Tikkurila
Tikkurila | |
---|---|
Dickursby | |
Vantaan kaupungintalo. |
|
Kaupungin kartta, jossa Tikkurila korostettuna. |
|
Kaupunki | Vantaa |
Suuralue | Tikkurilan suuralue |
Kaupunginosa nro | 61 |
Pinta-ala | 1,0 km² [1] |
Väkiluku | 8 815[2] (31.12.2023) |
Työpaikkoja | 7 098 kpl [3] (31.12.2017) |
Postinumero(t) | 01300, 01301 |
Lähialueet | Viertola, Simonkylä, Hiekkaharju, Jokiniemi, Kuninkaala; Helsingin puolella Tapulikaupunki |
Tikkurila (ruots. Dickursby) on kaupunginosa Tikkurilan suuralueella, Vantaan itäosassa, Helsingin rajan tuntumassa. Tikkurila sijaitsee pääradan varrella noin 16 kilometriä pohjoiseen Helsingin keskustasta. Se on Vantaan hallinnollinen keskus ja yksi pääkaupunkiseudun aluekeskuksista, ja yleiskaavassa se nähdään yhtenä Vantaan tiivistyvistä pääkeskuksista.[4]
Kaupunginosa ja aluekeskus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tikkurilan kaupunginosa käsittää vajaan neliökilometrin kokoisen alueen. Sen rajoina ovat idässä päärata, pohjoisessa Valkoisenlähteentien tielinjaus ja lännessä Talvikkitie. Etelässä Tikkurila rajautuu Vantaan ja Helsingin väliseen kaupunginrajaan, joka tiedekeskus Heurekan tonttia lukuun ottamatta mukailee Keravanjokea. Tikkurila muodostaa ympäröivien kaupunginosien (Hiekkaharju, Jokiniemi, Kuninkaala, Simonkylä, Viertola) kanssa suuralueen. Arkipuheessa nimitystä Tikkurila käytetään usein virallista kaupunginosaa laajemmasta alueesta. Tämä heijastuu myös alueen virallisessa nimistössä: esimerkiksi Tikkurilan urheilupuisto on Viertolan kaupunginosassa ja Tikkurilan lukio Jokiniemen kaupunginosassa. Tikkurilan eteläpuolella sijaitsee Ala-Tikkurila, joka kuuluu Helsinkiin.
Maisema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tikkurilan luonnollinen maaperä on suurimmaksi osaksi vanhaa savikkoa. Maisema on suurimmaksi osaksi ollut tasaista pelto- ja niittyaluetta, eikä alueella juuri ole maastonmuotoja, vaan siluetti muodostuu ainoastaan rakentamisesta. Lähin korkea kohta on Winterinmäeksi kutsuttu kallio-moreeniselänne Jokiniemessä. Tikkurilan eteläreunassa sijaitsee rehevä Keravanjoen varren jokilaakso.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teollisuuden ja rautatieliikenteen synty
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tikkurila tunnettiin markkinapaikkana jo 1500-luvulla, mistä se on myös saanut nimensä: tikkuri tarkoitti kymmenen nahan nippua.[6] Turun ja Viipurin välinen Suuri Rantatie eli Kuninkaantie kulki nykyisen Tikkurilantien kohdalla.[6] Etenkin sisämaan hämäläiset toivat Tikkurilan markkinoille myytäviksi turkiksia.[6] Alue säilyi kuitenkin harvaan asuttuna Helsingin pitäjän takamaana 1800-luvun loppupuolelle asti.[6][7]
Vuonna 1862 otettiin käyttöön Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie. Yksi sen seitsemästä asemasta rakennettiin Tikkurilaan, koska siellä rautatie ylitti Kuninkaantien.[6] Hämeen läänin lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt, taidemaalari Albert Edelfeltin isä, suunnitteli uusrenessanssia ja varhaista eurooppalaista rautatiearkkitehtuuria edustavan tiilisen asemarakennuksen, joka toimii nykyään Vantaan kaupunginmuseon näyttelytilana sen poistuttua asemakäytöstä 1970-luvulla.
