Nurmijärvi
Nurmijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 44 917 ihmistä.[2] Nurmijärven pinta-ala on 367,26 km², josta 5,36 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 124,1 asukasta/km². Tuloveroprosentti on 7,50%.[5] Nurmijärven vaakunassa on sinisellä kentällä seitsemän luonnonväristä kultatukkaista nuorukaisen päätä,[7] jotka viittaavat seitsemään veljekseen ja Aleksis Kiven synnyinpaikkaan.
| Nurmijärvi | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Katukuvaa Nurmijärven kirkonkylästä |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Helsingin seutukunta |
| Kuntanumero | 543 |
| Hallinnollinen keskus | Nurmijärven kirkonkylä |
| Perustettu | 1605 |
| Kokonaispinta-ala |
367,26 km² 245:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 361,90 km² |
| – sisävesi | 5,36 km² |
| Väkiluku |
44 917 26:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
| – väestötiheys | 124,1 as./km² (31.8.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 19,8 % |
| – 15–64-v. | 63,2 % |
| – yli 64-v. | 17,0 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 91,1 % |
| – ruotsinkielisiä | 1,3 % |
| – muut | 7,7 % |
| Kunnallisvero |
7,50 % 281:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Outi Mäkelä |
| Hallituksen puheenjohtaja | Virpi Räty (Kok.) |
| Kunnanvaltuusto | 51 paikkaa |
| – puheenjohtaja | Kallepekka Toivonen (Kesk.) |
| 2021–2025[6] • Kok. • Kesk. • PS • SDP • Vihr. • Vas. • KD |
14 12 11 7 5 1 1 |
| www.nurmijarvi.fi | |
Nurmijärven naapurikuntia ovat Espoo, Vantaa, Tuusula, Hyvinkää ja Vihti. Nurmijärvi on myös osa Helsingin seutua. Se sijaitsee nopeiden henkilöautoyhteyksien päässä Helsingistä, jonne matka Klaukkalasta kestää noin 30 minuuttia, Helsinki-Vantaan lentoasemalle 25 minuuttia, ja Kivistön asemalle noin 10 minuuttia. Linja-autoja Helsinkiin kulkee erityisesti Klaukkalasta melko tiheästi valtatietä 3 pitkin. Nurmijärven henkilöliikenne Hyvinkää–Karjaa-radalla lakkautettiin vuonna 1977.
Nurmijärvi on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, joka ei käytä itsestään kaupunki-nimitystä. Vaikka Nurmijärvi ei siis muodollisesti ole kaupunki, se on tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan kaupunkimainen kunta,[8] sillä sen suurimmassa taajamassa, Klaukkalassa, asuu lähes 18 000 asukasta.[9] Muita suuria taajamia ovat Nurmijärven kirkonkylä, Rajamäki ja Röykkä. Nurmijärven kunta markkinoi itseään ns. Nurmijärvi-ilmiöön pohjautuvalla tunnuslauseella Nurmijärvi on ilmiö. Toisin kuin esim. Järvenpäällä tai Keravalla, Nurmijärvellä ei ole yhtä selkeää keskustaa, vaan asutus on hajautunut erikokoisiin asutuskeskuksiin.[10] Kunnan hallinto sijaitsee Nurmijärven kirkonkylässä. Nurmijärvi on yksi kolmesta Uudenmaan maakunnan kunnasta, jolla ei ole ruotsinkielistä nimeä; muut ovat Askola ja Mäntsälä.
Rajamäellä sijaitsee Työtehoseuran tutkimus- ja opetuskeskus. Röykässä toimii Ilmatieteen laitoksen Geofysikaalinen observatorio, jossa tutkitaan Maan magneettikentän muutoksia.[11]
Maantiede
muokkaa
Nurmijärvi sijaitsee Uudenmaan maakunnan keskiosassa. Kunnan pohjoisosan halki Röykän, Kiljavan ja Rajamäen kautta kulkee Salpausselkä leveänä selänteenä, ja Vantaanjoki virtaa kunnan itäosassa Nukarin ja Palojoen kautta. Nurmijärven maisema on tyypillistä uusmaalaista maisemaa, jossa laajojen viljelyslakeuksien keskellä kohoaa yksittäisiä kallioselänteitä. Maaston korkeuserot ovat kunnan alueella keskimäärin suhteellisen vähäisiä, mutta suurenevat kunnan eteläosassa, jossa on myös pystysuoria kalliojyrkänteitä. Nurmijärven matalin maastonkohta on Luhtajoen laaksossa Klaukkalassa (30 m mpy.) ja korkeimmat Salpausselällä Nopon ja Herusten lähistöllä (135 m mpy.).[11]
Nurmijärvi sijaitsee Vantaanjoen keskijuoksun varrella, ja joessa on kunnan alueella kaksi suurta koskea, Nukarinkoski ja Myllykoski. Edellisen pituus on 800 metriä ja putouskorkeus 25 metriä, jälkimmäisen vastaavat luvut ovat 300 ja 11,5 metriä. Edellisessä on ollut saha ja mylly, jälkimmäisessä mylly ja sähkölaitos. Vantaanjokeen yhtyy Palojoen kylän tuntumassa Hyvinkään ja Tuusulan puolelta tuleva Palojoki. Kunnan eteläosassa virtaavat Lepsämänjoki ja Luhtajoki yhtyvät Vantaan kaupungin puolella lähellä Keimolan kylää ennen yhtymistään Vantaanjokeen.
