Kirjallisuustiede
Kirjallisuustiede on humanistinen tiede, joka tutkii kirjallisuutta, sen tutkimusta ja kritiikkiä hyödyntäen teoreettista ja historiallista tietoa. Kirjallisuustieteen pyrkimyksenä on ymmärtää ja tulkita kirjallisuuden ominaispiirteitä sekä sen yhteiskunnallisia edellytyksiä ja merkityksiä.[1][2]
Kirjallisuustiede on luonteeltaan vertailevaa. Tämä näkyy muun muassa tieteenalan englanninkielisessä nimessä comparative literature, joka Suomessa käännetään yleiseksi kirjallisuustieteeksi.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuustieteen lähtökohtana pidetään Aristoteleen Runousoppia. Ennen 1800-lukua kirjallisuudentutkimus painottui pitkälti poetiikkaan ja retoriikkaan. Moderni kirjallisuustiede syntyi 1800-luvulla positivismin myötä ja kehittyi 1900-luvulla formalismin vaikutuksesta. Tieteenalana kirjallisuustiede on saanut vaikutteita muun muassa filosofiasta, kielitieteestä, psykologiasta ja yhteiskuntatieteistä.[3]
Kirjallisuustiede Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuustiede jaetaan Suomessa yleensä kotimaiseen tai Suomen kirjallisuuteen ja yleiseen kirjallisuuteen eli yleiseen kirjallisuustieteeseen. Kotimainen kirjallisuus eli Suomen kirjallisuus tutkii suomalaista kirjallisuutta ja yleinen kirjallisuustiede muuta kirjallisuutta. Jako näihin oppiaineisiin on käytössä Helsingin ja Turun yliopistoissa.[4][5] Helsingissä on lisäksi kolmas kirjallisuusaine, pohjoismainen kirjallisuus.[6] Tampereen yliopistossa kirjallisuustiede on edustettuna kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmassa, jossa suoritetaan ensin kirjallisuustieteen kandidaattiohjelma ja sen jälkeen joko Suomen kirjallisuuden tai kertomus- ja tekstiteorian maisteriopinnot.[7] Yhdistettyä kirjallisuus-oppiainetta voi opiskella Itä-Suomen,[8] Jyväskylän[9] ja Oulun yliopistoissa[10] sekä Åbo Akademissa (litteraturvetenskap eli kirjallisuustiede).[11] Kirjallisuustiedettä opiskelleet voivat työskennellä useissa ammateissa ja tehtävissä, esimerkiksi opettajana, tuottajana, kirjastovirkailijana, kustannustoimittajana tai kulttuurituottajana[12].
Kirjallisuustieteen suuntauksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ekokritiikki
- Elämäkerrallinen kirjallisuudentutkimus
- Formalismi
- Narratologia
- Stilistiikka
- Strukturalismi
- Uushistorismi
- Uuskritiikki
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Helsingin yliopisto, Taiteiden tutkimuksen laitos
- ↑ Turun yliopisto, Yleisen kirjallisuustieteen oppiaine (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kirjallisuudentutkimus Tieteen termipankki. Viitattu 3.6.2024.
- ↑ Kotimainen kirjallisuus Helsingin yliopisto. Viitattu 3.6.2024.
- ↑ Kotimaisen kirjallisuuden oppiaine Turun yliopisto. Viitattu 3.6.2024.
- ↑ Pohjoismainen kirjallisuus Helsingin yliopisto. Viitattu 3.6.2024.
- ↑ http://www.uta.fi/ltl/kir/index.html Tampereen yliopisto Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma
- ↑ http://www.uef.fi/filtdk/kirjallisuus Itä-Suomen yliopisto Kirjallisuus
- ↑ https://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/opiskelu/kirjallisuus Jyväskylän yliopisto Kirjallisuus
- ↑ http://www.oulu.fi/kirjallisuus/node/4617 Oulun yliopisto kirjallisuus
- ↑ http://www.abo.fi/institution/littvet[vanhentunut linkki] Åbo Akademi Litteraturvetenskap
- ↑ Kirjallisuus: Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet? töissä.fi. Viitattu 31.7.2013.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alanko-Kahiluoto, Outi & Käkelä-Puumala, Tiina (toim.): Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä. (3. tarkistettu painos) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-003-5
- Eagleton, Terry: Kirjallisuusteoria. Johdatus (Literary Theory. An Introduction). Tampere: Vastapaino 1997 ISBN 9789517680158
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lisää luettavaa aiheesta Kirjallisuudentutkimuksen bibliografia on Wikiaineistossa- Taiteiden tutkimus (Opintoluotsi)
- Taiteiden tutkimus (Koulutusnetti)
