puhelin
Suomi
Substantiivi
- puheen kaksisuuntaiseen välittämiseen ja keskustelujen käymiseen tarkoitettu yleensä sähkömekaaninen laite
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | puhelin | puhelimet |
| genetiivi | puhelimen | puhelimien puhelinten |
| partitiivi | puhelinta | puhelimia |
| akkusatiivi | puhelin; puhelimen |
puhelimet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | puhelimessa | puhelimissa |
| elatiivi | puhelimesta | puhelimista |
| illatiivi | puhelimeen | puhelimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | puhelimella | puhelimilla |
| ablatiivi | puhelimelta | puhelimilta |
| allatiivi | puhelimelle | puhelimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | puhelimena (puhelinna) |
puhelimina |
| translatiivi | puhelimeksi | puhelimiksi |
| abessiivi | puhelimetta | puhelimitta |
| instruktiivi | – | puhelimin |
| komitatiivi | – | puhelimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | puhelime- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
puhelin- | |
Etymologia
johdos sanan puhella vartalosta puhel- ja päätteestä -in
Sana on sepitetty uudissana, jota on käytetty vierasperäisen telefonin vastineena Uusimaa-lehdessä 1897. Puhelin syrjäytti telefoni-sanan yleiskielessä vasta 1900-luvun puolella.[1]
Käännökset
|
|
Liittyvät sanat
Johdokset
- adverbit: puhelimitse
Yhdyssanat
alapuhelin, automaattipuhelin, autopuhelin, erämaapuhelin, hätäpuhelin, jonotuspuhelin, kaiutinpuhelin, kännykkä, käsipuhelin, kenkäpuhelin, kenttäpuhelin, keskustelupuhelin, kolikkopuhelin, kontaktipuhelin, korttipuhelin, kriisipuhelin, kuvapuhelin, LA-puhelin, lankapuhelin, luottokorttipuhelin, lyhytaaltopuhelin, matkapuhelin, matkapuhelinverkko, näköpuhelin, näppäinpuhelin, ovipuhelin, palvelupuhelin, pikapuhelin, pöytäpuhelin, puhelinasentaja, puhelinautomaatti, puhelingallup, puhelinhaastattelu, puhelinherätys, puhelinjärjestelmä, puhelinjohto, puhelinjärjestelmä, puhelinkaapeli, puhelinkeskus, puhelinkeskustelu, puhelinkioski, puhelinkoje, puhelinkokous, puhelinkone, puhelinkoppi, puhelinkortti, puhelinkuuntelu, puhelinkysely, puhelinlaitos, puhelinlanka, puhelinlasku, puhelinliikenne, puhelinliittymä, puhelinlinja, puhelinluettelo, puhelinmääräys, puhelinmaksu, puhelinmuistio, puhelinmyyjä, puhelinmyynti, puhelinneuvottelu, puhelinnumero, puhelinosake, puhelinosuuskunta, puhelinpalvelu, puhelinpylväs, puhelinpäivystys, puhelinraha, puhelinrahake, puhelinsalaisuus, puhelinsanoma, puhelinseksi, puhelinsoitto, puhelinsuoja, puhelintariffi, puhelinteknikko, puhelinterrori, puhelintiedustelu, puhelintilaaja, puhelintilaus, puhelintoivekonsertti, puhelintorvi, puhelintyttö, puhelinuutiset, puhelinvaihde, puhelinvaihteenhoitaja, puhelinvastaaja, puhelinverkko, puhelinyhdistys, puhelinyhteys, puhelinyhtiö, radiopuhelin, rahapuhelin, rinnakkaispuhelin, saaristopuhelin, sarjapuhelinjärjestelmä, satelliittipuhelinyhteys, seinäpuhelin, seksipuhelin, senssipuhelin, sisäpuhelin, sotilaspuhelin, taskupuhelin, tekstipuhelin, turvapuhelin, ulapuhelin, valtionpuhelin, vammaispuhelin, viidakkopuhelin, vuokrapuhelin, yleisöpuhelin
Aiheesta muualla
- puhelin Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi
puhelin
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä puhella
Viitteet
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 963. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.