Alueen asutus keskittyi alun perin etelämmäksi Keravanjoen varteen, mutta rautatieliikenne alkoi kasvattaa nimenomaan asemanseutua.[6] Rautatie toimi alkusysäyksenä asutuksen kasvulle ja toi alueelle myös teollisuutta. Tikkurilankoskella aloitti 1860-luvulla toimintansa öljynpuristamo ja vernissakeittämö. Näistä sai alkunsa nykyinen maalikonserni Tikkurila Oy, joka toimii edelleen joen toisella puolen Kuninkaalassa. 1880-luvun lopulla Tikkurilaan perustettiin ensimmäinen kauppa. Rautatieasemalla toimi postikonttori.[8] Vuonna 1926 valmistui Tikkurilan kansakoulu.[9]
Vernissan lisäksi Keravanjoen varteen rakentui muutakin teollisuutta: saksalaissyntyisen insinöörin Kurt Wreden perustama Tikkurilan Silkki oli Suomen ensimmäisiä silkkitehtaita.[10] Vuonna 1934 Tikkurilaan pystytetty tehdasalue oli laaja: se työllisti 1950-luvulla jopa 550 henkilöä, ja kokonaisuuteen kuului kutomo, värjäämö, painamo, tarkkaamo ja pakkaamo.[6] Silkkikutomon ja -värjäämön toiminta päättyi vuonna 1977.[6] Tehdaskorttelissa on tänä päivänä asuntoja ja toimistotiloja.[6] Silkkitehdaskorttelin itäpuolelle perustettiin vehnäjauhon tuottamiseen erikoistunut Veininmylly. Huomattaviin tehdasrakennuksiin kuului myös Akkuteollisuus Oy:n akkutehdas, joka oli toiminnassa vuosina 1947–1972.[11][12] Noin kymmenen vuotta myöhemmin tehtaan tontille rakennettiin Tikkurilan kirjasto.[12]
Keväällä 1918 alueella käytiin sisällissotaan kuulunut Tikkurilan taistelu, jossa Saksan Itämeren-divisioona valtasi alueen ja katkaisi pääradan.
Hallinnollinen keskus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1900-luvun alussa Tikkurilasta tuli hallinnollisesti taajaväkinen yhdyskunta, joka tosin kuului Helsingin maalaiskuntaan, mutta jolla oli rajoitettu itsehallinto-oikeus. Tämä asema sillä oli vuoden 1955 loppuun saakka, jolloin kaikki tällaiset yhdyskunnat lakkautettiin.lähde? Vuonna 1946 Tikkurilasta tuli Helsingin maalaiskunnan uusi hallinnollinen keskus Malmin siirryttyä Helsingin kaupungille suuressa alueliitoksessa.[13]
1950- ja 1960-luvuilla alueelle alkoi rakentua merkittäviä rakennuksia. Tikkurilan kirkko ja Vantaan kaupungintalo valmistuivat Asematien varteen vuonna 1956. Galleria K eli tuolloinen pääkirjasto valmistui kaupungintalon kupeeseen kaksi vuotta myöhemmin. 1950-luvulla rautatieaseman kupeeseen perustettiin Suur-Helsingin Osuuskassan konttori, jota kutsutaan myös Kassantaloksi. Lummetiellä sijaitseva Opistotalo, entinen Keskuspuiston yläaste, on ainoa 1960-luvun julkista arkkitehtuuria edustava rakennus Tikkurilassa.[14] Ensimmäinen punatiilisten kerrostalojen yhtenäinen alue, Kukkaketo, rakennettiin lähelle Keravanjokea 1960-luvun loppupuolella.[4] Aikansa modernia asumista ja asuinrakentamisen ihanteita edustavan Kukkakedon suunnitteli Erkki Karvinen.[14] Kukkakedon aluetta, jonka talot ovat keskimäärin kuusikerroksisia, pidetään arvokkaana kokonaisuutena.[15]
Alueelle valmistui vuonna 1968 ajan hengen mukaista arkkitehtuuria edustanut Tikkurilan uimahalli, joka oli valmistuessaan Pohjoismaiden suurin uimahalli.[16] 1970-luvulla Kielotien varteen rakentui useita virastotaloja.[4] Sotien jälkeinen asutustoiminta sekä 1960- ja 1970-luvun maaltamuutto kasvattivat Tikkurilasta maalaiskunnan suurimman taajaman.
