Askola
Askola, aikaisemmin Askula[7], on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 679 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 218,03 km², josta 212,44 km² on maata ja loput 5,59 km² sisävesialueita.[1]
| Askola | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Kunnanvirasto. |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Porvoon seutukunta |
| Kuntanumero | 018 |
| Hallinnollinen keskus | Askolan kirkonkylä |
| Perustettu | 1896 (erottamalla Porvoosta) |
| Kokonaispinta-ala |
218,03 km² 276:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 212,44 km² |
| – sisävesi | 5,59 km² |
| Väkiluku |
4 679 174:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
| – väestötiheys | 22,03 as./km² (31.8.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 18,7 % |
| – 15–64-v. | 61,0 % |
| – yli 64-v. | 20,2 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 92,3 % |
| – ruotsinkielisiä | 3,8 % |
| – muut | 3,9 % |
| Kunnallisvero |
8,90 % 136:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Annu Räsänen |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2021–2025[6] • Kok. • Kesk. • SDP • PS • Vihr. • RKP |
9 6 5 5 1 1 |
| www.askola.fi | |
Askolan naapurikunnat ovat Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo ja Pukkila.
Historia
muokkaa
Muinaisjäännösrekisterissä on 235 löytöä Askolan alueelta.[8] Kopinkallion kvartsilouhos on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös.[9] Maanviljelys on aina ollut tärkeää, ja alue on ollut tiheästi asuttu jo kivikaudella. Aluksi Askolassa harjoitettiin kaskiviljelyä, 1700-luvun kuluessa siirryttiin peltoviljelyyn.[10]
Vaikka Askola sijaitsee lähellä Uudenmaan rannikkoa, 1200-luvulla alkanut ruotsalaisasutus ei juurikaan levinnyt Askolan alueelle aivan kaakkoisimpia kyliä lukuun ottamatta. Keskiajalta lähtien Askola kuului laajaan Porvoon hallintopitäjään.[11]
Askolan seurakunta oli osa Porvoota vuoteen 1639, jolloin siitä tuli kappeliseurakunta. Se itsenäistyi lopullisesti vuonna 1896. Askolan kirkko valmistui vuonna 1799.[12]
Maantiede
muokkaaAskolan vesialueita ovat Porvoonjoki ja 11 järveä kunnan itäosassa.[10] Järvistä pinta-alaltaan suurin on Tiiläänjärvi.[11]
Askolassa ei ole Natura-alueita, mutta viisi kallioaluetta on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi. Yhdessä niistä, Kirnukalliossa ovat tunnetut Askolan hiidenkirnut. Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ulottuu myös Askolan puolelle. Kulttuurimaisemana on suojeltu myös Prestbackan kartano ja Pappilanharjun luonnonsuojelualue.[13]
Kylät ja kulmakunnat
muokkaaAskolassa on 12 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[11]
Taajamat
muokkaaVuoden 2020 lopussa Askolassa oli 4 878 asukasta, joista 2 588 asui taajamissa, 2 232 haja-asutusalueilla ja 58:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Askolan taajama-aste on 53,7 %.[14] Askolan taajamaväestö jakaantuu kahden eri taajaman kesken:[15]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2020) |
|---|---|---|
| 1 | Askolan kirkonkylä | 1 297 |
| 2 | Monninkylä | 1 291 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Talous
muokkaaVuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet olivat Konevuori Oy, Askolan Kiinteistöt ja Kallionporaus Arto Soininen.[16]
Pohjoismaiden suurin kanisterintekijä Muovi-Heljanko toimii Askolassa. Se valmistaa suurimman osan Suomessa myydyistä muovisista viinapulloista ja salaattikastikepulloista.[17]
Seurakunnat
muokkaaVuoden 2018 aluejaon mukaan Askolassa toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Askolan seurakunta[18]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Askolan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[19]
Väestö
muokkaaVäestörakenne
