Boeing 747-8
| Boeing 747-8 Intercontinental | |
|---|---|
 Boeing 747-8 ensilennollaan 8. helmikuuta 2010 |
|
| Tyyppi | matkustajalentokone |
| Alkuperämaa |
 Yhdysvallat |
| Valmistaja | Boeing Commercial Airplanes |
| Suunnittelija | Joe Sutter |
| Ensilento | 8. helmikuuta 2010 |
| Tila | liikenteessä |
| Yksikköhinta | n. 285–300 milj. USD |
| Kehitetty mallista | Boeing 747-400 |
Boeing 747-8 on Boeingin kehittämä laajarunkoinen matkustajalentokonemallisto, joka on Boeing 747:n kolmas ja viimeiseksi jäänyt sukupolvi. Koneen suunnittelu aloitettiin virallisesti vuonna 2005, kun ilmoitettiin, että Boeing valmistaa kolmannen sukupolven 747:n leveämmällä ja 5.6 metriä[1] pidemmällä rungolla, uusilla siivillä ja taloudellisemmilla moottoreilla. 747-8 on suurin 747-versio, suurin Yhdysvalloissa rakennettu matkustajalentokone, ja toiseksi pisin matkustajalentokone koko maailmassa tammikuussa 2020 ensilentonsa tehneen Boeing 777X-perheen 777-9:n jälkeen.[2]
747-8:sta oli markkinoilla kaksi versiota: matkustajaversio Boeing 747-8 Intercontinental (747-8i) ja rahtiversio Boeing 747-8 Freighter (747-8F). Ensimmäinen 747-8F teki mallin ensilennon 8. helmikuuta 2010, ja 747-8i 20. maaliskuuta 2011. Ensimmäinen rahtiversio toimitettiin lokakuussa 2011, ja matkustajaversio vuonna 2012. Huhtikuussa 2014 koneesta oli yhteensä 120 vahvistettua tilausta, joista 69 oli rahtiversioita ja 51 matkustajaversioita.
747-8:ssa on uudet, pienikulutuksiset, alkujaan 787:aan suunnitellut GenX-moottorit ja sen ohjaamoon on tuotu maltillisesti uutta teknologiaa 777- ja 787-koneista (sähköiset tarkastuslistat, fly-by-wire-kaarto-ohjaimet, päivitetty lennonhallintajärjestelmä, rullauskartat suunnistusnäytöllä, loppuloivennusavustin laskeutumisen yhteydessä). Myös mm. paineistus on uusittu ja moottorien käynnistys automatisoitu, mikä toiminto tosin on sittemmin lisätty myös moneen 747-400-koneeseen ja on vakiona sarjan myöhemmissä yksilöissä (ensimmäinen automaattisella moottorinkäynnistysjärjestelmällä toimitettu 747-400 oli Lufthansan D-ABVB, joka toimitettiin 1989[3]). Erona 777- ja 747-400-koneisiin ei 747-8:ssa ole lainkaan käsinkäynnistysmahdollisuutta, sillä koneen sähköinen moottorinohjausjärjestelmä (Electronic Engine Control, EEC) on suunniteltu toimimaan kaikissa olosuhteissa ja tunnistamaan paremmin käynnistykseen liittyvät poikkeustilanteet. [4]747-8:n valmistus päättyI vuonna 2022, jolloin 747-koneita oli valmistettu 52 vuotta, päättäen samalla koko 747-ohjelman. Viimeiset kuusi konetta menivät Atlas Air-rahtilentoyhtiölle (4 kpl), joka on suurin 747-operaattori, sekä Yhdysvaltain ilmavoimille presidentin kuljetuskoneeksi (2 kpl). Matkustajaversiosta 747-8i oli lokakuussa 2021 yksi toimittamaton tilaus. Edellinen 747-8i-toimitus tapahtui Korean Airille kesällä 2017.[5][6][7]. Viimeinen 747-8, pysyvältä rekisteritunnukseltaan N863GT, nimeltään Empower, valmistui 6. lokakuuta 2022 ja siirtyi viimeisteltäväksi 6. joulukuuta 2022, päättäen koneen tuotannon: jäljellä ovat enää Yhdysvaltain ilmavoimille varusteltavat 2 aiemmin valmistunutta konetta.[8][9][10] Viimeinen uusi kone luovutettiin asiakkaalle tiistaina 31. tammikuuta 2023.[11]
Tekniset tiedot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Otettu käyttöön vuonna 2010.