Tikkurila on alun perin rakennettu melko väljästi, ja aluetta hallitsevat viheralueiden ympäröimät autotiet, joiden väliin on rakennettu 1960-luvulle tyypillisiä[14] matalia 2–4-kerroksisia taloja. Alue kasvoi nopeasti ja suunnittelemattomasti maalaiskunnan asemakylästä Suomen neljänneksi suurimman kaupungin hallinto- ja liikekeskukseksi, ja kiivain kasvu ajoittui aikaan, kun autoistuminen oli voimakkaimmillaan. Suurin osa rakennuskannasta on 1970-luvulta tai uudempaa. Yleisilmeelle on leimallista hajanaisuus, ja rakennuskanta vaihtelee sekä iältään, rakennustyypeiltään että materiaaleiltaan.[4]
Nykyaika: väljästä rakentamisesta keskustaksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Moderniksi kaupunkikeskukseksi Tikkurilaa alettiin kehittää 1990-luvun alussa.[14] Koko Tikkurila on yleiskaavassa keskusta-aluetta.[18] Kantakaupunkimaiseen kaavarunkoon on sisällytetty niin kutsuttua hybridirakentamista, jossa asuminen, palvelut ja toimistotilat voivat sijaita samassa korttelissa tai rakennuksessa.[4] Kaupunginosaa on pyritty muuttamaan entistä tiiviimmäksi ja keskustamaiseksi esimerkiksi uusien hallintorakennusten ja korkeiden kerrostalojen, kuten vuonna 2005 valmistuneen Kielotornin myötä. Uusimpana huomattavana maamerkkinä Tikkurilaan on valmistunut vuonna 2015 uusi asemakeskus Dixi. Saman vuoden kesällä avattiin kehärata, joka vilkastutti Tikkurilan asemaa, ja jonka on sanottu siivittäneen Tikkurilaa uuteen kasvuun. Täydennysrakentamista on perusteltu muun muassa sillä, että Tikkurilan asema on Suomen kolmanneksi vilkkain rautatieasema ja alueen palvelut ovat hyvät.[4]
Lisä- ja täydennysrakentamisen lisäksi Tikkurilassa on tehty purkavaa uudistamista, ja esimerkiksi Kielotien varresta purettiin kaksi 1970-luvun virastotaloa vuosina 2019–2020.[19][20] Myös 1960-luvun asuinkerrostaloja on purettu ja korvattu korkeammilla.[15][21] Kielotien eteläpäässä purettiin entinen henkilöautojen myyntipiste ja Anttilan käytössä ollut myymälä, ja niiden tilalle rakennettiin kerrostaloja. Vuonna 1956 valmistunut Tikkurilan vanha kirkko purettiin vuonna 2018 huonon sisäilman takia, vaikka se oli suojeltu asemakaavassa.[22] Sen paikalle valmistui vuonna 2021 uusi Tikkurilan kirkko. Purku-uhan alla ovat muun muassa 1950-luvun asuintalo Asematie 1, kauppakeskus Tikkuri sekä Kielotien varteen sijaitseva niin kutsuttu ”Kelan talo”,[23][24] joka valmistui vuonna 1987.[14]
Rakennussuojelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suojeltuja rakennuksia oli Tikkurilassa 20 kappaletta vuonna 2022.[4]
Kohde | Osoite | Valmistumisvuosi | Koordinaatit | Kuva |
---|---|---|---|---|
Tikkurilan vanha asemarakennus | Hertaksentie 1 | 1862 | ||
Orvokkitien päiväkoti, ent. Fagerströmin huvila | Orvokkitie 16 | 1908 | ||
Vantaan kuvataidekoulu, ent. Tikkurilan koulu (vanhempi rakennus) |
Orvokkitie 15 | 1926 | ||
Tikkurilan koulu (uudempi rakennus) | 1939 | |||
Silkkitehdas: A-talo | Tikkurilantie 44 | 1934–1964 | ||
Veininmylly | Tikkurilantie 42 | 1935 | ||
Villa Söderbo | 1939 | |||
Saarelan talo (Villa Girsen) | Virnakuja 5 | |||
Entinen paloasema | Palokunnanmäki 1 | |||
Silkkitehdas: B-talo, Kutomo | Tikkurilantie 44 | 1951–1954 | ||
Silkkitehdas: Lämpökeskus | 1952 | |||
Aravatalo | Kielotie 42 | |||
Neuvola | Kielotie 40 | |||
Kaupungintalo | Asematie 7 | 1956 | ||
