piippu

Suomi

Substantiivi

piippu (1-B)

Piippu [1]

Piippu [2]

Piippu [3]

1. väline, jolla voi käyttää tupakkaa, huumeita tai muita päihteitä polttamalla, jotta kemikaalit imeytyisivät hengityskanavasta, tupakkapiippu

   polttaa piippua

2. rakennelma, jonka kautta savu poistuu, savupiippu

   katolla on piippu

   tehtaan piippu

3. tuliaseen osa, jonka kautta luoti ammutaan

   katsoa aseen piippuun

Ääntäminen

• IPA: /ˈpiːpːu/
• tavutus: piip‧pu

Käännökset

1. poltteluväline

englanti: pipe espanja: pipa f. italia: pipa f. portugali: cachimbo m. ranska: pipe f. ruotsi: pipa

saksa: Pfeife f. tanska: pibe, piberøg turkki: pipo venäjä: трубка f. viro: piip

2. rakennelma

englanti: chimney, smokestack espanja: chimenea f. italia: camino m., ciminiera f. portugali: chaminé f. ranska: cheminée f.

ruotsi: skorsten saksa: Schornstein m. turkki: baca venäjä: труба f. viro: korsten

3. aseen osa

englanti: barrel espanja: cañón m. italia: canna f. portugali: cano m. ranska: canon m.

ruotsi: pipa saksa: Lauf m. turkki: namlu venäjä: ствол m. viro: toru

Liittyvät sanat

hormi, ihvi, kaksipiippuinen, korsteeni, monipiippuinen, perska, -piippuinen, savutorvi, yksipiippuinen

Johdokset

• substantiivit: piipullinen
• verbit: piiputtaa

Yhdyssanat

haulipiippu, kiväärinpiippu, maissipiippu, merenvahapiippu, oopiumipiippu, piippuhylly, piippuköynnös, piippumies, piippunysä, piipputupakka, piipunkoppa, piipunnysä, piipunperskat, piipunperät, piipunpesä, piipunpolttaja, piipunpuhdistin, piipunrassi, piipunsupistin, piipunsuu, piipunvarsi, pislaipiippu, pyssynpiippu, rauhanpiippu, savupiippu, tiilipiippu, tykinpiippu, urkupiippu vesipiippu

Idiomit

• ajaa kuin käärmettä piippuun
• ajaa itsensä piippuun

Aiheesta muualla

• piippu Kielitoimiston sanakirjassa
• piippu Tieteen termipankissa