Euroopan unionin puheenjohtajuus
| Euroopan unionin puheenjohtajuus | |
|---|---|
 Neuvoston tunnus. | |
| Virka-asunto | Europa-rakennus |
| Nimittäjä | Kiertävä |
| Kauden pituus | 6 kuukautta |
| Perustettu | 1958 |
| Ensimmäinen |
 Belgia |
| Kotisivut | https://hungarian-presidency.consilium.europa.eu/en/ |
Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus on Euroopan unionin jäsenvaltioilla puolivuosittain kiertävä unionin puheenjohtajuus.[1] Puheenjohtajuudesta käytetään usein myös nimityksiä EU:n puheenjohtajuus ja EU:n puheenjohtajamaa, vaikka kyseessä on vain EU:n neuvoston eli niin sanotun ministerineuvoston puheenjohtajuus. Puheenjohtajuutta ei pidä sekoittaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaan, Euroopan neuvoston puheenjohtajiin eikä virheelliseen EU-presidenttiin.
Puheenjohtajuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroopan unionin neuvostossa asema, jossa kukin unionin jäsenmaa on vuorollaan. Puheenjohtajuus kiertää jäsenvaltioiden kesken siten, että yksi jäsenvaltio toimii kerrallaan kuuden kuukauden ajan (1. tammikuuta – 30. kesäkuuta tai 1. heinäkuuta – 31. joulukuuta) Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana.
Lissabonin sopimuksen myötä otettiin käyttöön kolmen peräkkäisen puheenjohtajamaan muodostamat niin sanotut puheenjohtajakolmikot eli triot. Kukin kolmikko aloittaa työskentelynsä edellisen kolmikon lopetettua, eikä kolmikon kokoonpano siis muutu kesken sen kauden. Kolmikot tekevät yhdessä 18 kuukautta kattavan pitkäaikaisen suunnitelman omat kautensa kattavien ohjelmien lisäksi, ja he tekevät muutoinkin yhteistyötä.[2][3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroopan unionin neuvoston taustalla on vuonna 1952 perustettu Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ministerineuvosto. Vuonna 1958 siitä muodostettiin Rooman sopimuksen myötä Euroopan talousyhteisön neuvosto. Tämän neuvoston ensimmäistä kokousta 25. tammikuuta 1958 johti Belgian ulkoministeri Victor Larock.[4] Talousyhteisön neuvoston kiertävä puheenjohtajuus on nykyisen neuvoston puheenjohtajuuden suora edeltäjä.
Kun Lissabonin sopimus astui voimaan, se perusti virallisesti Eurooppa-neuvoston ja sen puheenjohtajan viran. Tätä ennen Eurooppa-neuvosto oli ollut epävirallinen ja puhetta siinä johti EU:n neuvoston puheenjohtajamaan pääministeri tai muu hallituksen päämies. Siten neuvoston puheenjohtajamaalla oli myös tehtävänä edustaa unionia sen ulkopuolella. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja korkean edustajan virkojen tullessa pysyviksi 2009 nämä tehtävät päättyivät.[4][5]
Yhdistyneen kuningaskunnan ilmoittaessa eroaikomuksistaan Eurooppa-neuvosto päätti 2016 poistaa maan neuvoston tulevien puheenjohtajamaiden listalta. Kaikkia sitä seuraavien maiden järjestystä aikaistettiin puolella vuodella, ja vastaliittynyt Kroatia lisättiin alkuvuodelle 2020.[6]