Nurmijärven alueella on vain harvoja järviä. Suurin on luoteessa Kiljavalla, osittain Hyvinkään puolella sijaitseva kirkasvetinen ja laskujoeton Sääksjärvi, jonka vesi vaihtuu maaperän kautta. Se on itse asiassa Suomen suurin lähde, jota koristavat hiekkarannatlähde? ja Sääksin uimaranta. Muita järviä ovat lähellä Röykkää sijaitseva Vaaksinjärvi, Klaukkalan ja Perttulan välillä sijaitseva Valkjärvi sekä Herustenjärvet kunnan pohjoispäässä. Pieni osa Vihtijärveä on Nurmijärven luoteiskulmassa. Kunnalle nimen antanut Nurmijärvi ja Perttulassa sijainnut Kuhajärvi kuivatettiin lopullisesti 1950-luvulla.[11]
Historia
muokkaa
Nykyisen Nurmijärven alueella oli asutusta jo esihistoriallisella ajalla, mihin viittaavat arkeologiset löydöt ajoittuvat ajalle 4500–3500 eaa. Keskiajalle tultaessa alueella ei ollut vakituista asutusta, mutta myöhemmin asutus levittäytyi sekä Hämeestä että rannikolta siten, että vuonna 1540 kyliä oli viisitoista ja niissä taloja 115.
Hallinnollisesti Nurmijärvi on muodostunut yhdistämällä alueita Lopen, Vihdin ja Helsingin pitäjistä. Varhaisin asiakirjamaininta Nurmijärvestä on vuodelta 1488, jolloin mainittiin Uotilan kylä. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Nurmijärvellä oli 15 kylää ja niissä yhteensä 113 taloa. Itsenäinen seurakunta oli muodostettu jo 1605 ja Nurmijärven hallintopitäjä syntyi vuonna 1775, jolloin alueen asukasluku oli 1471. Hyvinkää erosi emopitäjästään Nurmijärvestä omaksi kunnakseen 1917 ja Siippoon kylä liitettiin Tuusulaan 1931.[11]
Nurmijärven ensimmäinen kirkko, joka lienee ollut vuonna 1565 mainittu Pyhän Martin kirkko, rakennettiin keskiajan lopulla. Se purettiin vuonna 1692 valmistuneen uuden kirkon tieltä, ja vuonna 1793 valmistunut nykyinen kirkko, jonka suunnitteli rakennusmestari Matti Åkerblom, on järjestyksessä kolmas.[11] Vuonna 1832 Nurmijärven kappalainen Johan Fredrik Bergh ilmoitti pyhäkoulun aloittamisesta Nummenpään kylässä. Berghin toiminnan seurauksena Suomeen syntyi uusimuotoinen pyhäkoulutoiminta.[12]
Nimensä kunta on saanut keskellä pitäjää sijainneesta Nurmijärvestä, joka kuivatettiin osittain 1920-luvulla ja kokonaan 1950-luvun lopulla. Toinen suurehko kuivatettu järvi on ollut Perttulassa sijainnut Kuhajärvi.
Nurmijärvi on vanhastaan ollut vahva maatalouspitäjä, ja peltomaan osuus kunnan kokonaispinta-alasta on liki kolmannes, mikä on enemmän kuin monessa muussa Suomen kunnassa. Myös puutarhakasveja on viljelty voimakkaasti, ja muun muassa liki puolet koko Suomen kaalisadosta on tuotettu Nurmijärvellä. Tästä huolimatta kunnassa ei ole harjoitettu maataloustuotteiden jatkojalostusta; esimerkiksi meijeriä ei ole ollut.[11]
Ensimmäiset teollisuuslaitokset syntyivät 1800-luvun lopulla, joukossa myös apteekkari Albin Koposen Nurmijärvelle vuonna 1899 perustama Suomen ensimmäinen lääketehdas nimeltään Lääkelaboratorio Alb. Koponen. Lääketehtaan päätuotteina oli alvejuuren juurakosta uutettu filisiini, jota myytiin Filicin- ja Filicon-nimisinä lapamatolääkkeinä. Tehtaassa toimi Pohjoismaiden suurin eetteriextraktiokone.[13] Tehtaan tuottamaa filisiiniä myytiin kapseloituna Kiinaan ja Amerikkaan asti. Nykyisin kauppa, liikenne sekä muut palvelut työllistävät kaksi kolmannesta, teollisuus ja rakentaminen vajaan kolmanneksen ja maatalous runsaat 3 % väestöstä. Suurimpia yksittäisiä työnantajia ovat Altia Oyj ja Teknos Oy Rajamäellä, Polimoon Oy Klaukkalassa sekä Korsisaari Oy.
