Kiyomizu-dera

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kiyomizu-dera
清水寺
Kiyomizu-deran päähalli kirsikankukkien aikaan.
Kiyomizu-deran päähalli kirsikankukkien aikaan.
Perustiedot
Sijainti Japani Kioto, Japani
Rakennustyyppi Temppeli
Uskonnollinen käyttö Buddhalaisuus
Arkkitehtuuri
Valmistumisvuosi 778

Kiyomizu-dera (jap. 清水寺, ’puhtaan veden temppeli’) on buddhalainen temppeli Higashiyama-kun suuralueella Kiotossa Japanissa. Temppeli tunnetaan virallisemmin nimellä Otowasan Kiyomizu-dera (jap. 音羽山清水寺). Nimensä se on saanut temppelin alueella sijaitsevalta vesiputoukselta, johon virtaa vettä viereisiltä vuorilta.

Temppeli perustettiin vuonna 778[1][2], joten se on vanhempi kuin Kioto. Perustuksesta on useita tarinoita: legendan mukaan buddhalainen munkki Enchin sai näyssä tietää löytävänsä kirkkaan Yodojoen lähteen. Etsintänsä aikana Enchin kohtasi askeetti Gyōein. Gyōei antoi hänelle puupalan, johon oli asettunut armon ja myötätunnon bodhisattvan Kannonin henki. Palasesta kaiverrettiin Kannonin kuva ja Enchin asetti sen puumajaan perustaen siten Kiyomizu-deran. Legendan jatko kertoo, miten keisarin kenraali Sakanoue Tamuramaro kohtasi Enchinin ollessaan peurametsällä. Enchinin puhe eläinten tappamista vastaan sai Tamuramaron katumaan, ja tämä määräsi rakennettavaksi paikalle kunnollisen temppelin.[1]

Vuonna 798 Tamuramaro rakennutti temppelin päähallin uudelleen ja käytti sen rakennusosiksi Nagaoka-kyōn hylätyn palatsin hallia.[3] Kiyomizu-dera toimi yhdessä Naran Kōfuku-jin kanssa Narasta peräisin olevan Hossō-suuntauksen temppelinä, ja kiotolaiset Hieivuoren munkit polttivat sen useita kertoja.[3][4] Suurimman osan temppelin nykyisistä rakennuksista on rakennuttanut shōgun Tokugawa Iemitsu vuonna 1633.[1]

Temppelin kolmikerroksinen pagodi.

Kiyomizu-dera sijaitsee vuoren rinteellä Kioton yläpuolella, joten näkymä kaupunkiin on hieno. Päähallilla on suuri veranta, jota kannattelevat yhteensä 139 viisitoista metriä korkeaa puupylvästä.[4] Nykyisessä temppelissä on säilynyt rakennuksia 1400–1600-luvuilta.[2] Temppelin alueella sijaitsee myös šintolainen pyhäkkö, Jishū-jinja, jossa asuu rakkauden ja hyvän avioliiton kami. Pyhäkkö on epätavallinen, sillä Meiji-restauraation jälkeen šintolaiset ja buddhalaiset temppelit yleensä erotettiin toisistaan (shinbutsu bunri).[3] Yhteensä temppeliin kuuluu yli 30 rakennusta.[3]

Ennen päähallia lännestä tultaessa ovat vuonna 1596 rakennettu kellotorni, vuonna 1633 uudelleenrakennettu kolmikerroksinen pagodi, sutra-halli Kyōdō, jossa pidetään käsikirjoituksia, ja vuonna 1728 uudelleenrakennettu Jishin-in (armon temppeli), joka oli Toyotomi Hideyoshin lempipaikka. Seuraavaksi vastaan tulevassa Nagaokasta 700-luvun lopussa siirretyssä Kanisandōssa (perustajan hallissa) on Gyōein, Enchinin ja Tamuramaron kuvia.[3]

Keisari Tenmun pojan rakennuttaman Asakuradōn takana on Hondō eli päähalli. Hallin rakennutti uudelleen vuoden 1629 tulipalon jälkeen Tokugawa Iemitsu. Viereiseltä puupilareilla rotkon ylle korotetulta terassilta näkyy Kioto ja rotkon toisella puolella Koyasu-no-tō-pagodi. Pagodissa on turvallisen synnytyksen jumalatarta esittävä patsas. Päähallin alapuolella on vesiputous Otowa-no-taki (jap. 音羽の滝, ’höyhenten äänen putous’), jonka veden sanotaan auttavan sairauksiin. Palvojat ottavat sen vettä kauhoilla.[4][3]

Kiyomizu-dera kuuluu Kioton suosituimpiin nähtävyyksiin. Se otettiin yhdessä muinaisen Kioton muiden kulttuuriaarteiden kanssa Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1994[5].

  1. a b c Yamasa Institute: Japan travel guide (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. a b Kyoto Prefecture: World heritage (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. a b c d e f June Kinoshita, Nicholas Palevsky: Gateway to Japan. Kodansha, 1998. ISBN 4-7700-2018-X
  4. a b c Chris Rowthorn: Kyoto City Guide. Lonely Planet Publications, 2005. ISBN 1-74104-085-X
  5. Historic Monuments of Ancient Kyoto (Kyoto, Uji and Otsu Cities) Unesco. Viitattu 1.10.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]