Ero sivun ”Jordan” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
myös jordanvirta; lähteitä
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(6 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 4: Rivi 4:
| kuva = JordanRiver_en.svg
| kuva = JordanRiver_en.svg
| kuvateksti = Jordanjoen kartta
| kuvateksti = Jordanjoen kartta
| alkulähde = [[Anti-Libanon]]
| alkulähde = [[Anti-Libanon]], [[Hermonvuori]],[[Golanin kukkulat]]
| laskupaikka = [[Kuollutmeri]]
| laskupaikka = [[Kuollutmeri]]
| maat = {{Israel}}<br>{{Jordania}}
| maat = {{Israel}}<br>{{Jordania}}<br>{{Syyria}}<br>{{Palestiina}}
| pituus = 360
| pituus = 360
| lähdekorkeus =
| lähdekorkeus =
| virtaus =
| virtaama =
| valuma-alue =
| valuma-alue =
}}
}}
'''Jordan''' ({{k-he|HaYardén}}, {{k-ar|Nahr al-Urdun}})<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kaino.kotus.fi/eksonyymit/index.php?a=tietue&id=694&ex=Jordan | Nimeke = Eksonyymit - Jordan | Tekijä = Kerkko Hakulinen, Sirkka Paikkala | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 24.1.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> eli '''Jordanvirta'''<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielikello.fi/-/volgajoki-on-yksinkertaisesti-volga|nimeke=Volgajoki on yksinkertaisesti Volga - Kielikello|julkaisu=www.kielikello.fi|viitattu=2020-11-29|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/matka/art-2000004234959.html|nimeke=HISTORIAMATKA {{!}} Tuolla puolen Jordanvirran|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2004-07-03|viitattu=2020-11-29|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> on [[Anti-Libanon]]ilta [[Genesaretinjärvi|Genesaretinjärveen]] ja sieltä edelleen [[Kuollutmeri|Kuolleellemerelle]] virtaava joki [[Lähi-itä|Lähi-idässä]]. Pituutta joella on noin 360 kilometriä ja se tunnetaan esimerkiksi [[kristinusko]]ssa [[Jeesus|Jeesuksen]] [[Jeesuksen kaste|kastepaikkana]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://raamattu.fi/taustatietoa/taustatietoa/UT2020/4073/jordan|nimeke=Jordan - RAAMATTU.FI|julkaisu=raamattu.fi|viitattu=2020-11-29|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Nykyisin huomattavia määriä joen vedestä on johdettu keinokasteluun maanviljelyksen tarpeisiin [[Israel]]issa ja [[Jordania]]ssa.
'''Jordan''' ({{k-he|נהר הירדן|Nehar ha-Yarden}}, {{k-ar|نهر الأردن|Nahr al-’Urdunn}})<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kaino.kotus.fi/eksonyymit/index.php?a=tietue&id=694&ex=Jordan | Nimeke = Eksonyymit - Jordan | Tekijä = Kerkko Hakulinen, Sirkka Paikkala | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 24.1.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> eli '''Jordanvirta'''<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielikello.fi/-/volgajoki-on-yksinkertaisesti-volga|nimeke=Volgajoki on yksinkertaisesti Volga - Kielikello|julkaisu=www.kielikello.fi|viitattu=2020-11-29|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/matka/art-2000004234959.html|nimeke=HISTORIAMATKA {{!}} Tuolla puolen Jordanvirran|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2004-07-03|viitattu=2020-11-29|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> on [[Anti-Libanon]]ilta [[Genesaretinjärvi|Genesaretinjärveen]] ja sieltä edelleen [[Kuollutmeri|Kuolleellemerelle]] virtaava joki [[Lähi-itä|Lähi-idässä]]. Pituutta joella on noin 360 kilometriä, ja se tunnetaan esimerkiksi [[kristinusko]]ssa [[Jeesus|Jeesuksen]] [[Jeesuksen kaste|kastepaikkana]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://raamattu.fi/taustatietoa/taustatietoa/UT2020/4073/jordan|nimeke=Jordan - RAAMATTU.FI|julkaisu=raamattu.fi|viitattu=2020-11-29|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Nykyisin huomattavia määriä joen vedestä on johdettu keinokasteluun maanviljelyksen tarpeisiin [[Israel]]issa ja [[Jordania]]ssa.