muokkaaAskola on asukasluvultaan Suomen 175. suurin kunta. Askolan asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 4 703 asukasta, mikä on 0,3 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Askolan väkiluku kasvoi 1990-luvun puolivälistä aina 2010-luvun puoliväliin saakka, minkä jälkeen väkiluku on laskenut. Askolan väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 64,9 prosenttia, mikä on noin 13 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Askolan väestöstä on 16,1 prosenttia. Työikäisiä Askolassa on 65,7 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 18,1 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Askolassa oli vuonna 2021 yhteensä 154 eli 3,2 prosenttia kunnan asukkaista.[20]
Väestökehitys
muokkaaSeuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Palvelut
muokkaa
Askolassa on neljä alakoulua (Juornaankylän koulu, Kirkokylän koulu, Monninkylän koulu, Särkijärven koulu), yksi yläkoulu (Askolan koulu) ja yksi lukio (Askolan lukio) sekä yksi ammattikoulu (Careeria, Askolan toimipiste).[22][23] Yläkoulu ja lukio saa oppilaita myös naapurikunta Pukkilasta, jossa ei ole omaa alakoulun jälkeistä kouluopetusta.[24]
Askolan kirjasto toimii kuudessa paikassa: kirkonkylässä, Monninkylässä ja neljällä koululla.[25]
Julkista terveydenhoitoa tarjotaan muun muassa Askolan terveyskeskuksessa.[26]
Askolassa on vain kaksi Sale -ruokakauppaa, joista toinen sijaitsee kirkonkylässä ja toinen Monninkylässä. Paikalliset ovat myös toivoneet kuntaan kolmatta ruokakauppaa joltakin kilpailevalta ketjulta.[27]
Liikenne
muokkaaAskolan kautta kulkee Porvoon ja Mäntsälän välinen kantatie 55.
Etäisyyksiä Askolasta
muokkaa
Kulttuuri
muokkaaMurre
muokkaaAskolan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Askolan murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Porvoon ryhmään.[28] Askolan murteessa on tyypillisten hämäläispiirteiden lisäksi vaikutteita lounais- ja kaakkoismurteista. Puheen nopeassa rytmissä on vaikutteita läheisten ruotsin murteiden ja satamakaupungissa kuultujen muiden kielten rytmistä.[29]
Nähtävyyksiä
muokkaa- Askolan hiidenkirnut[30]
- Johannes Linnankosken nuoruudenkoti[31]
- Ala-Koskipää 1750-luvulta[32]
- Askolan kotiseutumuseo
- Askolan kirkko
- Prestbackan maatila- ja apteekkikokoelma, Prästbackan kartano
- Byändan (Kylänpään) kartano
- Dampbackan (Tampin) kartano
- Korttian hiidenkirnut[30]
- Käpykylän kartano
- Vanhakartano Korttialla
- Uusikartano Korttialla
- Tiilään kartano
Ruokakulttuuri
muokkaaAskola kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[33] Askolan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa, veskunakräämi eli luumukreemi sekä kuoritusta maidosta tehty kattilajuusto.[34]
Virkistys
muokkaaAskolan alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Askolan alueen kohteita ovat muun muassa Askolan hiidenkirnut sekä Kylänpäänjärven lintutorni.[35]
Hallinto ja politiikka
muokkaaAskola kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kunnanvaltuustossa on 27 kunnanvaltuutettua. Kaudella 2021–2025 kokoomuksella on yhdeksän paikkaa, keskustalla kuusi, SDP:llä viisi, perussuomalaisilla viisi, vihreillä yksi ja RKP:llä yksi.[6]
Askolan kunnanjohtaja 2020–2021 oli Teemu Kejonen.[36] Hän kuoli tammikuussa 2021.[37] Maaliskuussa 2021 hänen seuraajakseen valittiin Ilari Soosalu.[38] Soosalu valittiin Haminan kaupunginjohtajaksi joulukuussa 2022.[39] Kesäkuussa 2023 Askolan kunnanjohtajaksi valittiin Annu Räsänen.[40]
Tunnettuja asukkaita
muokkaa- Kulttuuri ja viihde
- Hjalmar Kahrila (ent. Karlsson) (1907–1981), kuvataiteilija
- Katri Helena (s. 1945), iskelmälaulaja
- Johannes Linnankoski (1869–1913), kirjailija
- Olli-Matti Oinonen (s. 1953), ohjaaja-näyttelijä
- Alli Saarentaus-Salo (1907–1994), opettaja ja kirjailija
- Urheilu
- Aatu Kangasniemi (s. 2006), moukarinheittäjä ja kuulantyöntäjä
- Oskari Kumpu (1889–1935), painija ja puna-armeijan upseeri
- Yhteiskunta ja politiikka
- Juho Laakso (1854–1915), kansanedustaja (SDP)[41]
Kirjallisuutta
muokkaa- Heikki Laurinmäki: Askolan historia 1, Askolan kunta, 1957
- Leevi Mäittälä: Askolan historia 2, Askolan kunta, 1986 ISBN 951-99790-6-9
- Pekka Peltola: Tavallisia ihmisiä, Helsinki Tammi, 1970
- R. Hausen, Anteckningar om Askola kapellkyrka (Finska Vetenskaps-Societetens Bidrag 44)
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b Kuntavaalit 2021, Askola Oikeusministeriö. Viitattu 28.11.2021.