| 747-8i | 747-8F | |
|---|---|---|
| Ohjaamohenkilöstöä | kaksi | |
| Matkustajakapasiteetti | 605 (maksimi)[12] 467 (3 luokkaa) |
- |
| Kokonaispituus | 76,3 m | |
| Siipien kärkiväli | 68,5 m | |
| Siipien pinta-ala | 554 m² | |
| Siiven kulma | 37,5° | |
| Korkeus | 19,4 m | |
| Matkustamon leveys | 6,13 m | |
| Suurin lentoonlähtöpaino | 448 000 kg | |
| Suurin laskeutumispaino | 312 000 kg | 343 000 kg |
| Suurin rakenteellinen hyötykuorma | 76 700 kg | 134 000 kg |
| Suurin polttoainekapasiteetti | 239 000 l | 228 000 l |
| Matkalentonopeus 10 700 metrissä |
0,855 Mach 917 km/h |
0,845 Mach 908 km/h |
| Suurin nopeus | 0,90 Mach[13] | |
| Suurin kantomatka | 14 800 km suurimmalla lentoonlähtöpainolla |
8 130 km täydellä rahdilla, 134 000 kg |
| Rahtikapasiteetti | 162 m³ | 855 m³ |
| Suurin matkalentokorkeus | 13 100 m[14] | |
| Moottorit (4×) | General Electric GEnx-2B67 | |
| Teho (4×) | 296 kN | |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mark Morris: Boeing 747-400 vs. 747-8: The Final Two Jumbo Jet Series Compared KN Aviation. 14.3.2023. Viitattu 7.5.2023. (englanti)
- ↑ "Boeing 747-8I completes first flight". Flight International, March 20, 2011. Quote: "At 76.3m (250ft), the −8I is the longest ever built in commercial aviation history..."
- ↑ D-ABVB Lufthansa Boeing 747-400 www.planespotters.net. Viitattu 9.2.2022. (englanniksi)
- ↑ Anything You Can Do, I Can Do Better! A Pilot’s Perspective of the B747-8F NYCAviation. 30.5.2013. Viitattu 9.2.2022. (englanti)
- ↑ Deutsche Welle (www.dw.com): Boeing to halt production of 747 jumbo jet after 50-year run | DW | 29.07.2020 DW.COM. Viitattu 8.2.2021. (englanti)
- ↑ Last Boeing 747 Set To Be Delivered In October 2022 Simple Flying. 4.11.2021. Viitattu 28.11.2021. (englanti)
- ↑ Thomas Pallini: Boeing just announced the definitive end of the legendary 747 as cargo giant Atlas Air places an order for the final 4 planes Business Insider. Viitattu 28.11.2021. (englanti)
- ↑ Russ Niles: Last 747 Is Off The Line AVweb. 6.10.2022. Viitattu 18.11.2022. (englanti)
- ↑ Viimeinen Boeing 747 valmistumassa Everettissä - 55 vuoden aikana valmistui kaikkiaan 1574 jumboa | lentoposti.fi www.lentoposti.fi. 7.12.2022. Viitattu 7.12.2022.
- ↑ Charlotte Seet: End Of An Era: Boeing's Final 747 To Roll Off The Production Line Today Simple Flying. 7.12.2022. Viitattu 7.12.2022. (englanti)
- ↑ Viimeinen Boeing 747 -luovutettiin asiakkaalle, "jumbojettejä" ei enää valmistu Etelä-Suomen Sanomat. 31.1.2023. Viitattu 31.1.2023.
- ↑ "Special Conditions: Boeing Model 747-8 Airplanes; Stairway Between the Main Deck and Upper Deck." Office of the Federal Register. Retrieved April 29, 2012.
- ↑ Federal Aviation Authority Type Certificate Data Sheet A20WE
- ↑ http://www.boeing.com/assets/pdf/commercial/airports/misc/A20WE.pdf