==Nimi==
== Nimi ==
[[Tiedosto:Jordan_River_Bushy.jpg|thumb|vasen|Tiheikköä joen varrella.]]
[[Tiedosto:Jordan_River_Bushy.jpg|thumb|vasen|Tiheikköä joen varrella.]]
Jordanin nimen alkuperästä on useampia teorioita. Yhden teorian mukaan nimi on alkuperältään [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalainen]] ja se on koostettu [[persian kieli|persian]] sanoista ''yar'' (vuosi) ja ''dan'' (joki). Merkitykseltään nimi tarkoittaisi siis jokea, joka virtaa vuoden ympäri, toisin kuin ajoittain kuivuvat joet. Hieman suositumman teorian mukaan nimi on kuitenkin peräisin [[seemiläiset kielet|seemiläisestä]] juuresta ''yarod'', joka vapaasti käännettynä tarkoittaa laskeutumista.<ref name="ejud">{{Kirjaviite | Tekijä = Fred Skolnik ja Michael Berenbaum | Nimeke = Encyclopaedia Judaica Volume 11 Ja–Kas | Vuosi = 2007 | Sivu = 400–403 | Julkaisija = Thomson Gale | Isbn = 978-0-02-865928-2 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Jordanin nimen alkuperästä on useampia teorioita. Yhden teorian mukaan nimi on alkuperältään [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalainen]] ja se on koostettu [[persian kieli|persian]] sanoista ''yar'' (vuosi) ja ''dan'' (joki). Merkitykseltään nimi tarkoittaisi siis jokea, joka virtaa vuoden ympäri, toisin kuin ajoittain kuivuvat joet. Hieman suositumman teorian mukaan nimi on kuitenkin peräisin [[seemiläiset kielet|seemiläisestä]] juuresta ''yarod'', joka vapaasti käännettynä tarkoittaa laskeutumista.<ref name="ejud">{{Kirjaviite | Tekijä = Fred Skolnik ja Michael Berenbaum | Nimeke = Encyclopaedia Judaica Volume 11 Ja–Kas | Vuosi = 2007 | Sivu = 400–403 | Julkaisija = Thomson Gale | Isbn = 978-0-02-865928-2 | Kieli = {{en}} }}</ref>


==Maantiede==
== Maantiede ==
[[Tiedosto:JordanRiver.jpg|thumb|vasen|Jordanjoen koski.]]
[[Tiedosto:JordanRiver.jpg|thumb|vasen|Jordanjoen koski.]]
Jordanin pituus on kaikkiaan 360 kilometriä, tai suoremmin mutkittelua huomioon ottamatta noin 200 kilometriä.<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Jordan-River | Nimeke = Jordan River | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 24.1.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> Joen valuma-alue on [[Genesaretinjärvi|Genesaretinjärven]] pohjoispuolella 16&nbsp;335&nbsp;km², sen eteläpuolella 13&nbsp;600&nbsp;km², itäpuolella 11&nbsp;600&nbsp;km² ja länsipuolella 2&nbsp;000&nbsp;km².<ref name="ejud" />
Jordanin pituus on kaikkiaan 360 kilometriä, tai suoremmin mutkittelua huomioon ottamatta noin 200 kilometriä.<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Jordan-River | Nimeke = Jordan River | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 24.1.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref> Joen valuma-alue on [[Genesaretinjärvi|Genesaretinjärven]] pohjoispuolella 16&nbsp;335&nbsp;km², sen eteläpuolella 13&nbsp;600&nbsp;km², itäpuolella 11&nbsp;600&nbsp;km² ja länsipuolella 2&nbsp;000&nbsp;km².<ref name="ejud" />


Jordanjoen Genesaretinjärven ja [[Kuollutmeri|Kuollenmeren]] välinen osuus on geologiselta iältään suhteellisen nuori. Varhaisella [[Plioseeni|plioseenikaudella]] Jordan virtasi ilmeisesti Genesaretinjärveltä [[Kison]]joen kautta [[Välimeri|Välimereen]]. Kauden keskivaiheilla Genesaretinjärvi ja Kuollutmeri muodostivat yhtenäisen suolaisen järven. Järvet jakautuivat kahtia Plioseenikauden keskivaiheen lopussa, jolloin ylemmältä Genesaretinjärveltä muodostui laskujoki Kuolleellemerelle. Muinainen järvenpohja muodostaa nykyisin pari kilometriä leveän laakson.<ref name="ejud" /> Itse laakso on osa suurta [[Iso hautavajoama|Ison hautavajoaman]] vajoamakokonaisuutta.<ref name="brit" />
Jordanjoen Genesaretinjärven ja [[Kuollutmeri|Kuolleenmeren]] välinen osuus on geologiselta iältään suhteellisen nuori. Varhaisella [[plioseeni]]kaudella Jordan virtasi ilmeisesti Genesaretinjärveltä [[Kison]]joen kautta [[Välimeri|Välimereen]]. Kauden keskivaiheilla Genesaretinjärvi ja Kuollutmeri muodostivat yhtenäisen suolaisen järven. Järvet jakautuivat kahtia plioseenikauden keskivaiheen lopussa, jolloin ylemmältä Genesaretinjärveltä muodostui laskujoki Kuolleellemerelle. Muinainen järvenpohja muodostaa nykyisin pari kilometriä leveän laakson.<ref name="ejud" /> Itse laakso on osa suurta [[Iso hautavajoama|Ison hautavajoaman]] vajoamakokonaisuutta.<ref name="brit" />


