk tukuriy llankayta
-cha, -shi, -cha, -lla mutsunkunapish uyashpa, allichishpa
1.5. SUMAK YACHAY: rimashpa, ñawirishpa,
killkashpa, rimanakushpapish tukuykunaman
Arawi rikuchinkuna.
Kichwa runakunapa
arawikunata, hamutankuna,
ushankunapish.

I. YACHAYTA TARIPASHUN
UNIVERSIDAD NACIONAL DE EDUCACIÓN
UNIVERSIDAD NACIONAL DE EDUCACIÓN

1. Katipi kak takita uyashpa yachakuni:


https://www.youtube.com/watch?v=YI0EYTiASB4

AMAPOLITA

2. Tantanakushpa shuyukunata rikushpa killkashkata


ñawirishpa tapuykunata kutichipashun

Ramón Piyaguaje, Sayri Lligalu, tullpuk, Tigua tullpu, Tigua


tullpuk secoya runa, takik, jampik kichwa llaktaka cotopaxi
2,000 watapi; 22,000 runa, kuychita, tayta markapimi sakirin,
tullpuykunamanta intita, mama killata chay ayllu llaktapika
paypak llamkay rikushpa yuyashpa tawka runakunami
misharka "Exposición llamkan. ashunka kawsayta, mushuk
de Arte del Milenio de chusku tullpukunata yuyayta, muskuytapish
las Naciones Unidas". mutsushpami tullpun. tullpushpa yallinkuna.

 Mayhan marcamantatak chay runakunaka.


----------------------------------
 Ima shimitashi riman chay runakunaka. runakunaka
castellano , kichwa shimita rimanku
 Kay runakunapa tullpukunata riksirkankichu.
----------------------------------

3. Tullpuk kuyurikshuyuta rikuchun uyashunpish/pash

Ramón Piyaguaje: https://www.youtube.com/watch?v=dLJHgtPSUYg


Sayri Lligalu: https://www.youtube.com/watch?v=kfeU5NaFFd8
Pintura de Tigua: https://www.youtube.com/watch?v=cc_V2t0bOlQ

4. Kuyurikshuyukunamanta sumak yuyaykunata hapishpa


rumpakunapi killkanchik
UNIVERSIDAD NACIONAL DE EDUCACIÓN

Ramón Piyaguaje
Ñawpa gráficos niskakunan kallarirkanku impregnakuta
yakupatakunapi, pampapi chayman hina hawakunapi
hinallatak niskakunan masmatashka karkan delineadores
shina. Payka rikukanmi sachakak sumakka rimata. Payka
rikukanmi yurakuna, uywakunak wallpakuna, tullpukuna.
Shuyun chay shamankuna, tigrekunapa tullpuninkuna,
mayupi wampupuripi, aychallwakuna, chakukuna ruraypi.

Pintura de Tigua
Sumakru Hillakunaman llankapi runata kunanpakmi,
wankarkuna niskakunata pingüillos
Sayri Lligalu
Chibuleo llaktamanta
ray niskakunatapas sisakunawan, tawkakuna
motivos antikruna niskawan allichichayta
sumakrura, Ambato llaktapi kallarirka. Kaywanmi Don Julioka arteman
huk ayllu, tullpu , takik. yapaska chanita korkan, manan uyariy
Indígena ayllupi pakariska,
hatun tayta-mamankuna kusikuyllatachu kunakukan melodías,
kay nacionalidadpa aswanpas rikuytapa chay allichisnkakuna ,
ñawpayachakunata,
kikinrurankunata, chaykunan plasmaron hillakuna hawanpi.
kawasaykunata payman Tiwa llaktapi tullpukunaka ñawpa
apachirkanku. taytankumanta costumbres, hawallallpaman
ima kimiku.

• Ñawpa gráficos niskakunan kallarirkanku impregnakuta


yakupatakunapi, pampapi chayman hina hawakunapi hinallatak
niskakunan masmatashka karkan delineadores shina. Payka
rikukanmi sachakak sumakka rimata. Payka rikukanmi
yurakuna, uywakunak wallpakuna, tullpukuna. Shuyun chay
shamankuna, tigrekunapa tullpuninkuna, mayupi wampupuripi,
aychallwakuna, chakukuna ruraypi.