Tehtävät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroopan unionin neuvostossa jäsenvaltioiden ministerit kokoontuvat erilaisissa kokoonpanoissa käsiteltävän asian mukaisesti. Puheenjohtajamaan kyseiseen kokoonpanoon osallistuva ministeri johtaa puhetta kokouksessa. Poikkeuksena on ulkoasiainneuvosto, jossa puhetta johtaa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Puheenjohtajamaan edustaja on puheenjohtaja myös muissa neuvoston elimissä, kuten valmistelevassa Coreper-kokouksissa. Neuvoston viralliset kokoukset järjestetään Brysselissä ja Luxemburgissa, mutta puheenjohtajavaltio voi järjestää epävirallisia kokouksia myös omissa kaupungeissaan.[2][7][3]
Neuvoston suhteita muihin toimielimiin edustaa vastaavasti puheenjohtajamaa. Tämä on erityisen tärkeää käytettäessä lainsäädäntövaltaa, johon osallistuvat neuvoston lisäksi Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio, joiden edustajien kanssa neuvoston puheenjohtajamaa neuvottelee trilogitapaamisissa. Hyväksytyn lain allekirjoittaa neuvoston puheenjohtajamaan ministeri yhdessä parlamentin puhemiehen kanssa.[2][8]
Puheenjohtajamaalla ei ole enää juurikaan ulkoisia edustustehtäviä, vaan Lissabonin sopimuksen jälkeen niitä ovat hoitaneet pääsääntöisesti Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja unionin korkea edustaja.[3]
Puheenjohtajuus aikajärjestyksessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. Tarkennus: viitteet korjattava käytännön mukaisiksi (ei suoria linkkejä internetiin) |
| Vuosi | Kausi | Trio | Isäntämaa | Hallituksen päämies | Lähde |
|---|---|---|---|---|---|
| 1958 | tammikuu–kesäkuu | Belgia
|
Achille Van Acker Gaston Eyskens (26. keskuuta alkaen) |
||
| heinäkuu–joulukuu |  Saksa
|
Konrad Adenauer | |||
| 1959 | tammikuu–kesäkuu |  Ranska
|
Charles de Gaulle | ||
| heinäkuu–joulukuu |  Italia
|
Antonio Segni | |||
| 1960 | tammikuu–kesäkuu |  Luxemburg
|
Pierre Werner | ||
| heinäkuu–joulukuu |  Alankomaat
|
Jan de Quay | |||
| 1961 | tammikuu–kesäkuu | Belgia
|
Gaston Eyskens Théo Lefèvre (25. huhtikuuta alkaen) | ||
| heinäkuu–joulukuu | Saksa
|
Konrad Adenauer | |||
| 1962 | tammikuu–kesäkuu | Ranska
|
Charles de Gaulle | ||
| heinäkuu–joulukuu | Italia
|
Amintore Fanfani | |||
| 1963 | tammikuu–kesäkuu | Luxemburg
|
Pierre Werner | ||
| heinäkuu–joulukuu | Alankomaat
|
Jan de Quay Victor Marijnen (24. kesäkuuta alkaen) | |||
| 1964 | tammikuu–kesäkuu | Belgia
|
Théo Lefèvre | ||
| heinäkuu–joulukuu | Saksa
|
Ludwig Erhard | |||
| 1965 | tammikuu–kesäkuu | Ranska
|
Charles de Gaulle | ||
| heinäkuu–joulukuu | Italia
|
Aldo Moro | |||
| 1966 | tammikuu–kesäkuu | Luxemburg
|
Pierre Werner | ||
| heinäkuu–joulukuu | Alankomaat
|
Jo Cals Jelle Zijlstra (22. marraskuuta alken) | |||
| 1967 | tammikuu–kesäkuu | Belgia
|
Paul Vanden Boeynants | ||
| heinäkuu–joulukuu | Saksa
|
Kurt Georg Kiesinger | |||
| 1968 | tammikuu–kesäkuu | Ranska
|
Charles de Gaulle | ||
| heinäkuu–joulukuu | Italia
|
Giovanni Leone Mariano Rumor (12. joulukuuta alkaen) | |||
| 1969 | tammikuu–kesäkuu | Luxemburg
|
Pierre Werner | ||
| heinäkuu–joulukuu | Alankomaat
|
Piet de Jong | |||
| 1970 | tammikuu–kesäkuu | Belgia
|
Gaston Eyskens | ||
| heinäkuu–joulukuu | Saksa
|
Willy Brandt | |||
| 1971 | tammikuu–kesäkuu | Ranska
|
Georges Pompidou | ||
| heinäkuu–joulukuu | Italia
|