Jordan saa alkunsa [[Hermonvuori|Hermonvuoren]] sadevesistä ja lähteistä. Vuorelta tulevat kolme puroa, Nahal Senir, Nahal Hermon ja Nahal Dan yhdistyvät [[Hulanlaakso|Hulanlaaksossa]] [[Sde Nehemia]]n [[kibbutsi]]n kohdalla muodostaen yhtenäisen Jordanjoen. Senir alkaa [[Libanon]]in puolelta ja kaksi muuta puroa Israelista. Hermonvuorelta etelään virtaava joki muodostaa pienen [[suisto]]n sen laskiessa Genesaretinjärveen. Joki jatkuu laskien järvestä sen eteläpuolella. Noin kahdeksan kilometriä järvestä etelään Jordaniin liittyy sen suurin sivujoki [[Jarmuk]]. Etelään edelleen jatkuva joki laskee lopulta Kuolleeseenmereen. Kuollutmeri sijaitsee merenpinnan alapuolella ja Senirin lähteeltä alkaen joki laskee matkallaan kaikkiaan 920 metriä.<ref name="ejud" />
Jordan saa alkunsa [[Hermonvuori|Hermonvuoren]] sadevesistä ja lähteistä. Vuorelta tulevat kolme puroa, Nahal Senir, Nahal Hermon ja Nahal Dan yhdistyvät [[Hulanlaakso]]ssa [[Sde Nehemia]]n [[kibbutsi]]n kohdalla muodostaen yhtenäisen Jordanjoen. Senir alkaa [[Libanon]]in puolelta ja kaksi muuta puroa Israelista. Hermonvuorelta etelään virtaava joki muodostaa pienen [[suisto]]n sen laskiessa Genesaretinjärveen. Joki jatkuu laskien järvestä sen eteläpuolella. Noin kahdeksan kilometriä järvestä etelään Jordaniin liittyy sen suurin sivujoki [[Jarmuk]]. Etelään edelleen jatkuva joki laskee lopulta Kuolleeseenmereen. Kuollutmeri sijaitsee merenpinnan alapuolella ja Senirin lähteeltä alkaen joki laskee matkallaan kaikkiaan 920 metriä.<ref name="ejud" />


Huomattava osa Jordanin kuljettamasta vedestä haihtuu matkalla ennen joen saapumista Kuolleellemerelle saakka. Kuolleellemerelle koko valuma-alueen sadevesistä päätyy vain noin 18&nbsp;%. Genesaretinjärveltä etelään virtaavan joen määrää rajoitetaan myös keinotekoisesti Jordanjoen laakson keinokastelun tarpeiden mukaisesti.<ref name="ejud" /> Vettä kasteluun käyttävät [[Israel]] ja [[Jordania]]. Veden käyttö kasteluun on aiheuttanut esimerkiksi Kuolleenmeren pinnan selvää laskua sitten 1950-luvun.<ref name="brit" /> Joen matkan varrella on useita [[kuuma lähde|kuumia lähteitä]], joiden mukana jokeen laskee huomattavia määriä kivennäisiä, kuten [[kipsi]]ä.<ref name="brit" />
Huomattava osa Jordanin kuljettamasta vedestä haihtuu matkalla ennen joen saapumista Kuolleellemerelle saakka. Kuolleellemerelle koko valuma-alueen sadevesistä päätyy vain noin 18&nbsp;%. Genesaretinjärveltä etelään virtaavan joen määrää rajoitetaan myös keinotekoisesti Jordanjoen laakson keinokastelun tarpeiden mukaisesti.<ref name="ejud" /> Vettä kasteluun käyttävät [[Israel]] ja [[Jordania]]. Veden käyttö kasteluun on aiheuttanut esimerkiksi Kuolleenmeren pinnan selvää laskua sitten 1950-luvun.<ref name="brit" /> Joen matkan varrella on useita [[kuuma lähde|kuumia lähteitä]], joiden mukana jokeen laskee huomattavia määriä kivennäisiä, kuten [[kipsi]]ä.<ref name="brit" />


