Manitoba

Manitoba
lippu vaakuna
Motto: lat. Gloriosus et Liber (Kunniakas ja vapaa)
Viralliset kielet	englanti, ranska (de facto)
Pääkaupunki	Winnipeg
Suurin kaupunki	Winnipeg
Varakuvernööri	Janice Filmon
Pääministeri	Heather Stefanson (Progressive Conservative)
Edustus parlamentissa
– alahuone	14
– senaatti	6
Pinta-ala	sijalla 8.
– yhteensä	647 797 km²
– maapinta-ala	553 556 km²
– vesipinta-ala	94 241 km² (14,5 %)
Väkiluku	sijalla 5.
– yhteensä (2016)	1 278 365
– väestötiheys	2,3 /km²
Osaksi liittovaltiota
– päivämäärä	12. toukokuuta 1870
– järjestyksessä	5.
Aikavyöhyke	• Normaaliaika: UTC−6 (CST) • Kesäaika: UTC−5 (CDT)
Lyhenteet
– postitunnus	MB
– aluetunnus	CA-MB
– postiosoitteen etuliite	R
www.gov.mb.ca
Infobox OK

Manitoba on Kanadan viides provinssi. Sen asukasluku on 1 278 365 (2016), pinta-ala 647 797 km² ja asukastiheys 2,3 as./km².

Manitoban rajanaapureita ovat etelässä Yhdysvaltojen osavaltiot Pohjois-Dakota ja Minnesota, pohjoisessa Nunavut ja Hudsoninlahti, lännessä Saskatchewan ja idässä Ontario. Asutus on keskittynyt hyvin voimakkaasti provinssin eteläosaan Yhdysvaltain rajalle sekä Winnipegjärven ja Manitobajärven etelärannoille. Provinssin pääkaupunki on Winnipeg.

Manitoba on itäisin Kanadan kolmesta preeriaprovinssista. Churchillissa Hudsoninlahdella sijaitsee manner-Kanadan ainoa Pohjoisen jäämeren satama, joka on suorin yhteys Aasian ja Euroopan välillä.

Manitoban pohjoisimmat osat ovat tundraa. Keskiosassa on havumetsää ja soita, etelässä on runsaasti maanviljelyä. Etelässä on myös laajoja preerioita.

Maantiede

Manitoban kartta

Maantieteellisesti Manitoba sijaitsee itä-länsisuunnassa lähes Kanadan keskellä, keskipiste on muutaman kilometrin itään provinssin pääkaupungista Winnipegistä. Provinssin naapureita ovat idässä Ontario, pohjoisessa Nunavut ja Luoteisterritoriot, lännessä Saskatchewan ja etelässä Yhdysvaltain osavaltiot Minnesota ja Pohjois-Dakota. Koillisessa provinssi rajautuu Hudsoninlahteen jossa sijaitsee Churchillin satama.

Auringonlasku Winnipegjärvellä.

Viimeisen jääkauden aikana suurta osaa Manitobasta peitti jäämassan patoama Agassiz-jääjärvi joka jääkauden väistyessä vapautti vesimassat jättäen jäljelle Red River Valley jokilaakson, ja alueelle muodostui noin 110 000 järveä ja useita jokia. Provinssissa sijaitseva Winnipegjärvi on kymmenenneksi suurin maailmassa, muut suuremmat järvet ovat Manitobajärvi ja Winnipegosisjärvi, järvien yhteenlaskettu pinta-ala on 94 241 neliökilometriä joka on 6,5 prosenttia provinssin pinta-alasta. Winnipegjärven itäpuoli on lähes koskematonta erämaata. Alueelle virtaa viereisestä Ontarion provinssista useita Kanadan kilveltä alkunsa saavia kirkasvetisiä jokia. Aluetta ovat käyttäneen lähes ainoastaan alkuperäisasukkaat perinteiseen kalastukseen ja metsästykseen sekä kokoontumispaikkoinaan tuhansien vuosien ajan. Alue onkin ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi.

Manitoban tärkeimpiä jokia ovat Redjoki, Assiniboinejoki, Nelsonjoki, Winnipegjoki, Hayesjoki, Whiteshelljoki ja Churchilljoki. Provinssin kaikki joet laskevat Hudsoninlahteen. Joet muodostuivat tärkeiksi kuljetusreiteiksi turkiskauppiaille 1600–1900-luvuilla sekä toimi ensimmäisten eurooppalaisten siirtolaisten kulkuväylänä länteen, ennen Dawson Routen ja rautatien valmistumista.