 hillakunaman llankapi runata kunanpakmi, wankarkuna


niskakunata pingüillos niskakunatapas sisakunawan, tawkakuna
motivos antikruna niskawan allichichayta kallarirka.
Kaywanmi Don Julioka arteman yapaska chanita korkan,
manan uyariy kusikuyllatachu kunakukan melodías, aswanpas
rikuytapa chay allichisnkakuna , chaykunan plasmaron
hillakuna hawanpi. Tiwa llaktapi tullpukunaka ñawpa
taytankumanta costumbres, hawallallpaman ima kimiku.
UNIVERSIDAD NACIONAL DE EDUCACIÓN

 Chibuleo llaktamanta sumakrura, Ambato llaktapi huk ayllu,


tullpu , takik. Indígena ayllupi pakariska, hatun tayta-
mamankuna kay nacionalidadpa ñawpayachakunata,
kikinrurankunata, kawasaykunata payman apachirkanku.

5. Tantanakushpa shuyukunata rikushpa killkashkata


ñawirishpa tapuykunata kutichipashun

Otavalo Runakunaka, Cañari, José Jiménez, Kacha kitillipi awashka


kawsay-wiñari Gualaceo kitimanta ruwana, kay
pachamantami, mashimi churanatami duchicela
churanakunata, makanakunatak ruran, ayllukuna churarin,
kay llamkaytaka kikin kawsayta,
mutsuriy
Ministerio de Cultura yuyayta rikuchinkapak.
hillaykunatapish de Ecuador shutichirka Away llamkaykunaka
ruraskpa "patrimonio inmaterial achka yachaykunatami
kawsashkakuna. de Ecuador" IKAT charin.
rurayta.

Otavalo markapi plaza de puncho kuskata riksinkichichu.


Ari, plaza de poncho kuscata riksinimi, chaypika sumakruraykunatami
katunkuna.
----------------------------------------------------------------------------------------
----------------------------------------------------------------------------------------
---------------------
Kañarpi rurankuna amarrodo ruwanata, Chimborazopi rurankuna
coco ruwanata, cuenca markapi rurankuna macana churanata;
imatak yuyanki chay ruraykunamanta.
Ñukaka yuyanimi Cañar markapi, Chimborazo markapi, Cuenca markapi
kikin churanata rurashpa churarishpapish kawsankuna.
----------------------------------------------------------------------------------------
----------------------------------------------------------------------------------------
----------------------------------------------------------------------------------------
------------------

6. Awak kuyurikshuyuta rikushun uyashunpish/pash


UNIVERSIDAD NACIONAL DE EDUCACIÓN

Otavalo: https://www.youtube.com/watch?v=ZMRNgO1GwfM
Cacha: https://www.youtube.com/watch?v=wqEgcJ89egA&t=776s
Gualaceo: ttps://www.youtube.com/watch?v=ryntGeakMZY&t=315s

7. Kuyurik shuyumanta sumak yuyaykunata surkshupa milkapi


killkashun

--------------------------------
Otavalo --------------------------------
Cacha --------------------------------
Gualaceo
-------------------------------- -------------------------------- --------------------------------
-------------------------------- -------------------------------- --------------------------------
------------------ ------------------ ------------------
-------------------------------- -------------------------------- --------------------------------
-------------------------------- -------------------------------- --------------------------------
-------------------------------- -------------------------------- --------------------------------
------------------- ------------------- -------------------
-------------------------------- -------------------------------- --------------------------------
-------------------------------- -------------------------------- --------------------------------
-------------------------------- -------------------------------- --------------------------------
---------------- ---------------- ----------------

8. Sañumanta shuyukunata rikushpa killkashkata ñawirishpa


tapuykunata kutichipashun

Kañári Canelos Sumak


allpamanka, warmikunapa tullpukunawan
puka rurashka allpa tullpushpa
tullpuywan mankakunami rurashka
tullpushkami kan. mankakunami
kan. kan.
Azogues kitipika, maypitak mankakunata rurankuna.
-------------------------------------------------------------------------------------------------
-------------------------------------------------------------------------------------------------
-----------
Imashinatak mankakunata rurankuna.
-------------------------------------------------------------------------------------------------
-------------------------------------------------------------------------------------------------
-----------
UNIVERSIDAD NACIONAL DE EDUCACIÓN

Imawantak mankakunata tullpunkuna.


