Iitti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Päätettä -iitti käytetään myös happiatomeja sisältävien anionien nimissä.
Iitti
Itis

vaakuna

sijainti

Mankalan voimalaitos sijaitsee Iitissä.
Mankalan voimalaitos sijaitsee Iitissä.
Sijainti 60°53′20″N, 26°20′20″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Kuntanumero 142
Hallinnollinen keskus Kausala
Perustettu 1539/1865
Kokonaispinta-ala 687,09 km²
177:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 589,79 km²
– sisävesi 97,30 km²
Väkiluku 6 433
141:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys 10,91 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,0 %
– 15–64-v. 54,5 %
– yli 64-v. 31,5 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 97,3 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 2,4 %
Kunnallisvero 8,60 %
181:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Jarkko Salonen
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Muut
 • Kok.
 • PS
 • Vihr.
10
7
4
3
2
1
www.iitti.fi

Iitti (ruots. Itis[7]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnan kaakkoisosassa. Kunnassa asuu 6 433 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 687,09 km², josta 97,30 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 10,91 asukasta/km². Ennen vuotta 2021 Iitti kuului Kymenlaakson maakuntaan.[8]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iitin kuntakeskus on valtatie 12:n varrella oleva Kausala, jossa sijaitsee muun muassa rautatieasema. Iitin kirkonkylä sijaitsee pohjoisempana. Sitä ympäröi lännessä Iitin Kirkkojärvi, idässä Urajärvi ja pohjoisessa Pyhäjärven Pelinginselkä. Iitin naapurikunnat ovat Heinola, Kouvola (Elimäki, Kuusankoski ja Jaala vuoteen 2008), Lahti (Nastola vuoteen 2015), Lapinjärvi ja Orimattila.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Iitin kirkko

Iitin kirkkopitäjä perustettiin vuonna 1539 Hollolan kirkkopitäjästä silloisten Hollolan, Lappeen ja Vehkalahden kirkkopitäjien ja Hämeen ja Karjalan raja-alueelle. Vuosina 1743–1812 Ruotsin ja Venäjän raja kulki Iitin itäpuolitse. Riihimäki–Pietari-radan rakentaminen 1860-luvun lopulla vaikutti siihen, että Iitin kirkonkylä jäi syrjään ja Kausalasta alkoi muodostua kunnan keskustaajama.[9]

Iitistä on erotettu Valkeala (1640), Jaala (1879) ja osittain Kuusankoski (1921). Kuusankosken itsenäistymisen myötä Iitti menetti suurimman osan teollisuusseuduistaan.[9] Iitti kuului aiemmin Uudenmaan lääniin, kunnes se siirrettiin vuonna 1948 osaksi Kymen lääniä ja Kymenlaakson maakuntaa.

Iitin kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2011 kunnanhallituksen esityksen, jonka mukaan Iitti siirtyisi Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan. Yksi peruste siirrolle on se, että Iitti kuuluu jo Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymään. Maankäytöstä vastaavan ympäristöministeriön mielestä Iitti suuntautuu selkeästi Kymenlaaksoon ja Kouvolan seutuun.[10][11] Asiasta teki lopullisen päätöksen valtioneuvosto, joka hylkäsi Iitin ehdotuksen maakuntajaon muuttamisesta toukokuussa 2015.[12] Kielteisen päätöksen seurauksena Iitin kunta järjesti syyskuussa 2015 neuvoa-antavan kansanäänestyksen maakunnan vaihdoksesta,[13] jossa 90,78 % äänestäneistä kannatti Iitin siirtymistä Päijät-Hämeen maakuntaan.[14] Toukokuussa 2016 valtioneuvosto lopulta hyväksyi Iitin siirtymisen Päijät-Hämeen maakuntaan vuoden 2019 alussa osana suunniteltua sote-uudistusta.[15] Sipilän hallituksen hajottua Iitin ja neljän muun kunnan sote-uudistukseen liitetyt maakunnanvaihdokset kaatuivat. Lopulta Rinteen hallitus päätti elokuussa 2019 siirtää Iitin ja muut neljä kuntaa haluamiinsa maakuntiin.[16] Iitti siten liittyi Päijät-Hämeen maakuntaan 1.1.2021.

