Etelän risti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Etelän risti
Latinankielinen
nimi
Crux
Lyhenne Cru
Genetiivi Crucis
Rektaskensio 12,5h
Deklinaatio -60°
Ala taivaasta 68 neliöastetta
Tähtien määrä
(magnitudi < 3)
4
Kirkkain tähti Acrux (0,87 mag.)
Meteoriparvet Crucids
Naapuri-
tähdistöt
Kentauri, Kärpänen

Näkyy leveysasteiden +20° ja −90° välillä

Etelän risti (lat. Crux, genetiivi Crucis, lyh. Cru ja Crux) on eteläisen taivaan tähdistö, pinta-alaltaan tähdistöistä kaikkein pienin.[1] Siinä erottuu kirkas ja helposti tunnistettava ristin muotoinen tähtikuvio, joka on antanut tähdistölle nimensä.

Tähdistön sijainti on 55°–60° eteläistä leveyttä, ja se näkyy kokonaan vielä Maan pinnalta 20° pohjoista leveyttä. Tähdistön koko on 68 neliöastetta.

Tähdistön kolme kirkkainta tähteä ovat Acrux (α Crucis), Mimosa (β Crucis) ja Gacrux (γ Crucis).[1] Ristin neljäs tähti on Decrux. Kuvioon luetaan usein myös Acruxin ja Decruxin välissä oleva Epsilon Crucis.

Acruxin vieressä on tummana alueena erottuva tähtienvälisen pölyn muodostama pimeä sumu, Hiilisäkki.[1]

Antiikin kreikkalaiset tähtitieteilijät tunsivat Etelän ristin tähtikuviona ja liittivät sen osaksi Kentauria.[1] Vuonna 1000 eaa. tähdistö näkyi matalalla Ateenan leveysasteilla. Maan akselin prekession takia Etelän risti siirtyi vähitellen alemmas kohti horisonttia ja vuonna 400 jaa. tähdistöstä näkyi enää vain pieni osa.

Etelän ristin viralliseksi nimeäjäksi on usein sanottu 1600-luvulla elänyttä ranskalaista tähtitieteilijää Augustin Royeriä, mutta jo häntä ennen sitä kuvasivat erillisenä tähdistönä useat karttojen ja luetteloiden laatijat.[1]

Etelän risti esiintyy monissa Tyynenmeren ja eteläisen pallonpuoliskon alueen valtiolipuissa, muun muassa Australian, Brasilian, Papua-Uuden-Guinean, Samoan ja Uuden-Seelannin lipuissa.

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etelän ristin (kuvan ylälaidassa) ja eteläisen taivaannavan (+) sijainti toisiinsa nähden

Kaikki neljä Etelän ristin kirkasta tähteä ovat tärkeitä navigaatiotähtiä. Purjelaivojen aikakaudella sen sanottiin olleen suomalaisten merimiesten rakkain tähdistö Etelämerellä.lähde?

Koska eteläisellä taivaankannella ei ole Pohjantähteä vastaavaa napatähteä, Etelän ristin kahta tähteä (Alfa ja Gamma) on käytetty navigoinnissa eteläsuunnan osoittajina. Näiden kahden tähden välisen janan jatke noin neljä kertaa niiden välimatkan päässä osoittaa suunnilleen eteläisen taivaannavan paikan.

Etelän ristin tähtiä nimineen:

Tähtiä Bayerin nimillä:

ε Cru 3,59; ζ Cru 4,06; θ1 Cru 4,32; θ2 Cru 4,72; η Cru 4,14; ι Cru 4,69; κ Cru 5,89; λ Cru 4,62; μ1 Cru 4,03; μ2 Cru 5,08

Muita merkittäviä tähtiä:

Väärä risti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelän risti sekoitetaan joskus Väärään ristiin eli Valeristiin. Se on Etelän ristin ja Canopuksen välialueella sijaitseva neljän tähden ryhmä, joka nousee ennen Etelän ristiä. Se koostuu Purjeen ja Kölin tähdistöissä olevista, noin magnitudin 2 tähdistä ja on hieman Etelän ristiä suurempi. Väärän ristin tähdet ovat Epsilon Carinae, Iota Carinae eli Tureis, Delta Velorum sekä Kappa Velorum. Iota Carinaen lähellä Väärän ristin sisässä on viides tähti, a Carinae.

  1. a b c d e Hannu Karttunen: Etelän risti Crux (Crucis) Cru Turun yliopisto. Viitattu 26.5.2018.[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]