Emilio Colombo | |||
| 1972 | tammikuu–kesäkuu | Luxemburg
|
Pierre Werner | ||
| heinäkuu–joulukuu | Alankomaat
|
Barend Biesheuvel | |||
| 1973 | tammikuu–kesäkuu | Belgia
|
Gaston Eyskens Edmond Leburton (26. tammikuuta alkaen) | ||
| heinäkuu–joulukuu |  Tanska
|
Anker Jørgensen Poul Hartling ( 19 joulukuuta alkaen) | |||
| 1974 | tammikuu–kesäkuu | Saksa
|
Willy Brandt Walter Scheel (7–16. toukokuuta alkaen) Helmut Schmidt ( 16toukokuuta) | ||
| heinäkuu–joulukuu | Ranska
|
Valéry Giscard d'Estaing | |||
| 1975 | tammikuu–kesäkuu |  Irlanti
|
Liam Cosgrave | ||
| heinäkuu–joulukuu | Italia
|
Aldo Moro | |||
| 1976 | tammikuu–kesäkuu | Luxemburg
|
Gaston Thorn | ||
| heinäkuu–joulukuu | Alankomaat
|
Joop den Uyl | |||
| 1977 | tammikuu–kesäkuu |  Britannia
|
James Callaghan | ||
| heinäkuu–joulukuu | Belgia
|
Leo Tindemans | |||
| 1978 | tammikuu–kesäkuu | Tanska
|
Anker Jørgensen | ||
| heinäkuu–joulukuu | Saksa
|
Helmut Schmidt | |||
| 1979 | tammikuu–kesäkuu | Ranska
|
Valéry Giscard d'Estaing | ||
| heinäkuu–joulukuu | Irlanti
|
Jack Lynch Charles Haughey ( 11 joulukuuta alkaen) | |||
| 1980 | tammikuu–kesäkuu | Italia
|
Ranskasco Cossiga | ||
| heinäkuu–joulukuu | Luxemburg
|
Pierre Werner | |||
| 1981 | tammikuu–kesäkuu | Alankomaat
|
Dries van Agt | ||
| heinäkuu–joulukuu | Britannia
|
Margaret Thatcher | |||
| 1982 | tammikuu–kesäkuu | Belgia
|
Wilfried Martens | ||
| heinäkuu–joulukuu | Tanska
|
Anker Jørgensen Poul Schlüter ( 10.syyskuuta alkaen) | |||
| 1983 | tammikuu–kesäkuu | Saksa
|
Helmut Kohl | ||
| heinäkuu–joulukuu |  Kreikka
|
Andreas Papandreou | |||
| 1984 | tammikuu–kesäkuu | Ranska
|
François Mitterrand | ||
| heinäkuu–joulukuu | Irlanti
|
Garret FitzGerald | |||
| 1985 | tammikuu–kesäkuu | Italia
|
Bettino Craxi | ||
| heinäkuu–joulukuu | Luxemburg
|
Jacques Santer | |||
| 1986 | tammikuu–kesäkuu | Alankomaat
|
Ruud Lubbers | ||
| heinäkuu–joulukuu | Britannia
|
Margaret Thatcher | |||
| 1987 | tammikuu–kesäkuu | Belgia
|
Wilfried Martens | ||
| heinäkuu–joulukuu | Tanska
|
Poul Schlüter | |||
| 1988 | tammikuu–kesäkuu | Saksa
|
Helmut Kohl | ||
| heinäkuu–joulukuu | Kreikka
|
Andreas Papandreou | |||
| 1989 | tammikuu–kesäkuu |  Espanja
|
Felipe González | ||
| heinäkuu–joulukuu | Ranska
|
François Mitterrand | |||
| 1990 | tammikuu–kesäkuu | Irlanti
|
Charles Haughey | ||
| heinäkuu–joulukuu | Italia
|
Giulio Andreotti | |||
| 1991 | tammikuu–kesäkuu | Luxemburg
|
Jacques Santer | ||
| heinäkuu–joulukuu | Alankomaat
|
Ruud Lubbers | |||
| 1992 | tammikuu–kesäkuu |  Portugali
|
Aníbal Cavaco Silva | ||
| heinäkuu–joulukuu | Britannia
|
John Major | |||
| 1993 | tammikuu–kesäkuu | Tanska
|
Poul Schlüter Poul Nyrup Rasmussen ( 25. tammikuuta alkaen) | ||
| heinäkuu–joulukuu | Belgia
|
Jean-Luc Dehaene | |||
| 1994 | tammikuu–kesäkuu | Kreikka
|
Andreas Papandreou | ||
| heinäkuu–joulukuu | Saksa
|
Helmut Kohl | |||
| 1995 | tammikuu–kesäkuu | Ranska
|
François Mitterrand Jacques Chirac ( 17. toukokuuta alkaen) | ||
| heinäkuu–joulukuu | Espanja
|
Felipe González | |||
| 1996 | tammikuu–kesäkuu | Italia
|