Vuoden 2022 aluevaaleissa valittiin kolme iittiläistä valtuutettua Päijät-Hämeen aluevaltuustoon.[17]

Iitin maakuntahistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus ja kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusopetus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iitin alakouluja ovat Iitin kuntakeskuksessa Kausalassa oleva Kausalan koulu Valtatie 12:n varrella, Vuolenkoskella oleva Vuolenkosken koulu ja Haapa-Kimolassa oleva Haapa-Kimolan koulu. Iitin yläkoulu sijaitsee Kouvolan ja Lahden välisen rautatien varrella Kausalassa.

Toinen aste

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausalassa sijaitsee Iitin lukio, joka tarjoaa lukiokoulutusta iittiläisille ja lähikunnista tuleville opiskelijoille. Ammatillista koulutusta annetaan Kouvolan kaupungissa, jossa toimii Kouvolan ammattiopisto (Eduko), sekä Lahden kaupungissa Koulutuskeskus Salpauksessa. Iitistä on mahdollista myös käydä musiikkialan ammattiopintoja Lahden konservatoriossa.[18]

Korkea-aste

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iitissä ei ole korkeakoulutason koulutustarjontaa, mutta Iittiä lähimmät yliopistot ovat LUT-yliopisto Lahdessa ja Lappeenrannassa, Aalto-yliopisto Espoossa ja Helsingin yliopisto Helsingissä. Lähimmät ammattikorkeakoulut ovat Lahdessa toimiva LAB-ammattikorkeakoulu sekä Kouvolassa, Kotkassa, Mikkelissä ja Savonlinnassa toimiva Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Kirjastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausalassa toimii Iitin kirjasto.[19]

Musiikkikoulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iitin kunta on sopimuskuntana pääosin Kouvolassa toimivassa Pohjois-Kymen musiikkiopistossa, joka tarjoaa taiteen laajaa perusopetusta sekä Lahdessa toimivassa taiteen laajaa perusopetusta ja musiikkialan ammattikoulutusta tarjoavassa Lahden konservatoriossa.[20][18]

Musiikkitapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iitin kirkonkylällä järjestetään vuosittain kesäkuussa Iitin musiikkijuhlat, joilla esitetään sekä länsimaista taidemusiikkia että kevyempää musiikkia.[21]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iitin kuntaa halkoo itä-länsisuunnassa valtatie 12, joka on kunnan alueella pääosin kapea kaksikaistainen tie lukuun ottamatta lyhyitä keskikaiteellisia osuuksia. Valtatie 12 kulkee Kausalan taajaman läpi, ja Väyläviraston tarkoituksena olisikin parantaa tie jatkuvaksi keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi, mihin sisältyisi muun muassa Kausalan ohitustien rakentaminen. Iitin kunnan alueella kulkee kolme eri seututietä: 360 Kausalasta Elimäelle, 362 Kausalasta Iitin kirkonkylän kautta Kimolaan ja Vuolenkoskella lyhyen matkaa seututie 363. Kunnan alueella kulkevia nelinumeroisia yhdysteitä ovat 1731, 3136, 3601, 3603, 3621, 3622, 3623 ja 3631.

Kausalan rautatieasemalla pysähtyy kaikki Lahden ja Kouvolan väliset O- ja Z-lähijunat, joista on yhteys Lahden kautta Helsinkiin ja Riihimäelle joko vaihdon kanssa tai ilman.[22]

Kausalassa Ravilinnan kohdalla pysähtyy joka päivä yksi OnniBusin C12-linjan bussi suuntaansa.[23] Kouvolan ja Kausalan välillä ajetaan muutama paikallisbussivuoro.[24] Muuta ylikunnallista bussiliikennettä Iitin kunnan alueella ei ole, vaikka Iitti kuuluu Lahden seudun liikenteeseen.[25] Iitin kunnan sisällä on koulukyytien yhteydessä toimivaa asiointiliikennettä Kausalan ja muun kunnan välillä.[26]

Liikunta ja vapaa-aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iitin kuntakeskuksessa, Kausalassa Valtatie 12:n varrella sijaitsee Ravilinnan urheilukeskus. Siellä sijaitsee ravirata, yleisurheilukenttä, liikuntahalli, kuntosali sekä muita liikuntatiloja ja vuonna 2013 valmistunut Iitin jäähalli. Tämän lisäksi mm. Iitin yläkoululla ja Kausalan koululla on omat liikuntasalit.

Myllytöyryssä, Kausalassa sijaitsee Hiihtomajan alue, jonka ympäristössä on iso kuntopolkujen verkosto ja kunnan kuntoportaat sekä talvisin hiihtoladut ja pulkkamäet.

