Kööpenhaminan metro

København Metro
Sijainti	Kööpenhamina, Tanska
Avattu	19. lokakuuta 2002
Pituus	43,3 km
Asemia	44
Linjoja	4
Huippunopeus	80 – 90 km/h
Raideleveys	1 435 mm
Sähköistys	750 V DC virtakisko
Matkoja päivässä	220 000
Kööpenhaminan metro Km   Lyh. Liikennepaikat Vanløse Flintholm Lindevang Fasanvej Frederiksberg Forum Frederiksberg Allé Aksel Møllers Have Enghave Plads Nuuks Plads Nørrebros Runddel Nørrebro København Syd Mozarts Plads Skjolds Plads Sluseholmen Vibenshus Runddel Enghave Brygge Poul Henningsens Plads Havneholmen Trianglen København H Orientkaj Rådhuspladsen Gammel Strand Nordhavn Østerport Gammel Strand Nørreport Marmorkirken Kongens Nytorv Christianshavn Amagerbro Islands Brygge Lergravsparken DR Byen Øresund Sundby Amager Strand Bella Center Femøren Ørestad Kastrup Vestamager Lufthavnen Merkkien selitykset
Infobox OK

Metrokartta

metrokartta vuonna 2002

Metrojuna Vanløsen asemalla

Metrojuna sisältäpäin

Kööpenhaminan metro on automaattinen metrojärjestelmä, joka palvelee Kööpenhaminan ja Frederiksbergin kuntien aluetta Tanskassa.

Metro koostuu neljästä linjasta ja 39 asemasta. Asemista yhdeksän on maanalaisia. Laiturit ovat noin 60 metriä pitkiä ja 20 metriä leveitä. Linjojen yhteenlaskettu pituus on noin 21,3 kilometriä, josta noin yhdeksän kilometriä on tunnelissa. Metron pisin tunneli on koko M3-linja. Se on 15,5 kilometriä pitkänä Tanskan toiseksi pisin tunneli.

Kööpenhaminan ja ruotsalaisen Malmön kuntien välille toivotaan tulevaisuudessa omaa metrolinjaa.

Historia

Metron rakentamisen taustalla oli Kööpenhaminan Ørestadin alueen kehitys. Tanskan kansankäräjät hyväksyi liikenneyhteyksien rakentamisen 24. kesäkuuta 1992 Ørestad-lailla. Vastuu alueen kehittämisestä sekä metron rakentamisesta ja operoinnista annettiin Kööpenhaminan kunnan (45 %) ja valtiovarainministeriön (55 %) yhteisyritykselle Ørestadsselskabetille. Aluksi harkittiin kolmea liikennemuotoa: raitiotietä, pikaraitiotietä ja metroa. Lokakuussa 1994 Ørestadsselskabet valitsi kevytmetron.

Kansankäräjät päätti toisen vaiheen rakentamisesta Nørreportista Vanløseen sekä kolmannen vaiheen rakentamisesta Lergravsparkenista Kööpenhaminan lentoasemalle 21. joulukuuta 1994. Vaihe 2 sisälsi helmikuussa 1995 perustetun Fredriksbergbaneselskapet-yhtiön, josta Ørestadsselskabet omisti 70 prosenttia ja Fredriksbergin kunta 30 prosenttia. Lokakuussa 1996 allekirjoitettiin sopimus Copenhagen Metro Construction Groupin (COMET) ja Ansaldon kanssa linjojen rakentamisesta ja junien toimittamisesta sekä järjestelmän liikennöinnistä ensimmäiset viisi vuotta. COMET on konsortio, johon kuuluvat Astaldi, Bachy, SAE, Ilbau, NCC Rasmussen &; Schiøtz Anlæg ja Tarmac Construction.

Rakentaminen alkoi maanalaisten putkien ja johtojen siirrolla asema-alueiden ympärillä marraskuussa 1996. Varikon rakentaminen alkoi elokuussa 1997, ja syyskuussa COMET aloitti ensimmäiset päälinjan rakennustyöt. Loka- ja marraskuussa toimitettiin kaksi tunnelinporauskonetta, jotka ristittiin Livaksi ja Betteksi. Ne alkoivat kaivaa tunnelia Islands Bryggen metroaseman kohdalta helmikuussa 1998. Samassa kuussa joukkoliikenneviranomainen antoi tarvittavat luvat kuljettajattoman metron liikennöintiin. Fasanvej’n ja Frederiksbergin välinen osuus on entinen S-tog-linja, ja sillä liikennöitiin viimeistä kertaa 20. kesäkuuta 1998 ennen metron rakennustöiden alkua.