Lamberto Dini Romano Prodi ( 17. toukokuuta alkaen) | ||
| heinäkuu–joulukuu | Irlanti
|
John Bruton | |||
| 1997 | tammikuu–kesäkuu | Alankomaat
|
Wim Kok | ||
| heinäkuu–joulukuu | Luxemburg
|
Jean-Claude Juncker | |||
| 1998 | tammikuu–kesäkuu | Britannia
|
Tony Blair | presid.fco.gov.uk | |
| heinäkuu–joulukuu |  Itävalta
|
Viktor Klima | presidency.gv.at | ||
| 1999 | tammikuu–kesäkuu | Saksa
|
Gerhard Schröder | ||
| heinäkuu–joulukuu |  Suomi
|
Paavo Lipponen | presidency.Suomi.fi | ||
| 2000 | tammikuu–kesäkuu | Portugali
|
António Guterres | www.Portugali.ue-2000.pt | |
| heinäkuu–joulukuu | Ranska
|
Jacques Chirac | |||
| 2001 | tammikuu–kesäkuu |  Ruotsi
|
Göran Persson | eu2001.se | |
| heinäkuu–joulukuu | Belgia
|
Guy Verhofstadt | eu2001.be | ||
| 2002 | tammikuu–kesäkuu | Espanja
|
José María Aznar | ue2002.es | |
| heinäkuu–joulukuu | Tanska
|
Anders Fogh Rasmussen | eu2002.dk | ||
| 2003 | tammikuu–kesäkuu | Kreikka
|
Costas Simitis | eu2003.gr | |
| heinäkuu–joulukuu | Italia
|
Silvio Berlusconi | ueitalia2003.it | ||
| 2004 | tammikuu–kesäkuu | Irlanti
|
Bertie Ahern | eu2004.ie | |
| heinäkuu–joulukuu | Alankomaat
|
Jan Peter Balkenende | eu2004.nl | ||
| 2005 | tammikuu–kesäkuu | Luxemburg
|
Jean-Claude Juncker | eu2005.lu | |
| heinäkuu–joulukuu | Britannia
|
Tony Blair | eu2005.gov.uk | ||
| 2006 | tammikuu–kesäkuu | Itävalta
|
Wolfgang Schüssel | eu2006.at | |
| heinäkuu–joulukuu | Suomi
|
Matti Vanhanen | eu2006.fi | ||
| 2007 | tammikuu–kesäkuu | T1 | Saksa
|
Angela Merkel | eu2007.de |
| heinäkuu–joulukuu | Portugali
|
José Sócrates | eu2007.pt | ||
| 2008 | tammikuu–kesäkuu |  Slovenia
|
Janez Janša | eu2008.si | |
| heinäkuu–joulukuu | T2 | Ranska
|
Nicolas Sarkozy | ue2008.fr | |
| 2009 | tammikuu–kesäkuu |  Tšekki
|
Mirek Topolánek Jan Fischer (8. toukokuuta alkaen) |
eu2009.cz (Arkistoitu – Internet Archive) | |
| heinäkuu–joulukuu | Ruotsi
|
Fredrik Reinfeldt | se2009.eu | ||
| 2010 | tammikuu–kesäkuu | T3 | Espanja
|
José Luis Rodríguez Zapatero | eu2010.es eutrio.es |
| heinäkuu–joulukuu | Belgia
|
Yves Leterme | eutrio.be (Arkistoitu – Internet Archive) | ||
| 2011 | tammikuu–kesäkuu |  Unkari
|
Viktor Orbán | eu2011.hu | |
| heinäkuu–joulukuu | T4 |  Puola
|
Donald Tusk | pl2011.eu | |
| 2012 | tammikuu–kesäkuu | Tanska
|
Helle Thorning-Schmidt | eu2012.dk | |
| heinäkuu–joulukuu |  Kypros
|
Dimítris Christófias | cy2012.eu | ||
| 2013 | tammikuu–kesäkuu | T5 | Irlanti
|
Enda Kenny | eu2013.ie (Arkistoitu – Internet Archive) |
| heinäkuu–joulukuu |  Liettua
|
Algirdas Butkevičius | eu2013.lt | ||
| 2014 | tammikuu–kesäkuu | Kreikka
|
Antonis Samaras | gr2014.eu | |
| heinäkuu–joulukuu | T6 | Italia
|
Matteo Renzi | italia2014.eu (Arkistoitu – Internet Archive) | |
| 2015 | tammikuu–kesäkuu |  Latvia
|
Laimdota Straujuma | eu2015.lv | |
| heinäkuu–joulukuu | Luxemburg
|
Xavier Bettel | eu2015lu.eu | ||
| 2016 | tammikuu–kesäkuu | T7 | Alankomaat
|
Mark Rutte | eu2016.nl |
| heinäkuu–joulukuu |  Slovakia
|
Robert Fico | eu2016.sk | ||
| 2017 | tammikuu–kesäkuu |  Malta
|
Joseph Muscat | eu2017.mt (Arkistoitu – Internet Archive) | |