Kausalan pohjoispuolella lähellä Iitin kirkonkylää, Radansuussa Urajärven rannalla sijaitsee Iitti Golf -niminen golfkeskus ja uimaranta sekä leirintäalue. Radansuun alueella sijaitsee majoituspalveluina Radalla Resort ja Lomakivi.

Hiidensaaressa sijaitsee kukkula nimeltä Hiidenvuori, joka on suosittu ulkoilupaikka. Sieltä on laajat näkymät Pyhäjärvelle ja jopa Kuusankoskelle asti.

Iitin alueella Tillolassa sijaitsee Suomen ensimmäinen korkeatasoisiin moottoriurheilukilpailuihin soveltuva moottorirata KymiRing. KymiRingin radalla tullaan ajamaan muun muassa MotoGP-luokan Suomen osakilpailu vuonna 2022.[27]

Kaavoitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iitin kunnan alueella on voimassa oleva asemakaava Pohjanmäen, Kausalan, Sorronniemen ja Vuolenkosken Koskenrannan alueilla. Kunnan alueella on erillisiä ranta-asemakaavoja yhteensä 21 kappaletta.[28]

Kunnan alueella on kaksi osayleiskaavaa: Kausala-Kirkonkylän osayleiskaava, joka käsittää Kausalan, Radansuun ja Iitin kirkonkylän alueen, sekä Perheniemen tuulivoimapuiston osayleiskaava. Kunnassa on kolme rantayleiskaavaa: Kymijoki-Konnevesi, Pyhäjärvi-Leininselkä-Urajärvi ja Kymijoki-Mankala.[29]

Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 ei ole voimassa Iitin kunnan alueella, vaan Iitissä on voimassa aikaisemman maakunnan Kymenlaakson vaihemaakuntakaavat.[30]

Iitin kunta on mukana Lahden kaupunkiseudun MAL-sopimuksessa vuosille 2021–2031.[31]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Iitin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 7 770
1985
  
 7 690
1990
  
 7 889
1995
  
 7 687
2000
  
 7 534
2005
  
 7 265
2010
  
 7 005
2015
  
 6 910
2020
  
 6 689
Lähde: Tilastokeskus.[32]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2020 lopussa Iitissä oli 6 625 asukasta, joista 3 913 asui taajamissa, 2 638 haja-asutusalueilla ja 74:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Iitin taajama-aste on 59,1 %. Iitin taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[33]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2020)
1 Kausala 3 677
2 Iitin kirkonkylä 236

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Iitissä toimii luterilainen Iitin seurakunta.[34]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Iitin alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[35]

Roomalaiskatolisen kirkon osalta Iitti kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen. Kyseinen seurakunta on osa katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa. Sekä ortodoksit että katolilaiset toimivat ilman kirkkorakennusta.

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä on lueteltu Iitin rekisterikylät. Niiden perässä on niihin kuuluvat osakylät tai merkittävän kokoiset alueet. Iitissä on 19 rekisterikylää.

Postinumeroalueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asteriskillä (*) merkityt alueet ulottuvat myös toisen kunnan alueelle. Kahdella asteriskillä (**) merkityt alueet kuuluvat vain pieniltä osin Iitin alueelle.

Postinumero ja toimipaikka Alueen nimi Väkiluku Huomautus
16100 Uusikylä Uusikylä 1 366 ** Suurin osa alueesta sijaitsee Lahden puolella.
45740 Kuusankoski Maunuksela 2 778 ** Suurin osa alueen väestöstä asuu Kouvolassa, mutta pinta-alasta suurin osa ja jonkin verran asukkaita on Iitissä.
47310 Haapa-Kimola Haapa-Kimola 245
47400 Kausala Kausala 4 638
47440 Sääskjärvi Sääskjärvi 143
47450 Perheniemi Perheniemi 260
47460 Hiisiö Hiisiö 69 * Alue ulottuu myös Lahden puolelle.
47490 Mankala Mankala-Hiisiö 324 * Alue ulottuu myös Lahden puolelle.
47520 Iitti Iitti kk. 166
47540 Lyöttilä Lyöttilä 178 * Muutama alueen talous on Kouvolan puolella.
47610 Kymentaka Kymentaka 135
47650 Kimola Kimola 201 ** Suurin osa alueesta sijaitsee Kouvolan puolella. Iitin puolella vain muutama talous.