----------------------------------------------------------------------------------------------------------
----------------------------------------------------------------------------------------------------------
-------------

9. mankakunamanta kuyurikshuyuta rikushun uyashunpish/pash

Cañari: https://www.youtube.com/watch?v=dOya8D22h2s
Canelos: https://www.youtube.com/watch?v=gtvulb9yhGk
10. Kuyurikshuyumanta sumak yuyaykunata surkshupa milkapi
killkashun
kuyuriksh Sumak yuyakuna
uyu
Cañari  ---------------------------------------------------------------------------------------
---------
 ---------------------------------------------------------------------------------------
----------
 ---------------------------------------------------------------------------------------
----------
 ---------------------------------------------------------------------------------------
----------
Canelos  ---------------------------------------------------------------------------------------
---------
 ---------------------------------------------------------------------------------------
----------
 ---------------------------------------------------------------------------------------
----------
 ---------------------------------------------------------------------------------------
---------

11. Sami tullpuykunata yachanakupashunchik


a. Kay kuyurik shuyuta rikupay: https://www.youtube.com/watch?
v=YZcr-qBaQlw
WAYLLA KISHPU PUKA

CHAWA YURAK ANKAS


WAYLLA
PAKU YANA YANALLA
ANAKAS

WAMINTSI CHAWA KILLU


ANKAS
UNIVERSIDAD NACIONAL DE EDUCACIÓN

MAYWA SUKU CHAWA


KILLU

12. Mushuk shimikunata yachakupashunchik


Panka hoja Chawa ankas celeste
tullpuk-kaspi Pincel Killu amarillo
Tullpu color, pintura Chawa killu blanco hueso
Tullpuna colores Tullpuchi colorante, tinte, tintura
Waylla verde Tullpunallpa tierra de tinte
Yakuwaylla verde agua Tullpuk pintor
Paku café Tullpuchik el que hace pintar
Wamintsi rosado Tullpuchiy has pintar
Maywa morado Tullpuy pinta
Suku plomo Tullpupay por favor pinta
Kishpu naranja Tullpuhaku anilina
Yurak blanco Tullpuywasi tintorería
Yana negro Tullpuyaku acuarela
Puka rojo Tullpuyuk colorido
Ankas azul
Yanalla ankas azul marino

11. Shimikukuna: -mi, -cha, -shi, -chu, -lla

-mi shimiku
Kay shimikuka imatapash ari, shina kakta ninkapakmi kan:
Shina:
Ñukanchikmi kichwa shimitaka sumakta yachakunchik.
Ñukanchikka kichwa shimitami sumakta yachakunchik.
Ñukanchikka kichwa shimita sumaktami yachakunchik.
Ñukanchikka kichwa shimita sumakta yachakunchikmi.

-shi shimiku
Kay -shi shimikuka imatapash mana iñishpa, pukllashpa rimankapakmi kan.
Shina:
Payka kayman shamunkashi.
Rasu taytaka Maria kuytsawan sawarinkashi.
Sisa mamashi Sucumbios markaman rishka.
Paykunashi mamallaktata allichinka.

-cha shimiku
Kay –cha shimikuka icha yuyaytami kun.
Shina:
UNIVERSIDAD NACIONAL DE EDUCACIÓN

Chayta rirkacha.
Wiwakunaka unkushkacha.
Sachamantacha shamunki.
Sawarinkapak rirkacha.

-chu shimiku
Kay –chu shimikuka tapunkapak mana nik yuyaykunata rurankapakmi kan.
Shina:
Mana ñukaka kichwata yachanichu.
Mana Laura yachachikchu kayman shamun.
Mana mamachu Puyo kitiman rin.

-lla shimiku
Kay -lla shimikuka imapash chaylla kashkatami rikuchin.
Shina:
Chayllatami ruranki.
Quito llaktamanllami purinchik.
Latacunga llaktamanllami rirkani.
Mana tamyakpika sarallatami pallan.
Ñuka shamunkakama shuyakunkilla.

a. –lla
Kay –lla shimikuka chayllata rurashpa kawsaktami riksichin.
Pukllayllami kawsan.
Puñuyllami tiyan.
Mikuyllami purin.
Wakayllami purin.

b.-lla
Kay –lla shimikuka sapallayachishpa rimankapakmi kan.
Ñukallami tukuy yuyaykunataka rurarkani.
Kanllami wasimanka rirkanki.
Sapallami kawsakuni.

c. -lla
Kay -lla shimikuka maykan ayllupakpash rikchak kaktami riksichin.
Shina:
Wawaka yayallami purin.
Kanka mamallami purikunki.
Kanpa churika kanlla umayukmi kan.
UNIVERSIDAD NACIONAL DE EDUCACIÓN

12. Arawita yachakushun


paymi callaymanta quichun
¡Rinimi, Llacta!
Lamento de desventura jatun Apunchi cushcata.