| heinäkuu–joulukuu | T8 |  Viro
|
Jüri Ratas | eu2017.ee | |
| 2018 | tammikuu–kesäkuu |  Bulgaria
|
Boiko Borisov | eu2018bg.bg (Arkistoitu – Internet Archive) | |
| heinäkuu–joulukuu | Itävalta
|
Sebastian Kurz | eu2018.at | ||
| 2019 | tammikuu–kesäkuu | T9 |  Romania
|
Viorica Dăncilă | romania2019.eu |
| heinäkuu–joulukuu | Suomi
|
Antti Rinne Sanna Marin (10. joulukuuta alkaen) |
eu2019.fi | ||
| 2020 | tammikuu–kesäkuu |  Kroatia
|
Andrej Plenković | eu2020.hr | |
| kesäkuu-joulukuu | T10 | Saksa
|
Angela Merkel | eu2020.de | |
| 2021 | tammikuu–kesäkuu | Portugali
|
António Costa | 2021portugal.eu[vanhentunut linkki] | |
| kesäkuu-joulukuu | Slovenia
|
Janez Janša | si2021.eu | ||
| 2022 | tammikuu–kesäkuu | T11 | Ranska
|
Emmanuel Macron | europe2022.fr |
| kesäkuu-joulukuu | Tšekki
|
Petr Fiala | eu2022.cz | ||
| 2023 | tammikuu–kesäkuu | Ruotsi
|
Ulf Kristersson | sweden2023.eu | |
| kesäkuu-joulukuu | T12 | Espanja
|
Pedro Sánchez | eu2023.es (Arkistoitu – Internet Archive) | |
| 2024 | tammikuu–kesäkuu | Belgia
|
Alexander De Croo | belgium24.eu | |
| kesäkuu-joulukuu | Unkari
|
Viktor Orbán | hungary2024.eu | ||
| 2025 | tammikuu–kesäkuu | T13 | Puola
|
Donald Tusk | |
| kesäkuu-joulukuu | Tanska
|
||||
| 2026 | tammikuu–kesäkuu | Kypros
|
|||
| kesäkuu-joulukuu | T14 | Irlanti
|
|||
| 2027 | tammikuu–kesäkuu | Liettua
|
|||
| kesäkuu-joulukuu | Kreikka
|
||||
| 2028 | tammikuu–kesäkuu | T15 | Italia
|
||
| kesäkuu-joulukuu | Latvia
|
||||
| 2029 | tammikuu–kesäkuu | Luxemburg
|
|||
| kesäkuu-joulukuu | T16 | Alankomaat
|
|||
| 2030 | tammikuu–kesäkuu | Slovakia
|
|||
| kesäkuu-joulukuu | Malta
|
||||
| 2031 | tammikuu–kesäkuu | T17 | Viro
|
||
| kesäkuu-joulukuu | Bulgaria
|
||||
| 2032 | tammikuu–kesäkuu | Itävalta
|
|||
| kesäkuu-joulukuu | T18 | Romania
|
|||
| 2033 | tammikuu–kesäkuu | Suomi
|
|||
| kesäkuu-joulukuu | Kroatia
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Satuli, Heli: EU-perusteos. (2. painos) Helsinki: Eurooppatiedotus, 2020. ISBN 978-952-281-621-4 Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c EU:n neuvoston puheenjohtajuus Euroopan unionin neuvosto. Viitattu 29.5.2019.
- ↑ a b c Suomen kolmas EU-puheenjohtajakausi osuu EU:n taitekohtaan Eurooppatiedotus. Viitattu 29.5.2019.
- ↑ a b Historiaa Neuvoston pääsihteeristö. Viitattu 29.5.2019.
- ↑ Puheenjohtajan rooli Eurooppa-neuvosto. Viitattu 29.5.2019.
- ↑ Teemu Hallamaa: Brexit aikaistaa Suomen EU-puheenjohtajuuskautta 27.7.2016. Yle Uutiset. Viitattu 29.5.2019.
- ↑ Suomi valmistautuu EU-puheenjohtajuuteen Valtioneuvoston kanslia. Arkistoitu 17.4.2019. Viitattu 29.5.2019.
- ↑ Tavallisen lainsäädäntöjärjestyksen käsikirja (pdf) Marraskuu 2017. Euroopan parlamentti. Viitattu 29.5.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puheenjohtajuuskaudet 2014–2020 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Neuvoston päätös, tehty 1 päivänä tammikuuta 2007, neuvoston puheenjohtajuuden määräytymisjärjestyksestä (pdf) (2007/5/EY, Euratom) Euroopan unionin virallinen lehti. 4.1.2007. Bryssel: Euroopan unionin neuvosto. Viitattu 14.3.2012. (suomeksi)