Nurmijärven asutus jakautui vielä 1960-luvun alkuvuosina tasaisesti kunnan eri osiin. Muuttoliike alkoi kuitenkin kiihtyä vuosikymmenen puolivälin tienoilla ja asutuksen painopiste siirtyi kunnan eteläosiin. Jo vuonna 1970 suurin osa (65 prosenttia) Nurmijärven asukkaista asui taajamissa. Suurimmat taajamat olivat tuolloin Klaukkala (3 500 asukasta), Rajamäki (3 400 asukasta) ja kirkonkylä (2 800 asukasta). Näistä varsinkin Klaukkalan ja kirkonkylän kasvu on perustunut miltei yksinomaan pääkaupunkiseudun läheisyyteen.[11] Nurmijärven huomattavimpia maatiloja ovat olleet Numlahden ja Raalan kartanot. Myös Kytäjän kartano kuin myös koko Kytäjän kylä olivat osa Nurmijärven pitäjää ennen Hyvinkään irtautumista.
Liikenne
muokkaa
Tärkein Nurmijärven kautta kulkeva liikenneväylä on valtatie 3, jonka varrella sijaitsee kirkonkylän läheisyydessä Myllykukko-liikenneasema. Valtatie rakennettiin moottoritieksi 1990-luvulla, ja sen rinnalla oleva vanha valtatie numeroitiin seututie 130:ksi. Valtatie 3:een yhtyy Hyvinkään puolella Tuusulan Hyrylästä tuleva ja Nurmijärven itäosan kautta kulkeva kantatie 45, ja kunnan pohjoisosan halki kulkee valtatie 25. Muita tärkeitä teitä ovat Klaukkalan, Perttulan ja Röykän kautta Lopelle ja Karkkilaan kulkeva seututie 132 sekä Nurmijärven kirkonkylän kautta Rajamäelle suuntautuva yhdystie 1311. Rajamäen ja Röykän kautta kulkee myös Hyvinkää–Karjaa-rata, jolla on nykyisin ainoastaan tavarajunaliikennettä.[11]
Nurmijärvellä erityisesti Klaukkalasta on tiheät linja-autovuorot Helsinkiin. Klaukkalan Viirinlaaksoon valmistui vuonna 2018 matkakeskus vanhan linja-autoaseman tilalle. Nurmijärvellä kulkee myös sisäisiä linja-autovuoroja. Nurmijärven kunnanvaltuusto on äänestänyt liittymisestä HSL-kuntayhtymään vuonna 2017, mutta liityntää ei ole tulossa. Nurmijärveläiset voivat ostaa HSL-lippuja HSL-alueella asuvien hinnalla, sillä Nurmijärvi on solminut kehyskuntasopimuksen HSL:n kanssa. Myös junaradan jatkamista Klaukkalaan on suunniteltu, todennäköisesti Vantaankosken radan jatkoksi. Viirinlaakson matkakeskuksen alle on varattu tilaa mahdollista rautatieasemaa varten. Junarataa ollaan kuitenkin mahdollisesti hylkäämässä superbussin tai raitiotien tieltä.[14] Marraskuussa 2017 Nurmijärven kunta ja Nurmijärven Linja Oy vaativat selvitystä Helsingin kaupungilta, koskien tietöiden takia erittäin ruuhkaista Mannerheimintietä. Kunta ja Nurmijärven Linja haluavat sujuvoittaa linja-autojen kulkemista. He väläyttivät jopa yksityisautojen siirtämistä kiertoteille ruuhka-aikaan.[15] Kesällä 2017 Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti olla liittymättä HSL-kuntayhtymään, ja valita ELY-keskuksen mallin. ELY-keskus kilpailutti Nurmijärven joukkoliikenteen, ja voittajaksi päätyi Nurmijärven Linja Oy (Korsisaari). Tarjouksia tuli vain yksi. Nurmijärven kunta ja Vantaan kaupunki suunnittelevat yhteistyössä syöttöliikennettä Klaukkalasta Kivistöön johtuen siitä, että tällä hetkellä Kivistöön pääsee vain omalla kulkuvälineellä, tai jäämällä pois Keimolanportin pysäkeillä.
Kunnan kannalta merkittävän Klaukkalan ohikulkutien rakensi Kreate Oy. Ohikulkutiellä haettiin ratkaisua Klaukkalan pahoihin ruuhkiin. Klaukkalantietä kulkee päivittäin noin 16 000 ajoneuvoa. Ohikulkutie valmistui vuoden etuajassa syksyllä 2020[16].
Väestö
muokkaa
Nurmijärven kolme suurinta taajamaa ovat Klaukkala, Kirkonkylä ja Rajamäki. Näihin taajamiin ja niiden liepeille on kohdistunut 2000-luvulla voimakasta muuttoliikettä erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvien lapsiperheiden osalta. Väkiluvun kasvaessa taajamat ovat saaneet yhä enemmän kaupunkimaisia piirteitä.[17] Näissä taajamissa asuu 75 % kunnan asukkaista, haja-asutuskin on Nurmijärvellä yleistä. 2010-luvulla, muuttoliikkeen keskittyessä ympäryskuntien sijaan kasvavissa määrin kaupunkiseutujen ydinalueille ja ns. Nurmijärvi-ilmiön vähentyessä, Nurmijärven väkiluvun kasvu on hidastunut.