- ↑ Tietosanakirja, artikkeli Askola
- ↑ Hakuehdot: Askola Muinaisjäännösrekisteri (Arkistoitu – Internet Archive) 235 tietuetta NBA rekisteriportaali
- ↑ Kopinkallio[vanhentunut linkki] Muinaisjäännösrekisteri
- ↑ a b Askolan luonto ja historia (Arkistoitu – Internet Archive) Askolan 4H
- ↑ a b c Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 68. Porvoo: WS, 1967.
- ↑ Askolan kirkko Askolan Seurakunta
- ↑ Luonnonsuojelu Askolan kunta
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022.[vanhentunut linkki]
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022.[vanhentunut linkki]
- ↑ Alueen Askola yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 23.2.2018.
- ↑ Pohjoismaiden suurin kanisterintekijä löytyy Askolasta – viinapullojakin neljä sekunnissa Uusimaa. 2016. Viitattu 23.2.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tilastot: Väestö Uudenmaan liitto. Viitattu 20.3.2024.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 19.1.2018.
- ↑ Arkistoitu kopio Askolan kunta, askola.fi. Arkistoitu 6.8.2020. Viitattu 2.8.2020.
- ↑ Arkistoitu kopio Askolan kunta, askola.fi. Arkistoitu 31.7.2020. Viitattu 2.8.2020.
- ↑ Opetus Pukkilan kunta, pukkila.fi. Viitattu 2.8.2020.
- ↑ Askolan kirjastopisteet Askolan kunta
- ↑ Lääkärin tai hoitajan vastaanotto - Ajanvaraus (Arkistoitu – Internet Archive) suomi.fi, viitattu 2.8.2020
- ↑ Tarvitseeko Askola kolmannen ruokakaupan? - Itäväylä
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ Askolan murre Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 25.7.2024.
- ↑ a b Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 259, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
- ↑ Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 281. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12598-9
- ↑ Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 280. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12598-9
- ↑ Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 77–79. Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8
- ↑ Kolmonen, Jaakko. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 50. Helsinki: Patakolmonen 1988
- ↑ Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 2, s. 41–42. Minerva, 2016. ISBN 978-952-312-259-8
- ↑ Jorma Ylönen: Askola valitsi Teemu Kejosen Kuntalehti. 24.6.2020. Viitattu 6.9.2020.
- ↑ Marko Enberg: Askolan tuore kunnanjohtaja on kuollut – Teemu Kejosen, 43, kuoleman johdosta suruliputus Uusimaa. 13.1.2021. Viitattu 16.1.2021.
- ↑ Ylönen, Jorma: Ilari Soosalu Askolan kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 15.3.2021. Viitattu 28.11.2021.
- ↑ Moliis, Pekka: Näin tuulettaa Haminan kaupunginjohtaja - valtuusto valitsi Soosalun selvin lukemin Kuntalehti. 19.12.2022. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ Ylönen, Jorma: Askola valitsi Annu Räsäsen Kuntalehti. 12.6.2023. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 27.4.2024.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Askola Wikimedia Commonsissa