Manitoba on pinnanmuodoltaan suhteellisen tasaista, lukuun ottamatta provinssin louinaisosaa jossa on muutamia pienehköjä vuoria. Suurimpana niistä on Manitoban korkein huippu Baldy Mountain, joka kohoaa 832 metrin korkeuteen merenpinnasta. Muita suurempia huippuja provinssin alueella ovat The Porcupine (791 m) ja Riding Mountain (750 m).

Maatalous on keskittynyt pääasiassa provinssin eteläisimpään osaan, vaikkakin joitakin pienempiä tiloja löytyy jopa The Pasin kaupungin korkeudelta. Karjankasvatus on provinssin tärkein maataloustuote (n. 34,6 %), viljakasvien ollessa toiseksi suurin ryhmä (19 %), öljykasvien ollessa kolmanneksi suurin. Manitoba on Kanadan suurin sianlihan, pavun, auringonkukansiementen ja tattarin tuottaja, maan toiseksi suurin perunantuottaja sekä kolmanneksi suurin naudanlihan tuottaja.

Suurimmat kaupungit

Manitoban asukasluvultaan kymmenen suurinta kaupunkia ja asukaskehitys vuosina 1996–2006.

Tervetulotoivotus Manitoban rajalla.

Kymmenen suurinta kaupunkia
asukasluvun mukaan

Kaupunki	2006	2001	1996
Winnipeg	675 483	619 544	618 477
Brandon	48 256	39 716	39 175
Thompson	13 446	13 256	14 385
Portage la Prairie	12 773	12 976	13 077
Steinbach	11 066	9 227	8 478
Selkirk	9 553	9 752	9 881
Winkler	9 106	7 943	7 241
Dauphin	7 906	8 085	8 266
Morden	6 547	6 142	5 689
The Pas	5 765	5 795	5 945

Ilmasto

F5-tornado Elien kylässä 2007.

Manitoba sijaitsee keskellä Pohjois-Amerikan mannerta, josta johtuen siellä vallitsee erittäin vaihteleva ilmasto. Lämpötila ja sateen määrä on normaalisti etelässä lauhkeampi ja sateisempi kuin pohjoisessa, sekä sateen määrä on lännessä suurempi kuin idässä. Provinssi on kaukana mantereen molemmista vuorijonoista sekä valtameristä jotka tasoittaisivat säänvaihteluita. Manitoban pinnanmuoto on myös erittän tasaista joten se on alttiina lukuisille sääilmiöille. Talvisin merkittävin tuulen suunta on luoteesta virtaava arktinen korkeapaine, joka yleisemmin tammi-helmikuussa tuo alueelle erittäin kylmää ilmaa pohjoisesta ja saa lämpötilan laskemaan usein alle –30 °C. Normaalisti kesäkautena alueelle virtaa lämmintä ja kosteaa ilmaa etelästä. Tämän saa aikaan Bermudan korkeapaine-alue joka työntää ilmamassoja Meksikonlahdelta.

Provinssin eteläisimmät osat sijaitsevat Pohjois-Amerikan Tornado Alleyn pohjoiskärjessä. Alueella havaitaan vuosittain useita tornadoja, vuonna 2006 rekisteröitiin viisitoista tornadoa. Vuoden 2007 kesäkuun 22.–23. päivien välillä muodostui lukuisia tornadoja, mukaan lukien Kanadan ainoa virallisesti rekisteröity F5-luokan tornado, joka tuhosi rakennuksia Winnipegin länsipuolella sijaitsevassa Elien kylässä. Kesäisin lämpötila kohoaa yli 30 °C useita kertoja, lämpötila ja ilman kosteus yhdessä nostavat kosteusindeksin usein 45 °C ja kastepisteen hieman alle 30 °C. Vuonna 2007 Carmanin kaupungissa mitattiin Kanadan kaikkien aikojen korkein lämpötila, 53,0 °C kosteusindeksillä.

Environment Canadan mukaan Manitoban taivas on vuosittain vähäpilvisin Kanadan provinsseista, toiseksi pilvettömin kesäisin ja aurinkoisin talvisin ja keväisin. Portage la Prairien kaupunki on maan aurinkoisin lämpiminä kuukausina ja Winnipeg on toiseksi pilvettömin vuoden ympäri ja aurinkoisin talvi–kevätkuukausina Kanadassa. Eteläisen Manitoban Redjoen jokilaaksossa on suhteellisen pitkä kasvukausi, 125–135 päivää vuodessa. Kasvukauden pituus putoaa rajusti luoteeseen ja pohjoiseen mentäessä.