Väestörakenne
muokkaaNurmijärvi on asukasluvultaan Suomen 26. suurin kunta. Nurmijärven asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 44 773 asukasta, mikä on 2,5 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Nurmijärven väkiluku on ollut nouseva 1990-luvulta lähtien. Nurmijärven väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 57,9 prosenttia, mikä on noin 5,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Nurmijärven väestöstä on 18,9 prosenttia. Työikäisiä Nurmijärvellä on 60,9 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 20,2 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Nurmijärvellä oli vuonna 2021 yhteensä 2 839 eli 6,4 prosenttia kaupungin asukkaista.[18]
Väestönkehitys
muokkaaSeuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
muokkaa
Vuoden 2020 lopussa Nurmijärvellä oli 43 663 asukasta, joista 38 526 asui taajamissa, 4 854 haja-asutusalueilla ja 283:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Nurmijärven taajama-aste on 88,8 %.[20] Nurmijärven taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:[21][22]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2020) |
|---|---|---|
| 1 | Klaukkala* | 20 683 |
| 2 | Nurmijärven kirkonkylä | 7 773 |
| 3 | Rajamäki* | 7 494 |
| 4 | Röykkä | 1 593 |
| 5 | Nukari* | 346 |
| 6 | Palojoki* | 331 |
| 7 | Leppälampi | 272 |
| 8 | Helsingin keskustaajama* | 34 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Klaukkala ei varsinaisesti enää muodosta omaa tilastollista taajamaansa, vaan se sekä naapurikylät Lepsämä ja Perttula ovat ajan myötä kasvaneet osaksi Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Nurmijärven lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle.[21] Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 249 820 asukasta ja sen pinta-ala on 676,76 neliökilometriä.[23] Herusen ja Rajamäen taajamat ulottuvat pieniltä osin myös Hyvinkään kaupungin alueelle sekä Nukarin ja Palojoen taajamat (kuten myös Jäniksenlinnan taajama pääosin) Tuusulan kunnan alueelle.
Kylät
muokkaaHerunen, Järventausta, Kirkonkylä, Klaukkala, Korpi, Korven asema, Leppälampi, Lepsämä, Lintumetsä, Metsäkylä, Mäntysalo, Nukari, Numlahti, Nummenpää, Nummimäki, Palojoki, Perttula, Raala, Rajamäki, Röykkä, Suomies, Uotila, Uusikylä ja Valkjärvi
Palvelut
muokkaaKoulutus
muokkaa
Nurmijärvellä on peruskoulutuksen osalta 17 alakoulua (yksi ruotsinkielinen), kaksi yhtenäiskoulua, yksi erityiskoulu ja kolme yläkoulua.
Toisen asteen koulutuksen osalta Nurmijärvellä on kolme lukiota: kirkonkylässä Nurmijärven yhteiskoulun lukio, Rajamäellä Rajamäen lukio ja Klaukkalassa Arkadian yhteislyseo. Viimeksi mainittu lukio on yksityinen, muut ovat Nurmijärven kunnan ylläpitämiä. Lisäksi Perttulan kylässä toimii yksi ammatillista koulutusta tarjoavan koulutuskuntayhtymän Keudan kampuksista.
Sääksjärven rannalla Kiljavalla sijaitsevat myös Sak-Opisto ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Nurmijärven yksikkö. Rajamäellä toimii Työtehoseuran aikuiskoulutuskeskus.
Terveys
muokkaaNurmijärvellä toimii kolme Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän palvelutuotannon piiriin kuuluvaa terveysasemaa: Kirkonkylän, Klaukkalan ja Rajamäen terveysasemat.[24] Lisäksi Nurmijärvellä sijaitsee Kiljavan sairaala, joka toimii nykyään kuntoutussairaalana. Vuoteen 1932 asti Röykässä toimi Nummelan keuhkotautiparantola, ja samassa rakennuksessa toimi vuoteen 1989 asti Röykän psykiatrinen sairaala.
Kaupalliset palvelut
muokkaa
Nurmijärvellä on muun muassa ruokakauppoja, apteekkeja, ravintoloita, pikaruokaravintoloita, erikoisliikkeitä, huoltoasemia ja autohuoltoja. Klaukkalassa on kauppakeskus Viiri, jonka ankkuriyritys on K-Citymarket. Rajamäen Kylänpäähän valmistui syyskuussa 2018 liikekeskus Lähde.
Klaukkalaan avattiin pääkaupunkiseudun suurin S-market -myymälä 10. maaliskuuta 2022, sen ollessa toistaiseksi ainoa ympärivuorokautisesti aukinaisena toimiva elintarvikemyymälä koko kunnassa.[25][26]
Media
muokkaaNurmijärven uutisia julkaistaan Aamupostissa, joka on Nurmijärven, Hyvinkään, Hausjärven, Lopen ja Riihimäen yhteinen paikallislehti. Nurmijärvellä jaetaan myös Viikkouutiset-ilmaisjakelulehteä.
Kulttuuri
muokkaa
Nurmijärven nimikkolintu on palokärki (Dryocopus martinus), nimikkoeläin mäyrä (Meles meles) ja nimikkokasvi kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas).
