MacGuffin
MacGuffin (toisinaan McGuffin) on tarinankerronnan apuväline, joka motivoi hahmoja ja pitää tarinan liikkeellä. MacGuffin on erittäin tärkeä hahmojen näkökulmasta, vaikka yleisön kannalta se on epäoleellinen ja voitaisiin selittää yksinkertaisesti. MacGuffin on tavallinen elokuvissa ja erityisesti trillereissä.
Termin "MacGuffin" keksi Alfred Hitchcock.
"Alkuperäinen" MacGuffin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]MacGuffin juontaa alkunsa vanhasta ja kuluneesta vitsistä, jota Hitchcock mielellään kertoi[1]:
Kaksi miestä matkustaa junassa. Toisella on tavarahyllyllä iso, omituisen muotoinen paketti. Toinen mies kysyy, mitä paketissa oikein on.
– Se on MacGuffin.
– Mikä MacGuffin sitten on?
– Sillä pyydystetään leijonia Skotlannin Ylämailla.
– Mutta eihän Ylämailla ole leijonia.
– No sitten se ei ole MacGuffin.
Esimerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuva
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lähes kaikki Alfred Hitchcockin elokuvat
- Tarkoituksen etsiminen "Rosebudille" Citizen Kanessa
- Maltan haukan patsas on erinomainen varhainen esimerkki.
- Viisumit Lissaboniin Casablancassa.
- Kuolemantähden piirustukset Tähtien sodassa.
- Quentin Tarantinon Pulp Fictionissa salkku on MacGuffin (ja viittaus elokuvaan Kohtalokas tapaaminen). Sisältöä ei näytetä, ja kyseiset kohtaukset eivät kerro niinkään salkun sisällöstä, vaan siitä mitä salkun sisällön vuoksi tapahtuu.
- Myös Roninin salkku on MacGuffin.
- Vaarallinen tehtävä III:n Jäniksenkäpälä.
Televisio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rambaldin laitteet ovat MacGuffineita televisiosarjassa Alias. Osin samojen tekijöiden ”Lost”-sarjan salaperäinen saari on myös MacGuffin.
Kirjallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- William Shakespearen Othellossa Desdemonan nenäliina on MacGuffin.
- Silmaril-jalokivet J.R.R. Tolkienin kirjassa Silmarillion.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Taylor, John Russell: Die Hitchcock-Biografie. Alfred Hitchcocks Leben und Werk. Frankfurt am Main: Fischer Taschenbuch Verlag, 1980. ISBN 3-596-23680-0 (saksaksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Taylor 1980, 147