As Oy Lohenpyrstö (2 eri rakennusta) | Orvokkitie 13 | |||
As Oy Kultapyrstö (2 eri rakennusta) | Kielotie 38 | 1957 | ||
Galleria K | Asematie 7 | 1958[25] | ||
As Oy Säästöpyrstö | Kielotie 44 | 1959 |
Suojeltujen rakennusten lisäksi alueella oli 28 rakennusperintökohdetta, joita ei ole suojeltu, kuten Keravanjoen ylittävä rautatiesilta, Kassantalo, kauppakeskus Tikkuri, tiedekeskus Heureka, Tikkurilan kirjasto ja terveysasema sekä Vantaan oikeustalo.[4]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2023 lopussa Tikkurilassa asui 8 815 asukasta.[2] Asukkaista vain pieni osa on lapsia ja nuoria,[26] kun taas vanhempia ihmisiä on melko paljon.[3] Noin 20 prosenttia väestöstä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.[3] Työpaikkoja Tikkurilassa on huomattavasti enemmän kuin muissa alueen kaupunginosissa.[3]
Muuhun Vantaaseen verrattaessa Tikkurilassa on eniten yksin asuvia ja vähiten suuria perheitä.[27] Tikkurila kuuluu niiden kymmenen Vantaan kaupunginosan joukkoon, joiden asunnoista alle puolet on omistusasuntoja.[3] Vuokra-asunnoista suurin osa on vakuutusyhtiöiden tai VVO:n omistamia. Asumisoikeusasuntoja on vain yksi prosentti. Asuntojen keskikoko on Vantaan matalin, vain 58 neliömetriä.lähde?
Vantaan kaupunginosista Tikkurilassa on lähivuosina ollut suurin väestönkasvu, ja se on tuonut mukanaan runsasta asuntotuotantoa.[4] Vuosien 2019–2030 välillä alueelle on kehittymässä uusia asuntoja mahdollisesti noin 15 000 uudelle asukkaalle ja vuoteen 2040 mennessä noin 21 000:lle.[4] Yksi kasvuun vaikuttavista tekijöistä on korkea rakentaminen: esimerkiksi rautatieaseman läheisyyteen suunnitellaan 25-kerroksista tornitalokorttelia.[28]
Palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tikkurilan kaupallinen keskus ulottuu Tikkurilan rautatieasemalta kaupunginosan länsirajalle. Se muodostuu muun muassa kahdesta kauppakeskuksesta: vuonna 1984 avatusta kauppakeskus Tikkurista sekä rautatieaseman yhteyteen vuonna 2015 avatusta toimisto- ja liikekeskus Dixistä. Liikekeskustassa sijaitsee poikittain kulkeva kävelykatu Tikkuraitti. Tikkurilan suurimmat ruokakaupat ovat Prisma ja K-Supermarket. Aseman läheisyydessä sijaitseva Sokos Hotel Vantaa on tunnettu muun muassa viihderavintola Tulisuudelmasta. Vuonna 1991 valmistunut hotelli sijaitsee paikalla, jossa vielä 1960-luvulla toimi Tikkurilan maalitehdas. 1980-luvun-jälkeen Tikkurilan palvelutarjonnan kerrotaan näivettyneen, ja vuonna 1999 avatun kauppakeskus Jumbon on sanottu luoneen niin paljon kilpailua, että Tikkurilasta poistui pieniä erikoiskauppoja.[31]
Tikkurilassa sijaitsee myös Vantaan kaupungintalo ja kaupungin virastoja. Elokuvateatteri Bio Grand on toiminut Tikkurilassa vuodesta 1939 lähtien. Tiedekeskus Heurekan ja Veininmyllyn väliseen jokirantaan on suunnitteilla saunakompleksi, johon kuuluvat kolme saunaa ja ravintola.[32]
Opetus ja kirjastotoimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tikkurilassa toimii Laurea-ammattikorkeakoulun koulutusyksikkö. Suomen suurimpiin lukioihin kuuluva Tikkurilan lukio sijaitsee junaradan toisella puolella Jokiniemen kaupunginosassa. Lähimmät Tikkurilaa palvelevat peruskoulut ovat Jokiniemen puolella sijaitseva Jokiniemen koulu (luokat 1–9) sekä Viertolan puolella sijaitsevat Viertolan koulu (luokat 1–6) ja Peltolan koulu (luokat 7–9).