Palojoen kylässä on vuodesta 1953 lähtien vietetty Taaborinvuoren Kivi-juhlia Aleksis Kiven kunniaksi. Ensimmäinen juhla järjestettiin teatterinjohtaja Vilho Siivolan aloitteesta. Taaborinvuorella on myös kesäteatteri ja museoalue.
Lepsämällä toimii Teatteri Kvartetti.
Muutaman kilometrin päässä kirkonkylästä, Helsinki-Hämeenlinna -moottoritien ja vanhan kolmostien välissä, sijaitsee vuonna 2001 valmistunut tanssihalli Ruusulinna.
Kristinusko
muokkaaNurmijärvellä on kolme evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvaa kirkkorakennusta. Vanhin niistä on Nurmijärven kirkko, joka on vuonna 1793 valmistunut puukirkko Nurmijärven kirkonkylässä. Muut evankelis-luterilaiset kirkot ovat Rajamäen kirkko ja Klaukkalan kirkko. Lisäksi Nurmijärvellä on helluntaiseurakunnan kirkkorakennus. Klaukkalassa sijaitsee ortodoksinen Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko. Nurmijärvellä sijaitsee kaksi hautausmaata: Nurmijärven hautausmaa ja Rajamäen hautausmaa.[27][28]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Nurmijärvi kuuluu yhteen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntaan,[29] joka on Nurmijärven seurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Nurmijärven alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[30]
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Nurmijärvellä toimii Nurmijärven helluntaiseurakunta.[31]
Murre
muokkaaNurmijärven alueella puhutun kielen perustana on etelähämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Murteessa esiintyy vaikutteita lounaisista välimurteista sekä ruotsinkielisten suomalaisten murteista.[32] Nurmijärven murteelle ominaisia piirteitä ovat diftongien avartuminen, r-äänne t:n heikkoasteisena vastineena ja ts-yhtymän tt:llinen edustus. Myös loppuheittoa esiintyy.[33] Nurmijärven murre muodostaaa alaryhmän yhdessä Hyvinkään ja Tuusulan kanssa.[34]
Perinnekulttuuri
muokkaaNurmijärven kansallispuku on suunniteltu vuonna 1954. Puvun suunnittelija on Tyyni Vahter yhdessä taiteilija Alli Tourin kanssa. Naisten puvussa voidaan käyttää joko raidallista tai yksiväristä liiviä. Raidallinen liivi on punapohjaista sini-harmaa-valko-vihreäraitaista kangasta. Samaa kangasta käytetään miesten liivissä. Hamekangas on punaista verkaa.[35][36]
Ruokakulttuuri
muokkaaNurmijärvi kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[37] Nurmijärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla paakelssit rusinasopan kera, palvipaisti, marjakräämi ja sokkeroloora eli imelletty perunalaatikko.[38]
Virkistys
muokkaaUrheilu
muokkaa
Nurmijärven menestynein urheiluseura on SB-Pron salibandyseura. F-liigassa pelaavan SB-Pron naiset ovat voittaneet Suomen mestaruuden kolmesti (2014, 2018 ja 2019). SB-Pro pelaa kotiottelunsa Arkadia-hallissa.[39] Nurmijärven Jalkapalloseuran naisten joukkue on pelannut yhden kauden (2022) Kansallisessa liigassa. Jalkapallon kotikenttä on Klaukkalan urheilualueen tekonurmi.[40][41] Kansallispeli pesäpallon parissa Nurmijärvellä toimii Nurmijärven Maila.[42]
Yleisurheilun ja hiihdon parissa Nurmijärvellä toimivat Nurmijärven Yleisurheilu, Rajamäen Kehitys sekä Nurmijärven Hiihtoseura. Yleisurheilukentät sijaitsevat Klaukkalan urheilualueella, Parkkimäessä sekä Rajamäen urheilualueella. Klaukkalan urheilualueen yhteydessä toimii Monikko-talo.[43] Suunnistuksen parissa toimii Rajamäen Rykmentti.[44]
Retkeily
muokkaa
Nurmijärven alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Nurmijärven alueella sijaitsevia kohteita ovat muun muassa Nurmijärven hiidenkivet sekä Hyypiänmäen kalliokieleke ja Pirunkellari ja Kuhakoski Perttulassa. Nurmijärven alueen luontoreittejä ovat muun muassa Seitsemän veljeksen vaellusreitti Hyvinkäälle, Nukarinkosken ulkoilureitti, Koskikaran luontopolku, Myllykosken puulajipolku sekä Myllykoski–Pikkukoski-reitti.[45]
Nurmijärven muita luontokohteita ovat Isosuo, Kaanaan metsä, Kattilamäen hiidenkirnut, Nukarinkoski sekä Kuhakoski. Nurmijärvellä sijaitsee yhdeksän luonnonmuistomerkkiä: Erkin kataja, Palojoen kylän mänty, Valkjärventien kuusi, Kirkonkylän visakoivu, Valkjärven Katajistonmäen kuusi, Siirtolohkare "Kiljavahan kivi" Rajamäellä, Kukkulan kuusi Uusikylässä, Kirkonkylän Lehtimäen siirtolohkare sekä Kirkonkylän Lehviälän neljä mäntyä.[46]
Ulkoilu ja liikunta
muokkaaNurmijärvellä on useita liikuntamahdollisuuksia erilaisten lenkkipolkujen, urheilualueiden, urheiluhallien ja kuntosalien myötä. Klaukkalan Tornimäessä on kuntoportaat, joissa on 338 askelmaa ja korkeusero on 51 metriä.[47]
Nurmijärvellä toimii neljä partiolippukuntaa: Jukolan Veljet ja Siskot, Klapaset, Rajamäen Metsänkävijät ja Lepsämän partio. Nurmijärvi Golf (NGK) sijaitsee valtatien 25 varrella. Kentällä on yhteensä 27 reikää sekä kaikille avoin par 3 -rata.[48] Nurmijärvellä toimii myös keilahalli.
