Urajärvi (järvi Iitissä)
| Urajärvi | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Päijät-Häme |
| Kunnat | Iitti |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Pyhäjärven alue (14.12) |
| Tulo-oja |
Myllyoja Mustalammesta, Muuroja Matkuslammesta |
| Laskuoja | Kupparinoja Pyhäjärven Pelinginselkään [1] |
| Taajamat | Iitin kirkonkylä |
| Järvinumero | 14.123.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 65,3 m [1] |
| Pituus | 5,4 km [1] |
| Leveys | 4,7 km [1] |
| Rantaviiva | 29,459 km [2] |
| Pinta-ala | 14,1474 km² [2] |
| Tilavuus | 0,06285619 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 4,44 m [2] |
| Suurin syvyys | 16,12 m [2] |
| Valuma-alue | 51,48 km² [3] |
| Saaria | 13 [2] |
 Urajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Urajärvi [1][2] on Iitissä, Päijät-Hämeessä sijaitseva järvi.[1][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 1 415 hehtaaria eli 14,1 neliökilometriä, se on 5,4 kilometriä pitkä ja 4,7 kilometriä leveä. Se sijaitsee Salpausselän pohjoispuolella niin, että järven etelärannat ovat päätemoreenin rinteitä. Kymijoki virtaa viereisen Pyhäjärven kautta Urajärven länsipuolelta ohite niin, että väliin jää 0,5–2 kilometriä leveä kannas. Järven ympäristö on puoliksi alavaa viljelymaata ja metsämaata. Järvi on pyöreän muotoinen eikä rannoita erota kuin muutamamia pieniä niemiä. Tärkeimät niemet ovat kirkonkylässä olevat Harjanmäki, Verkkovuoren niemi ja 800 metriä pitkä Sääsniemi, sekä vastarannalla sijaitseva Noidanniemi.[1][2]
Urajärvessä on 13 saarta, joiden pinta-ala on 24,6 hehtaaria eli noin 1,7 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Suurin saari Pukkisaari rikkoo yhtenäisen järvenselän sen eteläosassa. Saaren huippu Kiepinvuori kohoaa 25 metrin korkeuteen. Saari on 850 metriä pitkä, 450 metriä leveä ja sen pinta-ala on kartan mukaan yli 18 hehtaaria. Pukkisaaren ympärillä on vielä Oinassaari, Säikkärä ja kauempana Tiirinkallio. Noidanniemen eteläpuolella sijaitsee seuraavaksi suurin saari Ahavaissaari.[1][2]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 62,86 miljoonaa kuutiometriä eli 0,06286 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 4,4 metriä ja suurin syvyys on 16,1 metriä. Syvin kohta sijaitsee Sääsniemen edustalla. Järvenselällä sijaitsee kaksi muutakin yli 10 metriä syvää kohtaa.[1][2]
Järven rantaviivan pituus on 29,5 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 5,3 kilometriä. Rannat ovat metsämaata, jota rikkoo muutamissa kohdissa peltoaukeat ja golfkenttä. Alueen haja-asutus muodostuu kirkonkylän asutusalueesta, Radansuun asutuksesta sekä Hasunmäen ja Metsäkylän asutuksesta ja rantojen lähes 250 vapaa-ajan asunnosta [4]. Niille tulee tiet valtatieltä 12 alkavilta kylteiltä, seututieltä 362 sekä yhdystieltä 3621 ja 3622. Kausalan taajama-alue ei ulotu vielä järvelle.[1][2][5][6]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven vedenlaatua on tutkittu ja sen ekologista tilaa pidetään tyydyttävänä. Järven tilaa heikentävät haja-asutuksen ja maatalouden aiheuttama ulkoinen kuormitus sekä järven sisäinen kuormitus. Aikaisempi huonompi tilanne on järvessä kohentunut. Silti muodostuu järvessä kesäsin järvenpohjassa happivajausta, veden sameutumista ja leväkukintoja. Järvi valittiin mukaan Kymijoen alueen järvikunnostushankeeseen vuosiksi 2013–2014.[4]
Yleisimmät vesikasvit Urajärven vesialueiden ja luhta-alueiden välissä ovat vesitatar, ulpukka, ärviät ja piuru. Yleisimmät kalalajit ovat särki ja ahven, mutta niiden lisäksi siellä viihtyvät lahna, kiiski, muikku, hauki ja made. Mukulanlahdella pesii ruskosuohaukka ja kaulushaikara.[4]
Urajärven valuma-alueilla on myös luontodirektiivin puolesta suojeltu Kukkomäen metsän Natura-2000 -alue ja sekä muutamia muita, pienempiä luonnonsuojelualueita.[4][7]