Keskeisellä paikalla sijaitseva Tikkurilan kirjasto on Vantaan kaupunginkirjaston pääkirjasto sekä lainaus- ja kävijämäärältään Vantaan suurin kirjasto.[33][34]
Terveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tikkurilan terveysasema sijaitsee keskeisellä paikalla Tikkurilan liikekeskustassa.
Liikunta ja urheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tikkurilan länsipuolella sijaitsee Tikkurilan urheilupuisto, joka tosin kuuluu Viertolan kaupunginosaan. Sen yhteydessä sijaitsee muun muassa Tikkurilan uimahalli, jäähalli Trio Areena sekä urheilutalo Trio Sport Center.
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tikkurilan rautatieasema on Suomen kolmanneksi vilkkain rautatieasema.[35] Junalla pääsee Helsingin keskustaan 14 minuutissa ja vuoroja kulkee tiheästi. Matka-aika Lahteen on nopeimmillaan 32 minuuttia, Kouvolaan 67 minuuttia, Tampereelle 67 minuuttia ja Hämeenlinnaan 47 minuuttia. Tikkurilasta on juna- ja linja-autoyhteys noin viiden kilometrin päässä sijaitsevalle lentoasemalle.[36] Tikkurilalla on merkittävä rooli suunnitellun Vantaan pikaraitiotien reitillä, sillä raitiovaunut alittavat Tikkurilan aseman Tikkurilanraitio-nimisessä tunnelissa, johon kuuluu maanalainen pysäkki junavaihtoja varten. Hanke valmistuu aikaisintaan vuonna 2029.
Linja-autot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tikkurila on Itä-Vantaan bussiliikenteen keskus, josta on tarjolla vuoroja kaupungin ja pääkaupunkiseudun eri osiin. Tikkurilan eteläpuolelta ohittavalla Kehä III:lla sijaitsee Tikkurilan tienhaaran pikavuoropysäkki, jossa pysähtyy lentoaseman, Porvoon ja Kotkan välisiä linja-autovuoroja.
- Runkolinja 570 Mellunmäki (M) – Hakunila – Tikkurila – Aviapolis – Lentoasema
- 571 Tikkurila – Ylästö – Myyrmäki
- 611 Rautatientori – Suutarila – Tikkurila
- 619 Tikkurila – Hiekkaharju – Simonsilta (Möskäri)
- 624 Tikkurila – Ilola – Leinelä – Koivukylä – Päiväkumpu
- 624N Tikkurila – Leinelä – Ilola (Kylmäoja)
- 625 Tikkurila – Hiekkaharju – Koivukylä – Peijas
- 631 Tikkurila – Leinelä – Koivukylä – Korso – Kulomäki
- 641 Tikkurila – Leinelä – Hyrylä – Kerava
- 717 Rautatientori – Jakomäki – Hakunila – Honkanummi – Tikkurila
- 717K Rautatientori – Jakomäki – Vaarala – Hakunila – Tikkurila
- 735 Tikkurila – Korso – Mikkola
- 736 Tikkurila – Sotunki – Nikinmäki – Leppäkorpi – Korso
Lähijunat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- I Helsinki – Tikkurila – Lentoasema – Myyrmäki – Huopalahti – Helsinki
- P Helsinki – Huopalahti – Myyrmäki – Lentoasema – Tikkurila – Helsinki
- K Helsinki – Tikkurila – Kerava
- R Helsinki – Tikkurila – Kerava – Riihimäki – Hämeenlinna – Tampere
- Z Helsinki – Tikkurila – Kerava – Lahti – Kouvola
Nähtävyyksiä ja huomattavia rakennuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tikkurilan vanha asemarakennus eli Vantaan kaupunginmuseo (C. A. Edelfelt, 1862)
- Silkkitehtaan teollisuuskortteli (1934–1964, Herman Kues ja Matti Finell)[6]
- Kaupungintalo ja Galleria K -taidegalleria (Eija ja Olli Saijonmaa, 1956 ja 1958)
- Tiedekeskus Heureka (M. Heikkinen, M. Komonen, L. Anttila, 1989)
- Kielotorni (Gullichsen–Vormala, 2005)
- Tikkurilan kirkko (A. Lassila, 2021)
- Käärijä-muraali (Viivi Vierinen, Juha Lahtinen ja Joonas Koponen, 2023)
Läheisyydessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kulttuuritehdas Vernissa (Jokiniemessä)
- Tikkurilankoski (Jokiniemessä)
- Tikkurilan uimahalli (Viertolassa)
- Vantaan Majakka (Jokiniemessä)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vantaa alueittain (2003) (Arkistoitu – Internet Archive) Erityisesti Alku-osan sivut 120–123 (Tikkurilan palvelualue) ja 144–147: (Kaupunginosa 61, Tikkurila). Teos on ladattavissa kahtena pdf-tiedostona Vantaan kaupungin sivuilta.