==Historia==
== Historia ==
[[Tiedosto:St. Wolfgang kath. Pfarrkirche Pacher-Altar Taufe 01.jpg|thumb|[[Jeesuksen kaste]] [[Michael Pacher]]in maalauksessa 1400-luvulta.]]
[[Tiedosto:St. Wolfgang kath. Pfarrkirche Pacher-Altar Taufe 01.jpg|thumb|[[Jeesuksen kaste]] [[Michael Pacher]]in maalauksessa 1400-luvulta.]]
[[Tiedosto:Bethany (5).JPG|thumb|[[Al-Maghtas]] Jordaniassa on liitetty tarinoissa Jeesuksen kastepaikkaan.]]
[[Tiedosto:Bethany (5).JPG|thumb|[[Al-Maghtas]] Jordaniassa on liitetty tarinoissa Jeesuksen kastepaikkaan.]]
Ensimmäinen viittaus Jordanjokeen historiallisissa lähteissä on peräisin 1200-luvulla ennen ajanlaskun alkua kirjoitetusta [[papyrus|papyruksesta]] [[Anastasi I (papyrus)|Anastasi I]]. Joki esiintyy useaan otteeseen [[Raamattu|raamatussa]] etenkin [[Jeriko]]n kaupunkiin liittyvissä yhteyksissä. Raamatussa mainitaan useampaan otteeseen myös Jordanin alanko, jota esimerkiksi [[Loot]] kuvailee [[Ensimmäinen Mooseksen kirja|ensimmäisessä Mooseksen kirjassa]] runsasvetistä aluetta sanoen sen olevan "kuin Herran puutarhaa, kuin Egyptin maata". [[Jeremian kirja]]ssa maintiaan myös "Jordanin rannan tiheikkö", jolla sanotaan olevan [[leijona|leijonia]]. Raamatun henkilöiden mainitaan ylittävän joen kahluupaikoilla. Ehkä tunnetuimmassa viittuksessa tähän [[Joosuan kirja]]ssa puhutaan joen virtauksen ihmeenomaisesta pysähtymisestä, joka mahdollisti israelilaisten ylittää joki. Joen virtauksen pysähtymisestä on muitakin historiallisia lähteitä. Virtauksen sanotaan pysähtyneen esimerkiksi joiksikin tunneiksi vuonna 1267 ja useiksi päiviksi vuonna 1546. Virtaus on saattanut pysähtyä esimerkiksi [[maanjäristys|maanjäristyksen]] roimahdetuttua joen rantatörmän ja tukittua sen kulun. Joen ylitykseen viitattiin joka tapauksessa sittemmin yhtenä raamatun suurimmista ihmeistä ja jokea alettiin pitää pyhänä. Uskonnollisen merkityksen ohella joki oli hankalasti ylitettävänä huomattava sotilaallinen tekijä ja luonnollinen raja eri poliittisten yksikköjen välillä.<ref name="ejud" />
Ensimmäinen viittaus Jordanjokeen historiallisissa lähteissä on peräisin 1200-luvulla ennen ajanlaskun alkua kirjoitetusta [[papyrus|papyruksesta]] [[Anastasi I (papyrus)|Anastasi I]]. Joki esiintyy useaan otteeseen [[Raamattu|Raamatussa]] etenkin [[Jeriko]]n kaupunkiin liittyvissä yhteyksissä. Raamatussa mainitaan useampaan otteeseen myös Jordanin alanko, jota esimerkiksi [[Loot]] kuvailee [[Ensimmäinen Mooseksen kirja|ensimmäisessä Mooseksen kirjassa]] runsasvetistä aluetta sanoen sen olevan ”kuin Herran puutarhaa, kuin Egyptin maata”. [[Jeremian kirja]]ssa mainitaan myös ”Jordanin rannan tiheikkö”, jolla sanotaan olevan [[leijona|leijonia]]. Raamatun henkilöiden mainitaan ylittävän joen kahluupaikoilla. Ehkä tunnetuimmassa viittauksessa tähän [[Joosuan kirja]]ssa puhutaan joen virtauksen ihmeenomaisesta pysähtymisestä, joka mahdollisti israelilaisten ylittää joki. Joen virtauksen pysähtymisestä on muitakin historiallisia lähteitä. Virtauksen sanotaan pysähtyneen esimerkiksi joiksikin tunneiksi vuonna 1267 ja useiksi päiviksi vuonna 1546. Virtaus on saattanut pysähtyä esimerkiksi [[maanjäristys|maanjäristyksen]] romahdutettua joen rantatörmän ja tukittua sen kulun. Joen ylitykseen viitattiin joka tapauksessa sittemmin yhtenä raamatun suurimmista ihmeistä ja jokea alettiin pitää pyhänä. Uskonnollisen merkityksen ohella joki oli hankalasti ylitettävänä huomattava sotilaallinen tekijä ja luonnollinen raja eri poliittisten yksikköjen välillä.<ref name="ejud" />