Hallinto ja politiikka
muokkaa
Päätöksenteko
muokkaaNurmijärven kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 2018 lähtien Outi Mäkelä.[49] Ylintä päätösvaltaa Nurmijärven kunnasssa käyttää 51-jäseninen kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Kallepekka Toivonen (kesk.), 1. varapuheenjohtajana Riina Mattila (kok.) ja 2. varapuheenjohtajana Hannu Lakee (ps.).[50]
Kunnan hallintoa johtaa 11-jäseninen kunnanhallitus. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Virpi Räty (kok.), 1. varapuheenjohtajana Riikka Raekannas (kesk.) ja 2. varapuheenjohtajana Maiju Tapiolinna (ps.).[51] Nurmijärven kunnassa toimivia lautakuntia ovat asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta, elinvoimalautakunta, tekninen lautakunta, sivistyslautakunta sekä hyvinvointilautakunta. Lakisääteisiä lautakuntia ovat keskusvaalilautakunta sekä tarkastuslautakunta.[52]
Vaalit
muokkaa| Paikkajako ja äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa | |||||||||
| vaalit | paikat | äänestys- aktiivisuus | |||||||
| SDP | Kok. | SKDL Vas. |
Kesk. | SKL KD |
SMP PS |
Vihr. | Muut | ||
| 1976 | 13 | 8 | 22 | 80,2 % | |||||
| 1980 | 13 | 12 | 7 | 7 | 2 | -- | 2a | 79,2 % | |
| 1984 | 11 | 12 | 3 | 9 | 1 | 1 | 4 | 2b | 73,4 % |
| 1988 | 12 | 14 | 3 | 9 | 1 | 1 | 3 | -- | 69,8 % |
| 1992 | 13 | 12 | 4 | 7 | 2 | -- | 5 | -- | 70,2 % |
| 1996 | 14 | 14 | 4 | 11 | 2 | -- | 6 | -- | 59,5 % |
| 2000 | 12 | 14 | 3 | 16 | 2 | -- | 4 | -- | 53,3 % |
| 2004 | 12 | 14 | 3 | 17 | 2 | -- | 3 | -- | 58,8 % |
| 2008 | 10 | 16 | 2 | 16 | 1 | 3 | 3 | -- | 61,1 % |
| 2012 | 9 | 14 | 1 | 12 | 1 | 8 | 5 | 1c | 59,1 % |
| 2017 | 9 | 15 | 2 | 11 | 1 | 6 | 7 | -- | 59,6 % |
| 2021 | 7 | 14 | 1 | 12 | 1 | 11 | 5 | -- | 54,3 % |
| a Liberaalinen kansanpuolue b Sitoutumattoman vastuuryhmän yhteislista (1), Kommunistinen työväen ja toimihenkilöiden yhteislista (1)[53] c Suomen ruotsalainen kansanpuolue | |||||||||
| Lähteet: Tilastokeskus,[54] Oikeusministeriö[55][6] | |||||||||
Kunnanjohtajat
muokkaa- 1968–1981: Kaino Salminen
- 1981–1998: Toivo Seppälä
- 1999–2018: Kimmo Behm
- 2018→ Outi Mäkelä
Ystävyyskunnat
muokkaa
Tunnettuja asukkaita
muokkaa- Elinkeinoelämä
- Voitto Koskela (1922–1993), kauppaneuvos
- Reino R. Kostioja (1907–2000), teollisuusneuvos
- Kulttuuri ja viihde
- Panu Aaltio (s. 1982), säveltäjä
- Pikku G (s. 1987), Suomirap-artisti
- Henry Haapalainen (1945–2020), säveltäjä
- Mika Ikonen (s. 1972), muusikko
- Toivo Jaatinen (1926–2017), kuvanveistäjä
- Ellen Jokikunnas (s. 1976), juontaja
- Antti J. Jokinen (s. 1968), ohjaaja
- Dome Karukoski (s. 1976), elokuvaohjaaja
- Aleksis Kivi (1834–1872), kansalliskirjailija
- Paavo Kostioja (1891–1943), oopperalaulaja ja näyttelijä
- Hannele Lauri (s. 1952), näyttelijä
- Turkka Mastomäki (s. 1970), näyttelijä
- Aimo Mustonen (1909–1994), mainospäällikkö ja säveltäjä
- Juhani Nuotto (1914–2002), opettaja, lausuntataiteilija ja näyttelijä
- Soili Perkiö (s. 1958), säveltäjä
- Maukka Perusjätkä (s. 1961), muusikko
- Viivi Pumpanen (s. 1988), malli, juontaja, laulaja
- Aarno Raninen (1944–2014), muusikko
- Santtu-Matias Rouvali (s. 1985), kapellimestari
- Reijo Salminen (s. 1945), imitaattori
- Berndt Sarlin (1886–1971), (R. Raala), säveltäjä
- Ari-Kyösti Seppo (s. 1965), näyttelijä
- Sari Siikander (s. 1964), näyttelijä
- Aki Sirkesalo (1962–2004), laulaja
- Emil Sivori (1864–1929), urkuri
- Marita Taavitsainen (s. 1968), laulaja