- Vantaan väestö kaupunginosittain 1.1.2006 (Arkistoitu – Internet Archive) Tilastokartta, pdf-tiedosto Vantaan kaupungin sivulla.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vantaa alueittain 2015 Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 3.9.2021.
- ↑ a b Vantaan väestö kaupunginosittain 2013–2023 (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 3.10.2024.
- ↑ a b c d e Tietoja Tikkurilan suuralueelta (PowerPoint) Vantaa.fi. 25.11.2019. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 3.9.2019. Viitattu 11.1.2021.
- ↑ a b c d e f g h i j Tikkurilan kaavarunko 2020 (PDF) 15.11.2022. Vantaan kaupunki. Viitattu 5.12.2022.
- ↑ 062700 Tikkurilan kaavarunko 2020 | Lähtötiedot 4.5.2021. Vantaan kaupunki. Viitattu 11.12.2022.
- ↑ a b c d e f g h i j Tikkurilan jokivarsi ja vanha asema – Suurkaupungin juuret Visit Vantaa. Viitattu 18.7.2021.
- ↑ Senaatin kartat 1872 Vantaan karttapalvelu. Viitattu 29.4.2021.
- ↑ Reijonen, Anna Maarit: Tikkurila Oyj | Rakennushistoriaselvitys 2017-18 (PDF) (s. 9) vantaa.fi. 31.1.2018. Viitattu 9.1.2023.
- ↑ Vantaa ennen ja nyt | Koulutilat eivät pysyneet lapsilukujen perässä – Tikkurilan koulut kävivät viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä pikavauhtia ahtaiksi Vantaan Sanomat. 21.5.2020. Viitattu 9.1.2023.
- ↑ Salomaa, Marja: Keskellä Tikkurilaa on piilossa historiallinen alue, joka on juuri nousemassa uuteen kukoistukseen (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 20.8.2019. Viitattu 18.7.2021.
- ↑ Akkuteollisuus Oy vantaankaupunginmuseo.finna.fi. Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 11.4.2022.
- ↑ a b Suojanen, Armi: Lyijysulattamo ja akkutehdas saastuttivat maaperää Tikkurilassa ja Jokiniemessä vuosikymmeniä sitten – Alueiden luonnonantimilla edelleen käyttörajoituksia Vantaan Sanomat. 29.4.2020. Viitattu 11.4.2022.
- ↑ 002435 Silkkitehtaantie (PDF) (s. 5) Vantaan kaupunki. 17.8.2021. Arkistoitu 7.10.2021. Viitattu 7.10.2021.
- ↑ a b c d e Tikkurilan kaavarunkoalueen modernin rakennuskannan inventointi 2020 (PDF) 19.5.2021. Vantaan kaupunki. Viitattu 26.5.2022.
- ↑ a b Salomaa, Marja: Vantaan tunnetuin kaupunginosa kasvaa niin nopeasti, että se voisi olla oma kaupunkinsa – Asukasluvun uskotaan tuplaantuvan, siluettiin hamutaan lähes 20-kerroksisia torneja (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 18.10.2021. Viitattu 21.3.2023.