Tunnelin ensimmäinen osa valmistui syyskuuhun 1998 mennessä, ja tunnelinporauskoneet siirrettiin Havnegadelle. Joulukuuhun 1998 mennessä työt oli aloitettu kaikilla yhdeksällä ensimmäisen vaiheen asemalla. M2:ta koskevat suunnitelmat esiteltiin yleisölle huhtikuussa 1999, Toukokuussa ensimmäiset metrojunat toimitettiin ja metrovarikolla aloitettiin koeajot. Tunnelit Strandlodsvej’lle valmistuivat joulukuussa ja tunnelinporauskoneet siirrettiin Havnegadelle, jossa ne alkoivat kaivaa kohti Frederiksbergiä. 1. tammikuuta 2000 alkaen S-tog-liikenne Solbjergista Vanløseen lopetettiin ja linjan muutostyöt alkoivat. Helmikuuhun 2001 mennessä kaikki tunnelit olivat valmistuneet.

Maaliskuussa 2001 Kööpenhaminan kaupunginhallitus päätti kolmannen vaiheen rakentamisesta lentoasemalle. Ensimmäinen metrojuna liikennöi tunneliosuudella 6. marraskuuta 2001. 28. marraskuuta raiteiden asennus vaiheella 1 ja 2A saatiin päätökseen. Kolmannen vaiheen rahoituksesta sovittiin 12. huhtikuuta 2002. 22. toukokuuta mennessä 18 toimitettua junaa oli koeajanut 100 000 kilometriä.

Metron ensimmäinen osuus Nørreport–Lergravsparken ja Vestamager avattiin 19. lokakuuta 2002. Koeajot vaiheella 2A Nørreportista Frederiksbergiin alkoivat 24. helmikuuta 2003. Se avattiin 29. toukokuuta 2003, Vaihe 2B Frederiksbergistä Vanløseen avattiin 12. lokakuuta. Osuus Lergravsparkenilta lentoasemalle (Lufthavn) avattiin 28. syyskuuta 2007.

Kolmannen, kehälinja M3:n (tansk. Cityringen) rakennustyöt alkoivat vuonna 2013, ja linja avattiin käyttöön syyskuussa 2019. Radalla on 17 uutta metroasemaa. Laajennustyöt toteutti kaksi italialaista yritystä: Salini Construttori rakensi raiteet ja asemat, vaunukaluston toimitti Ansaldo STS. Suomalainen Kone toimitti hissit ja liukuportaat kaikille kehälinjan asemille. Uusi linja poikkeaa vanhoista teknisesti sen verran, että nykyiset junat eivät ole siellä yhteensopivia eivätkä uudet junat nykyisillä linjoilla.

Myös neljäs M4-metrolinja rakennettiin. Sen itäinen haara avattiin 28. maaliskuuta 2020 ja läntinen avattiin 22. kesäkuuta 2024.

Vaihtoyhteydet

Kööpenhaminan metroa ei rakennettu itsenäiseksi liikenneverkoksi, vaan se on ikään kuin neljä liityntälinjaa Kööpenhaminan paikallisjunaverkolle. Vaihtoyhteys näiden välillä on Nørreportin asemalla. Myös Öresundståg-junat pysähtyvät siellä. Lisäksi myös Vanløsen ja Flintholmin metroasemilta on vaihtomahdollisuus paikallisjunaan. Regionaltåg-juniin saa vaihdettua Nørreportin ja Øresundin asemilta sekä lentoaseman metroasemalta.

Linjat

Linja	Väri	Väli	Avattu	Pituus	Asemia
M1	Vihreä	Vanløse–Vestamager	2002/2003	14,3 km	15
M2	Keltainen	Vanløse–Lufthavnen	2002/2007	14,2 km	16
M3	Punainen	kehälinja	2019	15,5 km	17
M4	Sininen	København syd–Orientkaj	2020/2024	7,3 km	13

Turvallisuus

Metro on alusta alkaen ollut täysin automatisoitu. Niinpä junissa ei ole kuljettajahyttejä. Kuitenkin hätätapauksessa metrojunaa saa ohjattua manuaalisesti junan päissä olevien luukkujen alapuolella olevalla järjestelmällä. kaikilla asemilla on lasiseinät ja automaattiset laituriovet henkilövahinkojen estämiseksi. Juna ei voi lähteä asemalta, ennen kuin kaikki ovet ovat kiinni ja lukossa. Jos jokin esine on oven välissä, ovi avautuu välittömästi. Lasiset laituriovet ovat junan ovien kohdalla. Junan ovien avautuessa lasiovet aktivoituvat ja avautuvat. Ovet saadaan avattua myös manuaalisesti, jos niiden automaattinen avaus ei toimi. Jos juna pysähtyy väärään paikkaan, lasiseinät saa kaadettua. Kaikki metrotunnelit ovat hyvin valaistuja, ja niissä on hätäuloskäynti 600 metrin välein.

• 
  Metrojuna saapumassa Flintholmin asemalle.

Aiheesta muualla

• Metron viralliset sivut (englanniksi)
• UrbanRail.Net (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Kööpenhaminan metroasemat ja linjat kartalla (englanniksi)
• Visit Copenhagen: Traffic changes and metro construction in Copenhagen (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)