¡Rinimi, Llagta, rinimi


Ñuca huasi paypag huasi;
may carupi causangapa;
ñuca allpapish paypag allpa.
mana quiquin llagtashina
¡Huyrapi rig ugshashina
cuyanguichu runataca!
causacunimi, Llagtalla!

Huarmi, churita saquishpa,


Ushi huahuapish huañunmi,
ayllucunata cungashpa,
paypag ucupi huacashpa.
cay tuta, quilla llugshigpi,
¡Ushita quichuna randi,
ñanta japinimi, Llagta.
shunguta quichunman carca!...

Anga millayta ricushpa,


¡Alau! mishpa, cungurishpa,
imashinami urpi huahua,
maquicunata churashpa,
urcuta tigrash, chingarin,
quishpichigpa ñaupagpimi
cacapi miticungapa;
huacami runa cashcata.

Chasnami cuyayla rini,


Pay Apunchicha ricunga;
supay aputa manchashpa;
paychari carta munarca;
chasnami, mana jaycapi
payhuanmi saquishpa rini
ricuringapa, chingasha.
ishcay curipiticaca.

Chayug runa cashca quipa,

huagchami cani cunanca;


UNIVERSIDAD NACIONAL DE EDUCACIÓN

Ichapish, Pay cutichigpi, Huañunatami llaquini

muyumusha carumanta, chican llagtapi, sapalla,

huarmihuanpish, churihuanpish, manapish cayman cutishpa,

mitiscushpa callpangapa. manarag ishcayta ugllashpa.

Maycan tuta, chaupi tuta, ¿Pichari, chasna huañugpi,

sachata catish, chayashpa, «Huañunmi» nishpa huillanga?

huiquijunda ugllashachari Ishcayca ñuca cutigta

cunan jichushcacunata. shuyangachazi shuyaylla...

¡Icha quimsandi llugshishun; ¡Chayca ña quilla shamunmi,

quimsandilla causangapa, puyuchaupita quimllashpa!

mana pipish tarigrina Chayca jatarish purina

urcuhuashapi chogllashpa! llaquipish chayana cashca!...

Rinimi, Llagta, rinimi

may carupi huañungapa.

¡Mana quiquin llagtashina

cuyanguichu runataca!

(Cordero L. s/f)
UNIVERSIDAD NACIONAL DE EDUCACION

II. YACHAYTA USHASHUN1

13. Uyana, katik uyayta uyashpa llamkayta rurapay2

(p. ej. Microsoft Word, Open Office, entre otros)

Tupushka llamkay, actividad evaluada por el tutor.


Para la entrega de esta tarea, subir a la plataforma virtual un archivo en formato .doc o .docx. Es
posible utilizar cualquier software (programa) para procesamiento de palabras (p. ej. Microsoft
Word, Open Office, entre otros)

14. Killkakatina, katik killkata ñawirishpa shuk uchilla yuyayta killkapay3

Para mejorar la pronunciación, lea el texto conforme determina las normativas del kichwa
estandarizado.

Kuychimanta ñawpa rimay

Kuychika maykanpash runata, wawata


pillushpaka karachawan unkuchiklla
kashkamanta manchanchik. Chaymanta
kuychi shayarikta rikushpaka pitapash

1
Aplicación del conocimiento: En esta etapa se planteará actividades que inviten a los estudiantes a aplicar los conocimientos
nuevos, en otras situaciones. Pueden motivarse situaciones similares a las experimentadas para el desarrollo de los nuevos
conocimientos o pueden ser situaciones más prácticas, más concretas, en los diferentes espacios de aprendizajes, según las
circunstancias y las posibilidades. Lo que debe prevalecer es la puesta en práctica de los conocimientos adquiridos.
2
Para el desarrollo de la actividad se utilizará la comprensión auditiva,
3
Para el desarrollo de la actividad se utilizará la comprensión lectora,
UNIVERSIDAD NACIONAL DE EDUCACION
unkuchikrin nishpa yuyanchikllami. Ñawpataka mana kuychitaka maki rukawan
rikuchinachu karyan, kashna rurakpika ismunlla ninmi.