[[Hellenismi|Hellenistisellä]] kaudella Jordanjoen alangon alueelle kaivettiin kanavia keinokastelua varten, mikä teki alueesta hyvin tuottavaa maatalousseutua. [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] ja sittemmän [[Bysantin valtakunta|Bysantin valtakunnan]] kausilla joki ei ollut enää poliittisten yksikköjen raja, vaan [[Rooman provinssit|provinssit]] [[Palaestina Prima]] ja [[Palaestina Secunda]] käsittivät molemmat alueita joen kummallakin puolella. Roomalaiskaudella Jordanjoesta tuli pyhä [[kristinusko|kristityille]]. Kristinuskossa joki liitetään [[Johannes Kastaja]]n kastetoimintaan. Myös [[Jeesus]] [[Jeesuksen kaste|kastettiin tarinan mukaan Jordanjoella]]. Jeesuksen tarkasta kastepaikasta Jordanjoella ei ole täyttä varmuutta. [[Evankeliumi Matteuksen mukaan|Matteuksen]] ja [[Evankeliumi Markuksen mukaan|Markuksen]] evankeliumien mukaan paikka oli lähellä Jerikoa, mutta [[Evankeliumi Johanneksen mukaan|Johanneksen evankeliumin]] mukaan kastepaikka oli [[Ainon]], eli lähellä [[Beit She’an|Bet-Seania]].<ref name="ejud" />
[[Hellenismi|Hellenistisellä]] kaudella Jordanjoen alangon alueelle kaivettiin kanavia keinokastelua varten, mikä teki alueesta hyvin tuottavaa maatalousseutua. [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] ja sittemmän [[Bysantin valtakunta|Bysantin valtakunnan]] kausilla joki ei ollut enää poliittisten yksikköjen raja, vaan [[Rooman provinssit|provinssit]] [[Palaestina Prima]] ja [[Palaestina Secunda]] käsittivät molemmat alueita joen kummallakin puolella. Roomalaiskaudella Jordanjoesta tuli pyhä [[kristinusko|kristityille]]. Kristinuskossa joki liitetään [[Johannes Kastaja]]n kastetoimintaan. Myös [[Jeesus]] [[Jeesuksen kaste|kastettiin tarinan mukaan Jordanjoella]]. Jeesuksen tarkasta kastepaikasta Jordanjoella ei ole täyttä varmuutta. [[Evankeliumi Matteuksen mukaan|Matteuksen]] ja [[Evankeliumi Markuksen mukaan|Markuksen]] evankeliumien mukaan paikka oli lähellä Jerikoa, mutta [[Evankeliumi Johanneksen mukaan|Johanneksen evankeliumin]] mukaan kastepaikka oli [[Ainon]], eli lähellä [[Beit She’an|Bet-Seania]].<ref name="ejud" />


