Atlantin julistus
Atlantin julistus on Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Rooseveltin ja Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Winston Churchillin Newfoundlandin edustalla englantilaisella sotalaivalla 14. elokuuta 1941 allekirjoittama julistus, jossa he hahmottelivat liittoutuneiden päämääriä toisessa maailmansodassa sekä sodanjälkeistä maailmaa ja uutta järjestelmää turvallisuuden takaamiseksi. Yhdysvallat ei julistusta annettaessa ollut vielä sodassa.[1]
Viisi kuukautta myöhemmin 1. tammikuuta 1942 Neuvostoliitto ja muut liittoutuneet, yhteensä 26 valtiota, yhtyivät Atlantin julistuksen periaatteisiin. Atlantin julistus oli esikuvana Yhdistyneiden kansakuntien julistukselle.[2]
Sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Atlantin julistus sisälsi vision sodanjälkeisestä maailmasta, vaikka Yhdysvallat ei ollut edes vielä tullut mukaan sotaan. Julistuksen osallistujat toivoivat, että Neuvostoliitto noudattaisi julistusta myös natsi-Saksan uhmattua Molotov–Ribbentrop-sopimusta hyökkäämällä Neuvostoliittoon kesällä 1941.
- Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät tavoittele aluelaajennuksia.
- Alueellisten muutosten pitää olla paikallisten ihmisten tahdon mukaisia.
- Kaikilla kansoilla on itsemääräämisoikeus.
- Tullimuureja alennetaan.
- Globaalia taloudellinen yhteistyö ja sosiaalisen hyvinvoinnin paraneminen
- Vapaus pelosta ja puutteesta
- Merien vapaus
- Aggressiivisten maiden aseistariisunta
- Saksan ja muiden akselivaltojen tappio
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 1941: Secret meetings seal US-Britain alliance On This Day. BBC. Viitattu 13.10.2012.
- ↑ The Atlantic Charter: Revitalizing the Spirit of the Founding of the United Nations Over Seventy Years Past UN Chronicle. Viitattu 13.10.2012.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Atlantin julistus Wikimedia Commonsissa