Kari kuychi, warmi kuychimi tiyan. Kari kuychika puka ruwanawan, hatun
muchikuwan rikurin. Payka kay kuychi yanurikuk chawpipi rikurin.Warmi kuychitaka
yunpa nishpami riksinchik, payka yakupimi kawsan. Shina wakinpi yayakuna
pukyukunapi killulla, wayllalla yaku tiyakukta rikushpaka chay yakupika kuychi
ishpashkami, chaypika kuychimi kawsan nishpa willan karyan.

Kuychi yanurikukpi anchurichun munashpaka, shuk allkuta hapishpa ninanta wakachina


karyan, chayka kay kuychika anchurinllami. Shinallatak puka ruwanata churakushka,
mana kashpaka yana ruwanapi wakin punchalla tullpukunata churashpaka awashka
ruwanata churakushka runakunata rikushpaka, ñawpakunaka kankunaka kuychipak
riksikunami kankichik, richiklla, kaypika mana munanchikchu ninllami karyan
(kichwakunapa yachaykuna, 2009, p.105).

Elabore un resumen en no más de 30 caracteres.


Para la entrega de esta tarea, subir a la plataforma virtual un archivo en formato .doc o .docx. Es
posible utilizar cualquier software (programa) para procesamiento de palabras (p. ej. Microsoft
Word, Open Office, entre otros)

15. Rimana, Yachakushka tullpukunawan chunka yuyaykunata rimashpa


antayachikpi hapiy4

Grabe un audio en kichwa, donde se exprese como mínimo 10 nombres de colores de los
15 ya aprendidos.
Tarea evaluada por el tutor.
Para la entrega de esta tarea, subir a la plataforma virtual en archivo mp3 o mp4.
16. Killkana, kati milkapi tullputa yuyaytapish killkapay5

Para fortalecer lo aprendido, en el siguiente cuadro escribo el nombre de los colores, a


continuación, una oración.

Shina / Ejemplo:
WAYLLA
Ñuka pachallitaka wayllapi
tullpukuni.
yurak

4
Para el desarrollo de la actividad se desarrollará la expresión oral.
5
Para el desarrollo de la actividad se utilizará la Expresión escrita.
UNIVERSIDAD NACIONAL DE EDUCACION

III. YACHAYTA WALLPASHUN/Creación del


Conocimiento6

17.Tukuriy llamkay/tarea final7


Yachakuyta tukuchishka washaka, yachakukkunami tukuy yachaymanta shuk yachayta
akllashpa rikuchinkakuna katik ruraykunapi yanaparishpak.
TUKURIY LLAMKAY
Yachay Rikuchykuna
rikuchiy/Acción
didáctica
Yachay/ tema: Sumakruraymanta
Paktay/objetivo Tantanakuypi llankayta rurashpa tukuy mashikunaman,
karanakushpa sumakta willana.
Socializar temas sobre el arte, desde la cosmovisión
andina, utilizando las competencias lingüísticas,
sociolingüísticas, pragmáticas y comunicativas.
PLANIFICACIÓN Y SECUENCIACIÓN
Establecer contenidos Allichiy llamkay Tareas Yanapak llamkay Tareas
posibilitadoras (TP) capacitadoras (TC)
Determinar los contenidos que se van Actividades que propenderá la Actividades que permiten a los estudiantes
a abordar en la tarea final negociación entre los estudiantes del utilizar la lengua en la preparación de la
grupo y el tutor, sobre aspectos tarea final.
estratégicos que permitan desarrollar de
una mejor manera la tarea final.
-Trabajaran en la selección de un Se recomienda organizarse en grupos de Todos los estudiantes durante la
corpus lingüístico especifico. cuatro estudiantes. preparación de la tarea final utilizaran la
-Sistematizar los contenidos Cada miembro del grupo tomará un lengua kichwa en todo momento.
relacionados con la con el Arte desde tema que está expuesto en los Dominio del corpus lingüístico
la cosmovisión andina, en un texto de contenidos seleccionado que le sirva para la
200 palabras que servirá para disertar Cada estudiante será responsable de los preparación y presentación de la tarea final
en la presentación. materiales, recursos y medios que Todos los estudiantes tendrán que dominar
- Sumak ruray requiere la presentación y desarrollo del los contenidos por igual
evento. El responsable del tema preparará la
La presentación tiene un nivel exigencia presentación conforme a las exigencias del
aceptable, si el caso amerita tendrá que caso.
ser preparado previamente las veces que Si el caso amerita, pueden acudir a otros
sean necesario. medios para investigar y hacer los ajustes
Para la presentación tendrán que pertinentes al tema.
preparar los protocolos previos y finales
del, evento.