Keskilämpötila Manitoban kaupungeissa

Kaupunki	Heinäkuu	Tammikuu
Winnipeg	26/13 °C	-13/-24 °C
Brandon	27/12 °C	-12/-24 °C
Thompson	23/9 °C	-20/-31 °C
Portage la Prairie	26/14 °C	-12/-22 °C
Steinbach	26/13 °C	-13/-23 °C
Dauphin	25/12 °C	-13/-24 °C
The Pas	23/12 °C	-16/-27 °C

Manitoban pohjoisosa, mukaan lukien Thompsonin kaupunki sijaitsee subarktisella ilmastovyöhykkeellä (Köppenin ilmastoluokitus: Dfc). Tällä alueella vallitsee erittäin pitkä ja kylmä talvikausi, viileä ja lyhyt kesä, sekä sademäärä jää alhaiseksi. Talvisin alin lämpötila yöllä saattaa pudota alle –40 °C useita vuorokausia peräkkäin ja päivälämpötila saattaa pysytellä –18 °C alapuolella jopa viikkoja.

Provinssin lounaisosan ilmasto, mukaan lukien Brandonin kaupunki, on keskileveysasteiden aro -ilmastovyöhykkeellä (Köppenin ilmastoluokitus: BSk). Alue on vähäsateisempaa kuin muut osat provinssia ja on otollinen kuivuuskausille. Alueella vallitsee erittäin kylmät ja tuuliset talvet. Alueen aukeudesta johtuen talviset lumimyrskyt ovat yleisiä alueella. Kesät ovat normaalisti lämpimät tai kuumat, ilman kosteus on matalahko.

Winnipegin kaupungissa ja eteläisessä Manitobassa vallitsee lämminkesäinen mannerilmasto (Köppenin ilmastoluokitus: Dfb). Lämpötilat ovat tyypillisesti samanlaiset aroilmaston kanssa, mutta ilmankosteus on korkeampi, alue onkin ilmankosteudeltaan korkein preeriaprovinsseista.

Luonto

Manitoban kaakkois-, itä- ja pohjoisosia peittävät boreaalisen vyöhykkeen metsät, muskeg, Kanadan kilpi ja pohjoisessa Hudsoninlahden rannikolla tundra. Metsät kattavat kaikkiaan 263 000 km² provinssista, joka on noin 48 % maapinta-alasta. Yleisimpiä puulajeja Manitobassa ovat banksinmänty, amerikanpunamänty, valkokuusi, mustakuusi, kanadanlehtikuusi, amerikanhaapa, palsamipoppeli, paperikoivu, amerikanpensaskoivu ja pienempinä esiintyminä kanadantuija. Suurimmat koskemattomat boreaalisen vyöhykkeen metsät maailmassa sijaitsevat provinssin itäosissa, Winnipegjärven itäpuolella. Alue on erittäin harvaan asuttua, järven itäpuolella sijaitsee ainoastaan muutama intiaanireservaatti joihin ei johda kuin talvitie. Alueella ei myöskään ole kaivoksia, voimalinjoja eikä jokia ole padottu vesivoiman hyödyntämiseen. Provinssin etäläosat ovat pääasiassa preeriaa ja siellä tavataan myös Kanadassa uhanalaista orkideaa.

Manitobassa on monipuolinen eläinkanta, mutta provinssi tunnetaan parhaiten jääkarhuistaan ja Churchillin kaupunki tunnetaankin "Jääkarhupääkaupunkina" (engl. Polar Bear Capital). Muita suurempia eläimiä provinssissa ovat hirvi, peura ja susi. Manitobassa on myös runsas sukkanauhakäärmepopulaatio, Narcissen kylän läheisyydessä sijaitsevat Narcissen käärmeenpesät ovat määrällisesti suurimmat talvehtimiskeskittymät maailmassa.

Historia

Plano-kulttuuri

Medicine wheel Wyomingissa.

Tiettävästi ensimmäiset ihmisasutuksen merkit alueella ovat viimeisen jääkauden väistyttyä, noin 8 000 vuotta sitten vaikuttaneen Plano-kulttuurin paleointiaanien jättämät moninaiset kivirakennelmat (esimerkiksi Medicine Wheel) Turtle Mountain Provincial Park -luonnonpuistossa.