- Timo Tolkki (s. 1966), kitaristi
- Mari Vainio (s. 1968), näyttelijä
- Waldo (s. 1967), muusikko
- Tiede
- Tiina Santonen (s. 1972), lääkäri ja toksikologi
- Tatu Vanhanen (1929–2015), professori
- Urheilu
- Juha Jokinen (1937–2023), urheiluselostaja
- Antti Kalliomäki (s. 1947), yleisurheilija, kansanedustaja (SDP)[58]
- Janne Keränen (s. 1987), jääkiekkoilija
- Ville Peltonen (s. 1973), jääkiekkoilija
- Kirsi Pukkila (s. 1976), ringettepelaaja
- Teemu Rautiainen (s. 1992), jääkiekkoilija
- Pentti Savolainen (1930–2019), raviohjastaja
- Antti Teivainen (s. 1960), raviohjastaja
- Uskonto
- Uuras Saarnivaara (1908–1998), teologi
- Yhteiskunta ja politiikka
- Erkki Halme (1914–1989), maanviljelysneuvos
- Kari Helopaltio (s. 1946), toimittaja
- Kosti Kankainen (1894-1979), kansanedustaja (kok.), pappi[58]
- Knut Kindt (1886–1967), hallitus- ja esittelijäneuvos
- Lea Kärhä (s. 1939), kansanedustaja (kok.), varatuomari[58]
- Jalmari Linna (1891–1954), kansanedustaja (SDP)[58]
- Matti Mattila (1912–1990), kansanedustaja (kesk.), maanviljelijä[58]
- Outi Mäkelä (s. 1974), kansanedustaja (kok.), kunnanjohtaja[58]
- Jussi Niinistö (s. 1970), kansanedustaja (ps. ja sin.), kaupunginjohtaja[58]
- Matti Vanhanen (s. 1955), kansanedustaja (kesk.), valtioneuvos[59]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ a b Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b Kuntavaalit 2021 / Tulokset / Uudenmaan vaalipiiri / Nurmijärvi vaalit.fi. 22.06.2021. Oikeusministeriö - Tieto- ja tulospalvelu. Viitattu 9.10.2021.[vanhentunut linkki]
- ↑ Sisäasiainministeriön vahvistamat kaupunkien, kauppaloiden ja kuntien vaakunat astia.narc.fi. Viitattu 21.7.2023.
- ↑ http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/kunta/001-2016/kunta_kr.html Tilastollinen kuntaryhmitys 2016
- ↑ https://www.nurmijarvi.fi/tule-nae-ja-koe-nurmijarvi/nae-ja-koe/taajamat-ja-kylat/klaukkala/
- ↑ Bäckgren, Noora: Nurmijärvi ja muut Helsingin kehyskunnat rakennettiin tohinalla täyteen omakotitaloja – nyt asukkaat haluavatkin pienempiin koteihin keskustaan Rakennuslehti. Viitattu 27.11.2019.
- ↑ a b c d e f g h Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 405–406. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973.
- ↑ Murtorinne, Eino (päätoim.): ”1809-1885”, Kristinuskon historia 2000, s. 98. (3. osa) Porvoo: Weilin+Göös, 2000. ISBN 951-35-6516-5
- ↑ Turtola, Martti: Heijastuksia. Keski-Uusimaan vuosikymmenet, s. 25-26. Keski-Uusimaa Oy, 2000. ISBN 952-91-2136-9
- ↑ riitta.ketola@media.fi: Klaukkalaan suunnitellaan raitiotietä tai superbussia – "olisivat junaa halvempia" Nurmijärven Uutiset. Viitattu 22.10.2018.
- ↑ riikka.jokinen@media.fi: Nurmijärvi älähtää Helsingin tietöistä – 5 kilometrin matkaan kuluu jopa 40 minuuttia Nurmijärven Uutiset. Viitattu 16.11.2017.
- ↑ Mt 132 Klaukkalan ohikulkutie Väylävirasto. Viitattu 29.4.2021.
- ↑ Nurmijärven taajamat ja kylät Nurmijärven kunta. Arkistoitu 28.11.2009. Viitattu 8.12.2009.
- ↑ Tilastot: Väestö Uudenmaan liitto. Viitattu 20.3.2024.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022.[vanhentunut linkki]
- ↑ https://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/743114-nurmijarvi-kiinnosti-uusia-muuttajia-eniten-vetaa-klaukkala
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ Arkistoitu kopio (terveysasemien osoitteet ja aukiolo avautuu valikosta - Nurmijärvi) Keusote, keski-uudenmaansote.fi. Arkistoitu 8.3.2021. Viitattu 11.3.2021.