Arabivalloituksen jälkeen Jordanista tuli jälleen eri hallinnollisten yksikköjen raja sen länsirannan muodostaessa Palestiinan (''Filastin'') ja itärannan Jordanian (''al-Urdunn''). Raja hävisi taas [[ristiretket|ristiretkeläisten]] hallitessa aluetta molemmilla puolilla. Sama jatkui [[Egypti]]n [[mamelukit|mamelukkien]] ja [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] kausilla, jolloin alue kuului [[Damaskos|Damaskoksen]] maakuntaan (''mamlaka'') ja sittemmin [[Nablus|Nabluksen]] [[sancak]]iin. Selvä raja joella syntyi uudelleen vuonna 1921, jolloin kumpikin puoli oli osa [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittien]] hallitsemaa [[Palestiinan mandaattialue]]tta. Joen itärannan puoleisista alueista mudostettiin kuitenkin alueeseen kuulunut [[Transjordania]]n emiraatti. [[Israelin itsenäisyyssota|Israelin itsenäisyyssodan]] aikana Jordanian [[arabilegioona]] hallitsi Nabluksen ja [[Hebron]]in kukkuloita, eli niin sanottua [[Länsiranta]]a Jordanin länsipuolella. Sitä vastoin joen yläjuoksusta tuli osa itsenäistynyttä [[Israel]]ia. Joen veden hallinnasta tuli sittemmin tulenarka poliittinen kysymys. Israel halusi käyttää vettä [[Negev]]in alueen keinokasteluun ja arabivaltiot yrittivät vuonna 1964 estää suunnitelman muuttamalla latvan virtauksia omalle alueellen. Israel iski tähän tähtääviä rakennustyömaita vastaan vuonna 1965, minkä jälkeen suunnitelma Negevin keinokastelusta saatiin toteutettua. [[Kuuden päivän sota|kuuden päivän sodan]] jälkeen Jordanjoesta tuli Jordanian ja Israelin välinen tulitaukolinja.<ref name="ejud" />
Arabivalloituksen jälkeen Jordanista tuli jälleen eri hallinnollisten yksikköjen raja sen länsirannan muodostaessa Palestiinan (''Filastin'') ja itärannan Jordanian (''al-Urdunn''). Raja hävisi taas [[ristiretket|ristiretkeläisten]] hallitessa aluetta molemmilla puolilla. Sama jatkui [[Egypti]]n [[mamelukit|mamelukkien]] ja [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] kausilla, jolloin alue kuului [[Damaskos|Damaskoksen]] maakuntaan (''mamlaka'') ja sittemmin [[Nablus|Nabluksen]] [[sancak]]iin. Selvä raja joella syntyi uudelleen vuonna 1921, jolloin kumpikin puoli oli osa [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittien]] hallitsemaa [[Palestiinan mandaattialue]]tta. Joen itärannan puoleisista alueista muodostettiin kuitenkin alueeseen kuulunut [[Transjordania]]n emiraatti. [[Israelin itsenäisyyssota|Israelin itsenäisyyssodan]] aikana Jordanian [[arabilegioona]] hallitsi Nabluksen ja [[Hebron]]in kukkuloita, eli niin sanottua [[Länsiranta]]a Jordanin länsipuolella. Sitä vastoin joen yläjuoksusta tuli osa itsenäistynyttä [[Israel]]ia. Joen veden hallinnasta tuli sittemmin tulenarka poliittinen kysymys. Israel halusi käyttää vettä [[Negev]]in alueen keinokasteluun, ja arabivaltiot yrittivät vuonna 1964 estää suunnitelman muuttamalla latvan virtauksia omalle alueelleen. Israel iski tähän tähtääviä rakennustyömaita vastaan vuonna 1965, minkä jälkeen suunnitelma Negevin keinokastelusta saatiin toteutettua. [[Kuuden päivän sota|Kuuden päivän sodan]] jälkeen Jordanjoesta tuli Jordanian ja Israelin välinen tulitaukolinja.<ref name="ejud" />


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


==Aiheesta muualla==
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Jordan River}}
{{Commonscat-rivi|Jordan River}}

{{Israelin maantiede}}


[[Luokka:Israelin joet]]
[[Luokka:Israelin joet]]

Nykyinen versio 27. toukokuuta 2024 kello 11.12

Tämä artikkeli käsittelee Jordanjokea Lähi-idässä, muista merkityksistä katso täsmennyssivu.
Jordan
Jordanjoen kartta
Jordanjoen kartta
Alkulähde Anti-Libanon, Hermonvuori,Golanin kukkulat
Laskupaikka Kuollutmeri
Maat  Israel
 Jordania
 Syyria
 Palestiina
Pituus 360 km

Jordan (hepr. ‏נהר הירדן‎, Nehar ha-Yarden, arab. نهر الأردن‎, Nahr al-’Urdunn)[1] eli Jordanvirta[2][3] on Anti-Libanonilta Genesaretinjärveen ja sieltä edelleen Kuolleellemerelle virtaava joki Lähi-idässä. Pituutta joella on noin 360 kilometriä, ja se tunnetaan esimerkiksi kristinuskossa Jeesuksen kastepaikkana.[4] Nykyisin huomattavia määriä joen vedestä on johdettu keinokasteluun maanviljelyksen tarpeisiin Israelissa ja Jordaniassa.

Nimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiheikköä joen varrella.

Jordanin nimen alkuperästä on useampia teorioita. Yhden teorian mukaan nimi on alkuperältään indoeurooppalainen ja se on koostettu persian sanoista yar (vuosi) ja dan (joki). Merkitykseltään nimi tarkoittaisi siis jokea, joka virtaa vuoden ympäri, toisin kuin ajoittain kuivuvat joet. Hieman suositumman teorian mukaan nimi on kuitenkin peräisin seemiläisestä juuresta yarod, joka vapaasti käännettynä tarkoittaa laskeutumista.[5]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jordanjoen koski.

Jordanin pituus on kaikkiaan 360 kilometriä, tai suoremmin mutkittelua huomioon ottamatta noin 200 kilometriä.[6] Joen valuma-alue on Genesaretinjärven pohjoispuolella 16 335 km², sen eteläpuolella 13 600 km², itäpuolella 11 600 km² ja länsipuolella 2 000 km².[5]

Jordanjoen Genesaretinjärven ja Kuolleenmeren välinen osuus on geologiselta iältään suhteellisen nuori. Varhaisella plioseenikaudella Jordan virtasi ilmeisesti Genesaretinjärveltä Kisonjoen kautta Välimereen. Kauden keskivaiheilla Genesaretinjärvi ja Kuollutmeri muodostivat yhtenäisen suolaisen järven. Järvet jakautuivat kahtia plioseenikauden keskivaiheen lopussa, jolloin ylemmältä Genesaretinjärveltä muodostui laskujoki Kuolleellemerelle. Muinainen järvenpohja muodostaa nykyisin pari kilometriä leveän laakson.[5] Itse laakso on osa suurta Ison hautavajoaman vajoamakokonaisuutta.[6]

Jordan saa alkunsa Hermonvuoren sadevesistä ja lähteistä. Vuorelta tulevat kolme puroa, Nahal Senir, Nahal Hermon ja Nahal Dan yhdistyvät Hulanlaaksossa Sde Nehemian kibbutsin kohdalla muodostaen yhtenäisen Jordanjoen. Senir alkaa Libanonin puolelta ja kaksi muuta puroa Israelista. Hermonvuorelta etelään virtaava joki muodostaa pienen suiston sen laskiessa Genesaretinjärveen. Joki jatkuu laskien järvestä sen eteläpuolella. Noin kahdeksan kilometriä järvestä etelään Jordaniin liittyy sen suurin sivujoki Jarmuk. Etelään edelleen jatkuva joki laskee lopulta Kuolleeseenmereen. Kuollutmeri sijaitsee merenpinnan alapuolella ja Senirin lähteeltä alkaen joki laskee matkallaan kaikkiaan 920 metriä.[5]

Huomattava osa Jordanin kuljettamasta vedestä haihtuu matkalla ennen joen saapumista Kuolleellemerelle saakka. Kuolleellemerelle koko valuma-alueen sadevesistä päätyy vain noin 18 %. Genesaretinjärveltä etelään virtaavan joen määrää rajoitetaan myös keinotekoisesti Jordanjoen laakson keinokastelun tarpeiden mukaisesti.[5] Vettä kasteluun käyttävät Israel ja Jordania. Veden käyttö kasteluun on aiheuttanut esimerkiksi Kuolleenmeren pinnan selvää laskua sitten 1950-luvun.[6] Joen matkan varrella on useita kuumia lähteitä, joiden mukana jokeen laskee huomattavia määriä kivennäisiä, kuten kipsiä.[6]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jeesuksen kaste Michael Pacherin maalauksessa 1400-luvulta.
Al-Maghtas Jordaniassa on liitetty tarinoissa Jeesuksen kastepaikkaan.