Intiaanikansat

Vanhimmat saviastioiden sirpaleet, keihään ja nuolenkärkiä sekä kivimaalauksia on löydetty redjoen rannoilta, nykyisen Lockportin asuinalueen lähistöltä. Myöhemmin alueella vaikutti useita intiaaniheimoja: ojibwayt, creet, denet, siouxit, mandanit ja assiniboinet. Heidän tiedetään tehneen kauppaa ja kokoontuneen varsinkin Whiteshell Provincial Park -luonnonpuiston alueella, Winnipegjoen rannoilla. Alueelta on löydetty runsaasti posliinikotiloita sekä kuparia, joita tuotiin pitkää kauppareittiä pitkin Mississippijoelta saakka. Provinssin pohjoisosasta louhittiin kvartsia jota käytettiin nuolenkärkien valmistukseen. Alkuperäiskansat viljelivät alueella maissia ja muita ravintokasveja jo paljon ennen eurooppalaisten siirtolaisten saapumista Amerikan mantereelle.

Eurooppalaisten saapuminen

Ensimmäisenä eurooppalaisena tutkimusmatkailija Henry Hudson löysi vuonna 1610 Hudsonin lahden. Vuonna 1612 Thomas Button löysi Nelsonjoen ja nimesi sen matkalla kuolleen laivatoverinsa mukaan, myöhemmin Nelsonjoki toimi tärkeänä turkiskaupan kuljetusreittinä Winnipegjärvelle ja kauemmaksi sisämaahan. Norjalainen tutkimusmatkailija Jens Munk perusti 1619 Nova Danian tukikohdan Churchilljoen suulle, joka kuitenkin jouduttiin hylkäämään seuraavana keväänä. Vuonna 1631 Luke Fox kartoitti tarkemmin Hudsonin lahden länsirannikoa.

Rupertinmaa

Hudson's Bay Company perustetaan vuonna 1670 ja Englannin kuningas Kaarle II myöntää yhtiölle oikeudet Rupertinmaahan. HBC perustaa 1684 York Factory tukikohdan Hayesjoen suulle. Seuraavina vuosina englantilaiset ja ranskalaiset taistelevat linnoituksen omistuksesta ja linnoitus vaihtaakin omistajaa useita kertoja, mutta päätyy lopulta takaisin englantilaisten omistukseen. Tästä sai alkunsa kaupallinen turkiskauppa Pohjois-Amerikasta Eurooppaan, joka jatkui vilkkaana aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. Alueen turkiskaupasta kilpailivat Hudson's Bay Company ja North West Company, jotka perustivat omia tukikohtiaan läntiseen Kanadaan. Paikoitellen kilpailu johti jopa aseellisiin yhteenottoihin, mutta lopulta vuonna 1821 ne yhdistyivät ja nimeksi valittiin Hudson's Bay Company.

Pierre La Vérendrye suoritti vuosina 1731–1743 lukuisia tutkimusmatkoja nykyisten Manitoban ja Saskatchewanin provinssien sisäosissa, rakennutti matkojensa varrelle useita linnakkeita ja tukikohtia, mahdollistaen laajamittaisemman turkiskaupan alueen alkuasukkaiden kanssa.

Ensimmäinen eurooppalaisten maanviljelysyhdyskunta, Red River Colony oli Thomas Douglasin (Selkirkin 5. jaarli) perustama asutushanke Redjoen alueella 1811. Siirtokunta perustettiin Hudson's Bay Companylta hankitulle Assiniboian alueelle. Uusien siirtolaisten ja paikallisten metisien välit kuitenkin nopeasti kiristyivät ja johtivat lopulta vuonna 1816 Seven Oaksin taisteluun jossa menehtyi siirtokunnan kuvernööri Robert Semple ja useita hänen miehiään.

Osaksi liittovaltiota

Kanadan provinssien ja territorioiden muutokset.

Paikallisten métisien joukossa oli jälleen kasvavaa eripuraa 1860-luvun puolenvälin tienoilla, kun paikallisväestö koki painostusta kasvavasta siirtolaisten virrasta johtuen ja he vastustivat Kanadan hallituksen maajakopolitiikkaa vastaan, joka ehdoitta jakoi maata siirtolaisille, samaan aikaan Yhdysvalloista muutti alueelle runsaasti siirtolaisia. Lopulta vuonna 1869 métisit nousivat kapinaan Louis Rielin johdolla. Kapinoitsijat perustivat väliaikaishallituksen joka neuvotteli maanomistusehdoista ja paikallisten oikeuksista Kanadan hallituksen kanssa. Lopulta seuraavana vuonna osapuolet pääsivät sopimukseen ehdoista ja neuvotteluiden loppuasiakirja toimi pohjana Manitoba Act -laille, jossa määriteltiin uuden Manitoban provinssin ehdot ja oikeudet Kanadan liittovaltiossa. Provinssi oli ensimmäinen Kanadan territorioista lohkottu provinssi. Manitoban alkuperäinen koko oli vain murto-osa nykyisestä. Provinssia kutsuttiinkin "postimerkkiprovinssiksi" pienen kokonsa ja nelikulmaisen muotonsa vuoksi. Kapinan aikana tapahtuneesta Thomas Scottin teloittamisesta johtuen väliaikaishallituksen jäseniä ei armahdettu toimistaan valtiota vastaan, vaan useat heistä pakenivat yhdysvaltoihin tai kauemmaksi länteen. Vuonna 1881 provinssiin liitettiin ympäröiviä alueita, mutta Manitoban ja Ontarion rajalla olevaa maakaistaletta vaativat molemmat provinssit. Vuonna 1889 Kanadan hallitus myönsi maakaistaleen Ontariolle. Nykyiset rajansa provinssi sai vuonna 1912.