- ↑ Taina Joutsen: Klaukkalan uusi S-market aukeaa huomenna – pääkaupunkiseudun suurin Nurmijärven Uutiset. 9.3.2022. Viitattu 12.3.2022.
- ↑ Riitta Ketola: Uusi S-market avasi ovensa – tiloissa aloittivat myös itsepalvelupesula, silmälasiliike ja apteekki Nurmijärven Uutiset. 12.3.2022. Viitattu 12.3.2022.
- ↑ Nurmijärven hautausmaa - Nurmijärven seurakunta
- ↑ Rajamäen hautausmaa - Nurmijärven seurakunta
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
- ↑ nurmijärven murre vaikeaa jopa ekspertille Nurmijärven Uutiset. 17.9.2022. Viitattu 17.9.2024.
- ↑ Nurmijärven murre Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 25.7.2024.
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 243. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ Nurmijärvi: Naisen tarkistettu kansallispuku Kansallispuvut. Viitattu 30.9.2024.
- ↑ Nurmijärvi: Miehen tarkistettu kansallispuku Kansallispuvut. Viitattu 30.9.2024.
- ↑ Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 77–79. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 59. Helsinki: Patakolmonen Ky.
- ↑ SB-Pro on Suomen mestari 2019! SB-Pro. 5.5.2019. Viitattu 10.9.2024.
- ↑ Ulkokentät Nurmijärven kunta. Viitattu 10.9.2024.
- ↑ Kausiennakko: Intoa puhkuva NJS lähtee omilla kasvateilla säväyttämään liigakentillä Kansallinen liiga. 12.3.2022. Viitattu 10.9.2024.
- ↑ Seurat Suomen pesäpalloliitto. Viitattu 10.9.2024.
- ↑ Yleisurheilun suorituspaikat Nurmijärven kunta. Viitattu 10.9.2024.
- ↑ Info Rajamäen Rykmentti. Viitattu 10.9.2024.
- ↑ Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 1, s. 206–219. Minerva Kustannus, 2022. ISBN 978-952-375-312-9
- ↑ Keski-Uudenmaan luontokohteita Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Viitattu 29.9.2024.
- ↑ riikka.jokinen@media.fi: Kuva: Klaukkalan kuntoportaille tulossa 337 askelmaa – nimi pohjautuu Aleksis Kiven tuotantoon Nurmijärven Uutiset. Viitattu 4.3.2018.
- ↑ Nurmijärvi Golf Nurmijärvi Golf. Arkistoitu 9.8.2017. Viitattu 9.8.2017.
- ↑ Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä valittiin Nurmijärven kunnanjohtajaksi Helsingin Sanomat. 20.12.2017. Viitattu 18.9.2024.
- ↑ Kunnanvaltuusto Nurmijärven kunta. Viitattu 18.9.2024.
- ↑ Kunnanhallitus Nurmijärven kunta. Viitattu 18.9.2024.
- ↑ Lautakunnat Nurmijärven kunta. Viitattu 18.9.2024.
- ↑ Kunnallisvaalit 1984 (Tilastokeskus), s. 108.
- ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2017 (Tilastokeskus 2017)
- ↑ Kunnallisvaalit 1996[vanhentunut linkki] (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Arkistoitu – Internet Archive) (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012)
- ↑ Arkistoitu kopio Lilla Edets kommun. Arkistoitu 28.11.2019. Viitattu 29.11.2019. (ruotsiksi)
- ↑ Arkistoitu kopio Nurmijärven kunta. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 29.11.2019.
- ↑ a b c d e f g Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.
- ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nurmijärvi Wikimedia Commonsissa
- Nurmijärven kunnan kotisivut
- Visit Nurmijärvi – kaupungin sivusto matkailijoille
- Kivi-juhlat - Kesäteatteri Taaborinvuorella
- Ylen Elävä arkisto: Nurmijärvi – pitäjä metropolin reunalla
| 1. Helsinki | 681 802 | 7. Jyväskylä | 148 622 | 13. Lappeenranta | 73 084 | 19. Porvoo | 51 621 | 25. Lohja | 45 706 |
| 2. Espoo | 318 507 | 8. Kuopio | 124 825 | 14. Vaasa | 69 542 | 20. Salo | 50 912 | 26. Nurmijärvi | 44 917 |
| 3. Tampere | 258 770 | 9. Lahti | 121 202 | 15. Hämeenlinna | 68 296 | 21. Kotka | 50 422 | 27. Tuusula | 42 000 |
| 4. Vantaa | 250 073 | 10. Pori | 83 334 | 16. Seinäjoki | 66 474 | 22. Kokkola | 48 297 | 28. Kirkkonummi | 41 498 |
| 5. Oulu | 215 530 | 11. Kouvola | 78 587 | 17. Rovaniemi | 65 321 | 23. Hyvinkää | 47 035 | 29. Rauma | 38 874 |
| 6. Turku | 204 618 | 12. Joensuu | 78 204 | 18. Mikkeli | 51 965 | 24. Järvenpää | 46 804 | 30. Kerava | 38 355 |