Norrköping

Taajama Norrköpingin kunnassa, Ruotsissa

Norrköping on kaupunki Keski-Ruotsissa Itä-Götanmaan läänissä ja Itä-Götanmaan historiallisessa maakunnassa. Norrköping oli aiemmin itsenäinen kaupunki, mutta nykyään se on osa Norrköpingin kuntaa ja toimii sen keskustaajamana. Kaupunkitaajamassa oli vuoden 2010 lopussa 87 247 asukasta ja samaan aikaan koko kunnassa puolestaan 130 050 asukasta.[1]

Norrköping
Norrköpingin raatihuone.
Norrköpingin raatihuone.

Norrköping

Koordinaatit: 58°35′31″N, 16°11′8″E

Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Itä-Götanmaan lääni
Maakunta Itä-Götanmaa
Kunta Norrköpingin kunta
Pinta-ala
 – Maa 35,68 km²
Väkiluku 87 247
 – Väestötiheys 2 445,3 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[1]


















Norrköping sijaitsee "Ruotsin ainoan vuonon", Bråvikenin perukoilla Motalanvirran (ruots. Motala ström) molemmilla rannoilla. Motalanvirran kosket ovat olleet energianlähde myllyille ja teollisuudelle; korkeusero Glan-järvestä Bråvikenin vuonoon on peräti 22 metriä.

Norrköping on vanhastaan teollisuus-, kauppa- ja satamakaupunki. Tekstiiliteollisuus oli 1960-luvulle asti kaupungin elinkeinoelämän perusta, mutta rakennemuutos teki tilaa muulle teollisuudelle, kuten Whirlpoolille joka valmistaa mm. mikroaaltouuneja sekä laitteita paperiteollisuudelle. Ericssonilla oli kaupungissa tehdas, mutta se on jo lopetettu. Teollisuustaustan takia kaupungissa on merkittävästi suomalaisia maahanmuuttajia, joista useimmat ovat tulleet 1950- ja 1960-luvun vaihteessa.

Historia

muokkaa

Norrköping sai kaupunkioikeudet 1384, mutta alueella on ollut asutusta huomattavasti pitempään. Jokilaakso on ilmastollisesti suotuisaa; kaupungin liepeillä Ljundbyssä viljeltiin tupakkaa vuoteen 1947.

Kaupungin suuruuden aika alkoi 1600-luvulla, kun hollantilainen liikemies Louis De Geer asettui sinne. Hän perusti useita teollisuuslaitoksia, mm. paperitehtaan, asetehtaan,[2] vaatetehtaan ja telakan. Tähän aikaan kaupunki oli väkiluvultaan Ruotsin toiseksi suurin. 1800-luvulla tekstiiliteollisuus kasvoi voimakkaasti, ja puolet Ruotsin tekstiilinvalmistuksesta oli Norrköpingissä. Norrköping oli 1800-luvulla Ruotsin kolmanneksi suurin kaupunki, kunnes Malmö ohitti sen 1860-luvun puolivälissä.

Hyvät ajat teollisuudessa jatkuivat 1950-luvulle asti, jolloin tekstiiliteollisuus alkoi hiipua ulkomaisen kilpailun takia. 1970 ei tehtaita ollut enää montaa jäljellä. Niiden sijaan valtio alkoi panostaa voimakkaasti uhanalaisiin teollisuuskaupunkeihin hajasijoituspolitiikalla ja siirsi useita valtion virastoja kaupunkiin, mm. Ruotsin ilmatieteen laitoksen SMHI:n ja TV:n kakkoskanavan.[3][4]

Väestönkehitys

muokkaa
Norrköpingin taajaman väestönkehitys 1960–2010
Vuosi Asukkaita
1960
  
84 325
1965
  
87 311
1970
  
91 034
1975
  
85 244
1980
  
84 016
1990
  
82 639
1995
  
84 403
2000
  
82 744
2005
  
83 561
2010
  
87 247
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[5] Norrköping kasvoi yhteen Smedbyn kanssa vuonna 1970.[5]

Kaupunkikuva

muokkaa

Kaupungin keskusta voidaan määritellä torille, Gamla torget, jonka ympärillä on 1700- ja 1800-luvun rakennuksia. Pääkadun nimi on Drottninggatan, ja se kulkee rautatieasemalta taidemuseolle. Drottninggatanin alkupäässä on kuuluisa kaktusistutus, joka on ollut paikallaan joka kesä vuodesta 1926.[6][7]

Motalanvirran varrella on vanhoja teollisuusrakennuksia, jotka on enimmäkseen muutettu konttori- ja kulttuurikäyttöön.