Tunnettuja iittiläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iitin alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Iitin murre muodostaa kaakkoishämäläisen murteen Iitin ryhmän.[36]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iitin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lampahkäppä, potaattiloota, kaalinlehdellä paistettavat ruispuolukkaleivonnaiset lehikäiset luumukiisselillä sekä juustokehässä paistettava Iitin juusto.[37]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Iitti Oikeusministeriö. Viitattu 12.11.2021.
  7. ↑ Mikko Heikkilä: Iidesjärvi ja Iisalmi pisteenä Iin päälle - tutkielma Suomen Ii-alkuisten paikannimien alkuperästä ja suhteesta lapinrauniohin. Muinaistutkija, Määritä ajankohta! Suomen arkeologinen seura.
  8. ↑ Korhonen, Antti-Jussi: Iitti vaihtaa maakuntaa huomenna – kaikkiaan viisi kuntaa vaihtaa maakuntaa Yle Uutiset. 31.12.2020. Yleisradio. Viitattu 31.12.2020.
  9. ↑ a b Historia Iitin kunta. Viitattu 12.9.2011.[vanhentunut linkki]
  10. ↑ Iitti haluaa vaihtaa maakuntaa Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen YLE - Kymenlaakso. Arkistoitu 13.1.2012. Viitattu 14.12.2011.
  11. ↑ Päätös Iitin maakuntavaihdosta syksyyn YLE - Kymenlaakso. Viitattu 2.7.2012.
  12. ↑ Vaatimukset eivät täyttyneet — Iitti pysyy osana Kymenlaaksoa Kouvolan Sanomat. Arkistoitu 9.5.2015. Viitattu 8.5.2015.
  13. ↑ Pikkukunta ei sulata hallituksen päätöstä – Iitti äänestää maakuntavaihdoksesta ensimmäisenä Suomessa Yle Uutiset. Viitattu 26.6.2020.
  14. ↑ Iittiläiset sanovat Päijät-Hämeelle kyllä Yle Uutiset. Viitattu 26.6.2020.
  15. ↑ Uusi maakuntajako lihottaa toisia – Etelä-Savo menettämässä kaksi kuntaa Yle Uutiset. 26.5.2016. Yle. Viitattu 26.5.2016.
  16. ↑ Vuosikausien odotus päättyy viimeinkin Iitissä: "Tätä on toivottu kauan" – se ja 4 muuta kuntaa vaihtavat maakuntaansa Yle Uutiset. Viitattu 26.6.2020.
  17. ↑ Päijät-Häme | Tulospalvelu | Aluevaalit 2022 | yle.fi vaalit.yle.fi. Viitattu 30.1.2022.
  18. ↑ a b maaret: Lukukausimaksut Concis. Viitattu 1.1.2021.
  19. ↑ Palvelupisteet ja aukioloajat | Kyyti-Finna kyyti.finna.fi. Viitattu 26.6.2020.
  20. ↑ Toimipisteet – Pohjois-Kymen musiikkiopisto pkmo.fi. Viitattu 1.1.2021.
  21. ↑ IITIN MUSIIKKIJUHLAT - Etusivu www.iittifestival.fi. Viitattu 1.1.2021.
  22. ↑ Uudistunut vr.fi – tervetuloa yhteiselle matkalle - VR www.vr.fi. Viitattu 30.1.2022.
  23. ↑ Etusivu Onnibus. Viitattu 30.1.2022.
  24. ↑ Kouvola – Kausala – Bussimatkatoimisto bussimatkatoimisto.fi. Arkistoitu 30.1.2022. Viitattu 30.1.2022.
  25. ↑ Etusivu Etusivu. Viitattu 30.1.2022.
  26. ↑ tuija.pohjanvirta@iitti.fi: Joukkoliikenne www.iitti.fi. Viitattu 30.1.2022.
  27. ↑ KymiRing: MotoGP KymiRing. Arkistoitu 26.1.2022. Viitattu 9.3.2022. (englanniksi)
  28. ↑ marja.karhu@iitti.fi: Asemakaavoitus www.iitti.fi. Viitattu 9.3.2022.
  29. ↑ Iitin karttapalvelu iitti.karttatiimi.fi. Viitattu 9.3.2022.
  30. ↑ Lainvoimaiset maakuntakaavat Päijät-Hämeen liitto. Viitattu 9.3.2022.
  31. ↑ MAL-sopimus Lahti. Viitattu 9.3.2022.
  32. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  33. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2020 Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Arkistoitu 28.4.2021. Viitattu 8.5.2022.
  34. ↑ Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  35. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 29.3.2024.
  36. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  37. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 99. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Iitin kylät
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Iitti&oldid=22707722”