Ensimmäinen viittaus Jordanjokeen historiallisissa lähteissä on peräisin 1200-luvulla ennen ajanlaskun alkua kirjoitetusta papyruksesta Anastasi I. Joki esiintyy useaan otteeseen Raamatussa etenkin Jerikon kaupunkiin liittyvissä yhteyksissä. Raamatussa mainitaan useampaan otteeseen myös Jordanin alanko, jota esimerkiksi Loot kuvailee ensimmäisessä Mooseksen kirjassa runsasvetistä aluetta sanoen sen olevan ”kuin Herran puutarhaa, kuin Egyptin maata”. Jeremian kirjassa mainitaan myös ”Jordanin rannan tiheikkö”, jolla sanotaan olevan leijonia. Raamatun henkilöiden mainitaan ylittävän joen kahluupaikoilla. Ehkä tunnetuimmassa viittauksessa tähän Joosuan kirjassa puhutaan joen virtauksen ihmeenomaisesta pysähtymisestä, joka mahdollisti israelilaisten ylittää joki. Joen virtauksen pysähtymisestä on muitakin historiallisia lähteitä. Virtauksen sanotaan pysähtyneen esimerkiksi joiksikin tunneiksi vuonna 1267 ja useiksi päiviksi vuonna 1546. Virtaus on saattanut pysähtyä esimerkiksi maanjäristyksen romahdutettua joen rantatörmän ja tukittua sen kulun. Joen ylitykseen viitattiin joka tapauksessa sittemmin yhtenä raamatun suurimmista ihmeistä ja jokea alettiin pitää pyhänä. Uskonnollisen merkityksen ohella joki oli hankalasti ylitettävänä huomattava sotilaallinen tekijä ja luonnollinen raja eri poliittisten yksikköjen välillä.[5]

Hellenistisellä kaudella Jordanjoen alangon alueelle kaivettiin kanavia keinokastelua varten, mikä teki alueesta hyvin tuottavaa maatalousseutua. Rooman valtakunnan ja sittemmän Bysantin valtakunnan kausilla joki ei ollut enää poliittisten yksikköjen raja, vaan provinssit Palaestina Prima ja Palaestina Secunda käsittivät molemmat alueita joen kummallakin puolella. Roomalaiskaudella Jordanjoesta tuli pyhä kristityille. Kristinuskossa joki liitetään Johannes Kastajan kastetoimintaan. Myös Jeesus kastettiin tarinan mukaan Jordanjoella. Jeesuksen tarkasta kastepaikasta Jordanjoella ei ole täyttä varmuutta. Matteuksen ja Markuksen evankeliumien mukaan paikka oli lähellä Jerikoa, mutta Johanneksen evankeliumin mukaan kastepaikka oli Ainon, eli lähellä Bet-Seania.[5]

Arabivalloituksen jälkeen Jordanista tuli jälleen eri hallinnollisten yksikköjen raja sen länsirannan muodostaessa Palestiinan (Filastin) ja itärannan Jordanian (al-Urdunn). Raja hävisi taas ristiretkeläisten hallitessa aluetta molemmilla puolilla. Sama jatkui Egyptin mamelukkien ja Osmanien valtakunnan kausilla, jolloin alue kuului Damaskoksen maakuntaan (mamlaka) ja sittemmin Nabluksen sancakiin. Selvä raja joella syntyi uudelleen vuonna 1921, jolloin kumpikin puoli oli osa brittien hallitsemaa Palestiinan mandaattialuetta. Joen itärannan puoleisista alueista muodostettiin kuitenkin alueeseen kuulunut Transjordanian emiraatti. Israelin itsenäisyyssodan aikana Jordanian arabilegioona hallitsi Nabluksen ja Hebronin kukkuloita, eli niin sanottua Länsirantaa Jordanin länsipuolella. Sitä vastoin joen yläjuoksusta tuli osa itsenäistynyttä Israelia. Joen veden hallinnasta tuli sittemmin tulenarka poliittinen kysymys. Israel halusi käyttää vettä Negevin alueen keinokasteluun, ja arabivaltiot yrittivät vuonna 1964 estää suunnitelman muuttamalla latvan virtauksia omalle alueelleen. Israel iski tähän tähtääviä rakennustyömaita vastaan vuonna 1965, minkä jälkeen suunnitelma Negevin keinokastelusta saatiin toteutettua. Kuuden päivän sodan jälkeen Jordanjoesta tuli Jordanian ja Israelin välinen tulitaukolinja.[5]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kerkko Hakulinen, Sirkka Paikkala: Eksonyymit - Jordan Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 24.1.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Volgajoki on yksinkertaisesti Volga - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 29.11.2020.
  3. ↑ HISTORIAMATKA | Tuolla puolen Jordanvirran Helsingin Sanomat. 3.7.2004. Viitattu 29.11.2020.
  4. ↑ Jordan - RAAMATTU.FI raamattu.fi. Viitattu 29.11.2020.
  5. ↑ a b c d e f g h Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 11 Ja–Kas, s. 400–403. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2 (englanniksi)
  6. ↑ a b c d Jordan River Encyclopaedia Britannica. Viitattu 24.1.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jordan&oldid=22411429”