6
Creación del conocimiento Una vez que los estudiantes adquirieron los conocimientos nuevos, desarrollaron las destrezas,
habilidades y valores, están listos para poner en juego su imaginación, su creatividad, su ingenio, su fantasía, para inventar, crear,
innovar con los conocimientos dominados. Por eso, en esta etapa se plantearán actividades que orienten a los niños a la invención o
creación de nuevas situaciones con total libertad. En esta fase los estudiantes pueden crear: mapas, canciones, poemas, rondas,
acrósticos, afiches, folletos, cuentos, fábulas o leyendas, dramatizaciones, títeres, maquetas, rompecabezas, cartas, crónicas,
noticias, proyectos, etc., dependiendo de su edad evolutiva. Al igual que en la etapa anterior, para emprender este trabajo se debe
recordar el nuevo conocimiento adquirido.
7
Tarea final (TF): Acción didáctica que permite al estudiante interactuar en la planificación, preparación y presentación de manera
tangible y significativa.
UNIVERSIDAD NACIONAL DE EDUCACION

IV. YACHAYTA WILLASHUN/Socialización de


Conocimiento8
18.Yachakuypi sayti kawsaymanta rimanakuyta rurashpa
tukuyman willanchik
- Tukuy tantarishpa chuskuniki hunkay tukuriy punchapi rimanakuyta ruranchik.
- Yachakukpura rimanakuywan yuyaykunata karanakunchik.
- Rimanakuy tukurikpika rikuchiy killkakunata karanakunchik yachakukpura.

V.YACHAYMANTA ÑUKAPA YUYAY/Autoevaluación


Yachayta imashina rurashkamanta, shuk aspita (X) rurashpa rikuchini, wachukunapika
imamanta aspishkata killkani.

Kushilla Llakilla

Imamanta:
______________________________________________________________________
______________________________________________________________________
______________________________________________________________________
_____________________

8
Socialización del conocimiento: Las diferentes actividades realizadas por los estudiantes en los procesos anteriores generarán
modificaciones actitudinales, afectivas y conductuales a partir de lo aprendido. Este cambio se puede visibilizar a través de los
trabajos realizados, participación en exposiciones, participación en juegos, debates, ferias educativas, casas abiertas, mesas
redondas, exposiciones, audios, films, dramatizaciones, juegos organizados, etc. Por consiguiente, en esta fase se hará constar
actividades que inviten a los estudiantes a compartir sus productos con los demás (sus compañeros, docentes, madres y padres de
familia, amigos, comunidad). Las presentaciones pueden realizarse en el aula, en el patio, en la hora cívica, en actos sociales
culturales del CECIB, en la comunidad y en otros espacios según se considere.
UNIVERSIDAD NACIONAL DE EDUCACION

Shimikuna

Chumpi faja
Hallinka collar de semillas
Kushma camisa (amazonia)
Kutun camisa (amazonia)
Llanchama corteza del árbol
Llawtu corona
Makiwatana pulsera, manilla
Mukawa tazón o vasija de arcilla
Pachallina rebozo
Punchu, ruwana poncho
Rinriwarkakuna aretes
Shiwi anillo
Talpa blusa
Tawasampa corona de plumas de guacamayo
Tupu prendedor
Ukunchi pollera
Wachi lanza de palma
Wallka collar
Wankar tambor
Wituk fruto de la selva para pintar rostro
UNIVERSIDAD NACIONAL DE EDUCACION

WAYLLA KISHPU PUKA

CHAWA YURAK ANKAS


WAYLLA
PAKU YANA YANALLA
ANAKAS

WAMINTSI CHAWA KILLU


ANKAS
MAYWA SUKU CHAWA
KILLU

TULLPUKA
CHAWALLA WAYLLA YANALLA WAYLLA
WAYLLA
CHAWALLA KISHPU YANALLA KISHPU
KISHPU
CHAWALLA PUKA PUKA YANALLA PUKA
CHAWALLA ANKAS ANKAS YANALLA ANKAS
CHAWALLA KILLU KILLU YANALLA KILLU
UNIVERSIDAD NACIONAL DE EDUCACION

CHAWALLA SUKU SUKU YANALLA SUKU


CHAWALLA WAMINTSI YANALLA
WAMINTSI WAMINTSI
CHAWALLA MAYWA MAYWA YANALLA MAYWA

También podría gustarte