- ↑ Tikkurilan uimahalli Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 6.8.2021.
- ↑ Suominen, Armi: SRV rakentaa lähes 200 "Toyota-asuntoa" Tikkurilaan Vantaan Sanomat. 26.12.2015. Viitattu 6.8.2021.
- ↑ Yleiskaava 2020 Vantaan karttapalvelu. Viitattu 18.7.2021.
- ↑ Kielotie 13:n virastotalon purkaminen alkaa Tikkurilassa 31.10.2019. Vantaan kaupunki. Viitattu 6.8.2021.
- ↑ Suominen, Armi: Tikkurilan puretun virastotalon paikalle aletaan pian rakentaa ensimmäistä kerrostaloa – sen naapurin tulee viisi kerrostaloa kahden tilalle Vantaan Sanomat. 8.9.2020. Viitattu 6.8.2021.
- ↑ Suominen, Armi: Tikkurilan Kielotien ja Lummetien kulmaan rakennetaan satoja asuntoja – ensimmäiset valmistuvat ensi kesänä Vantaan Sanomat. 12.9.2021. Viitattu 27.5.2022.
- ↑ Salomaa, Marja: Kirkkobussi vie väkeä Tikkurilasta Ilolaan (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 27.4.2014. Viitattu 18.4.2021.
- ↑ Suojanen, Armi: Tikkurin alueelle Dixin viereen kaavaillaan lähes 600 asuntoa – korkeimpaan taloon 22 kerrosta Vantaan Sanomat. 7.5.2022. Viitattu 14.5.2022.
- ↑ Örn, Tiina: Tikkurilan "Kelan talon" paikalle on tulossa satoja uusia asuntoja Vantaan Sanomat. 21.1.2020. Viitattu 14.5.2022.
- ↑ Helsingin maalaiskunnan kunnantalo vantaankaupunginmuseo.finna.fi. Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 11.12.2022.
- ↑ 002488 Tikkuri (s. 6) 10.5.2022. Vantaan kaupunki. Viitattu 8.1.2023.
- ↑ Vantaa alueittain 2010: Tikkurilan suuralue (PDF) (s. 10) Vantaan kaupungin nettisivut. 31.10.2011. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 4.12.2013. Viitattu 5.2.2015.
- ↑ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (PDF) vantaa.fi. 17.5.2021. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 2.6.2021. Viitattu 18.7.2021.
- ↑ Örn, Tiina: Rähjäinen ja remonttia odottava Tikkuraitti kunnostetaan – Vantaalaisten suosikkiravintola joudutaan purkamaan Vantaan Sanomat. 30.11.2022. Viitattu 2.12.2022.
- ↑ Örn, Tiina: Kuvat: Tältä näyttää Tikkuraitti uudistuksen jälkeen Vantaan Sanomat. 11.5.2020. Viitattu 2.12.2022.
- ↑ Salomaa. Marja: Tikkurila rakentuu jo kolmatta kertaa uusiksi (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 8.4.2014. Viitattu 8.5.2023.
- ↑ Örn, Tiina: Heurekan rantaan tulee sauna, jollaista Vantaalla ei ole aiemmin nähty – Yrittäjä arvioi, että "Vantaan Löylyssä" saunotaan vuonna 2025 Vantaan Sanomat. 9.11.2022. Viitattu 10.11.2022.
- ↑ Suojanen, Armi: Sunnuntaista sukeutui hyvä päivä käydä kirjastossa Vantaan Sanomat. 12.5.2020. Viitattu 27.4.2021.
- ↑ Vantaan kaupunki: Vantaan vuosikirja 2018 (.xlsx) (Taulukko 8.17: Kaupunginkirjasto 2006-2018) vantaa.fi. Arkistoitu 10.1.2021. Viitattu 27.4.2021.
- ↑ Tikkurilassa on kaikki! Urbaani keskusta kasvaa vanhaa kunnioittaen 29.9.2021. Vantaan kaupunki. Viitattu 21.3.2023.
- ↑ Malminen, Ulla: Vantaan Tikkurila myllerryksessä – uusi asema- ja liikekeskus Dixi avataan tammikuussa Yle. 29.12.2014. Viitattu 14.2.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tikkurila Wikimedia Commonsissa