Hengityselimistö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hengityselimistöön (lat. apparatus respiratorius) lasketaan kuuluvaksi ne elimet, jotka osallistuvat kaasujen vaihtoon ympäristön ja verenkierron välillä. Lisäksi hengityselimistö osallistuu äänenmuodostukseen, kaasumaisten kuona-aineiden poistoon ja elimistön happo-emästasapainon säätelyyn.

Nisäkkäillä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nisäkkäillä hengityselimistö jaetaan ylä- ja alahengitysteihin sekä keuhkoihin. Ylähengitysteihin kuuluvat nenäontelo, nenän sivuontelot, nielu ja kurkunpää, joista hengitysilma kulkee kehon sisään ja poistuu elimistöstä. Alahengitysteihin kuuluvat henkitorvi ja keuhkoputket, joita pitkin hengitysilma kulkee nenästä tai suusta keuhkoihin ja päinvastoin. Keuhkoista hengitysilman happi siirtyy vereen ja hiilidioksidi poistuu siitä.

Linnuilla hengityselimistön osia ovat nisäkkäiden tapaan nenäontelo, nenän sivuontelot, nielu, henkitorvi, keuhkoputket ja keuhkot, mutta erikoisuutena linnun hengityselimistössä ovat ilmapussit. Lisäksi lintujen keuhkot eivät ole rakenteeltaan samanlaiset kuin nisäkkäiden keuhkot. Linnun keuhkot laajenevat vain hyvin vähän ja ilmapussien ansiosta keuhkoissa kulkee hengitysilma vain yhteen suuntaan.

Kalojen hengityselimistöön kuuluvat kidukset, joissa kaasujen vaihto tapahtuu veden ja veren välillä. Keuhkokaloilla tosin löytyy keuhkot.

Hyönteisillä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monilla hyönteisillä on vain yksinkertainen ilmaputkisto.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.