Säännöstely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven vedenpinnan korkeus on 65,3 metriä mpy. Järvi on säännöstely siten, että vedenpinnan korkeudeksi on määrätty raja-arvot 65,1 metriä ja 66,43 metriä mpy. Säännöstely on tehty Pyhäjärven yläpuolisen Mankalan voimalaitoksen ja Voikkaan voimalaitoksen tarpeisiin.[1]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Pyhäjärven alueella (14.12), jonka Urajärven valuma-alueeseen (14.123) järvi kuuluu. Järven valuma-alueen pinta-ala on 51 neliökilometriä.[3] Sen vedenpinnan korkeus on 65,3 metriä mpy. Siihen on johdettu Salpausselältä ja pelloilta kuvatusojia. Eräs ojista Myllyoja tuo ojitetun Ahavaisniityn vesien mukana Mustalammen vesiä. Muuroja juoksee ojitetun Kukkosuon läpi ja on myös valuma-alueellaan olevien Nauhajärvien laskuoja. Näitä järviä ovat Matkuslampi, Vähäjärvi, Ikolanlampi ja Kalliojärvi. Pintavesien lisäksi järveen tulee myös pohjavesiä. Järven laskuoja on 600 metriä pitkä Kupparinoja, joka laskee Pyhäjärven Pelinginselälle Ruonanlahteen. Lasku-uoma on jokimaisen leveä ja järvien vedenpinnat ovat samalla korkeudella.[1][4]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]On kirjoitettu, että järven aikaisempi nimi olisi ollut ”Ittejärvi” [8]. Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 järven länsirannalla oli ”Ithis kyrkka” ja pappila, mutta ei muita taloja kuin muutamat torpat. Länsirannalla sijaitsi kaikki pellot, mutta koillisrannoilla oli muutama niitty. Myllyojaan oli merkitty vesimyllyn karttamerkki. Järvi on aikoinaan ollut karu ja hiekkarantainen järvi.[4][9]
Vuoden 1964 peruskartassa oli rannoilla jo vapaa-ajan asuntoja. Järvialueen pellot oli pääasiassa raivattu, mutta Kukkosuo, Ruokosuo ja Kaakkolamminsuo olivat vielä ojittamatta. Seuraavassa kartassa vuodelta 1980 ojat oli kaikki kaivettu.[10][11][12][13][14][15]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l Urajärvi, Iitti (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 4.5.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 4.5.2019.
- ↑ a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c d e f Urajärvi (14.123.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.5.2019.
- ↑ Urajärvi, Iitti (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 4.5.2019.
- ↑ Urajärvi, Iitti (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 4.5.2019.
- ↑ Pyhäjärvi (FI0406003) www.ympäristo.fi. 16.6.2015. Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Viitattu 4.5.2019.
- ↑ Kouvolan Sanomat, 3.6.2014 (JärviWiki)
- ↑ Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050939.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 1.5.2019) suomi
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3113 02 Iitti. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1964. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 11.4.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3113 02 Iitti. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1980. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 11.4.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3113 02 Iitti. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1987. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 11.4.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3113 05 Kuusankoski. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1965. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 11.4.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3113 05 Kuusankoski. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1980. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 11.4.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3113 05 Kuusankoski. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1987. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 11.4.2019)