Kaupungin tunnetuin nähtävyys on Kolmårdenin eläinpuisto, joka sijaitsee varsinaisen kaupunkialueen pohjoispuolella.

Liikenne

muokkaa

Kaupungissa on pieni lentokenttä, josta lennetään Visbyhyn, Kööpenhaminaan, Müncheniin, Helsinkiin ja Alicanteen. Helsingin ja Norrköpingin väliä lentää Flybe Nordic. Alicanten ja Norrköpingin väliä lentää Ryanair. Syväsatamaan tulee isojakin rahtialuksia, ja niissä pääsi aiemmin matkustajana myös Helsingistä Norrköpingiin. Moottoritie E4 kulkee kaupungin ohi sen länsipuolelta ohikulkutienä. Eurooppatie E22 Kalmariin ja Malmöhön alkaa Norrköpingistä. Rautateitse pääsee Tukholmaan kahdessa tunnissa InterCity-junalla ja X2000-junalla puolessatoista tunnissa. Junamatka Malmöhön kestää noin 3 tuntia ja Kööpenhaminaan 3 h 40 min. Kaupungin sisäisessä liikenteessä voi matkata myös raitiovaunuilla.

Kaupunginosat

muokkaa
 
Kaupungin keskusrautatieasema.
 
Norrköpingissä on myös raitiovaunuliikennettä.
 
Hanholmen ja Pampusin öljysatama Bråvikenin rannalla.
Promenadien välinen alue
  • Öster
  • Gamla stan
  • Saltängen
  • Berget
  • Nordantill
Vanhemmat alueet promenadien ympäristössä
  • Söderstaden
  • Såpkullen
  • Kneippen
  • Norr
  • Marielund
  • Röda stan
  • Lagerlunda
  • Oxelbergen
Ulompana sijaitsevia alueita
  • Klingsberg
  • Ektorp
  • Vilbergen
  • Skarphagen
  • Klockaretorpet
  • Haga
  • Eneby
  • Pryssgården
  • Lagerlunda
  • Ljura
  • Vrinnevi
  • Hageby
  • Navestad
  • Smedby
Teollisuusalueita
  • Ingelsta
  • Sylten
  • Fiskeby
  • Risängen
  • Butängen
  • Slottshagen

Hageby–Navestad on Ruotsin keskusrikospoliisin lokakuussa 2014 julkaistun raportin mukaan aluetta, jonka paikalliset rikolliset ovat ottaneet hallintaansa ja alueilla tapahtuu avoimia välienselvittelyitä, huumekauppaa ja kiristystä. Paikallisia asukkaita ei saada uhkausten vuoksi mukaan oikeuslaitoksen toimintaan eikä poliisi voi toimia hyökkäysten vuoksi.[8]

Lindö ja Herstadberg ovat omia taajamiaan aivan Norrköpingin taajaman ulkopuolella.

Urheilu

muokkaa

Norrköpingistä ovat kotoisin jalkapalloseurat IFK Norrköping ja IK Sleipner sekä koripalloseura Norrköping Dolphins.

Syntyneitä

muokkaa

Ystävyyskaupungit

muokkaa

Lähde:[9]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  2. Vem var Louis De Geer (Arkistoitu – Internet Archive) Vem var Louis De Geer konster & kongresshus (ruotsiksi)
  3. Norrköpings historia[vanhentunut linkki] Turistbyrån, Upplev Norrköping AB
  4. SMHI firar 30 år i Norrköping NT 2005(ruotsiksi)
  5. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)
  6. Media centralen[vanhentunut linkki]
  7. Kaktusgruppen i Norrköping (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. En nationell översikt av kriminella nätverk med stor påverkan i lokalsamhället, Rikskriminalpolisen, Underrättelsesektionen, Oktober 2014[1]
  9. Vänorter och samarbetspartners Norrköpings kommun. Viitattu 5.12.2021. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

muokkaa