1900-luku

Provinssin pääkaupunki Winnipeg oli maan kolmanneksi suurin kaupunki 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 1881 valmistunut Canadian Pacific Railwayn rautatie itäisestä Kanadasta toi yhä enenevässä matkailijoita, liikemiehiä ja siirtolaisia ympäri maailmaa, luoden pohjan Kanadan monikulttuuriselle yhteiskunnalle läntisessä Kanadassa. Maatalous oli alueen tärkein ja kukoistavin teollisuuden ala, monet liikemiehet tekivät suuria voittoja ja rikastuivat tästä nousukaudesta. Rakentamisen kiivaudesta johtuen tonttien hinnat nousivat nopeasti. Talouskasvu kuitenkin hidastui ajan myötä ja kaupunki ajautui taloudellisiin ongelmiin Panaman kanavan avauduttua liikenteelle vuonna 1914. Tavarankuljetukset rautateitä pitkin vähenivät huomattavasti laivojen purkaessa lastinsa suoraan kohdesatamiin. Tämä auttoi muun muassa Vancouveria kasvamaan muita kaupunkeja nopeammin, joka kasvoikin pian maan kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi Winnipegin ohítse.

Manitoban ja Winnipegin halki virtaava Redjoki tulvii lähes vuosittain, mutta vuoden 1950 tulva oli niin sanottu kerran sadassa vuodessa sattuva tulva. Vesimassat peittivät alleen suuren osan eteläistä Manitobaa sekä tulvavallien sorruttua suuren osan Winnipegin kaupunkia. Tulva oli Kanadan suurin luonnonkatastrofi, pelastustöihin osallistuivat Punainen Risti sekä Kanadan armeija. Tuhoista johtuen kaupunki päätti, ettei samanlainen katastrofi saisi tapahtua uudelleen ja päätti 6. elokuuta 1962 rakentaa tulvakanavan sekä useita pienempiä tulvavalleja eteläiseen Manitobaan. Kanavan rakennustyöt saatiin loppuun vuonna 1968. Sittemmin tulvakanava on suojannut kaupunkia ja muita pienempiä asutusalueita useita kertoja, sekä on vuoteen 2008 mennessä estänyt arviolta 10 miljardin dollarin arvosta tulvavahinkoja.

Hallinto

Parlamenttitalo Winnipegissä.

Manitoba on provinssi, mikä tarkoittaa että sillä on laaja itsehallinto. Provinsseilla on ja oma verotus ja lainsäädäntö, sillä ne itse huolehtivat muun muassa järjestyksestä, paikallisesta infastruktuurista, luonnonvarojen käytöstä, koulutuksesta ja terveydenhuollosta. Provinsseilla on omat perustuslait, jotka eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa liittovaltion perustuslain kanssa. Sama pätee muuta lainsäädäntöä.

Kuninkaan edustaja ja provinssin päämies on varakuvernööri, jonka nimeään viideksi vuodeksi kerrallaan Kanadan kenraalikuvernööri konsultoituaan Kanadan pääministeriä. Manitoballa on kuusi edustajaa maan parlamentin senaatissa ja 14 edustajaa edustajainhuoneessa.

Provinssin lainsäädäntövalta on yksikamarisella Manitoban parlamentilla. Parlamentin 57 jäsentä valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. Parlamentin suurimman puoleen johtaja toimii Manitoban pääministerinä ja hän valitsee hallituksen jäsenet. Varakuvernöörin tehtävänä on allekirjoittaa lait ja muut viralliset asiakirjat, sekä toimia Manitoban edustajana.

Manitoba ei jakaudu hallintoalueisiin. Provinssi on jaettu seitsemään talousalueeseen, joilla ei ole hallinnollista merkitystä. Paikallishallinnosta vastaavat kunnat, joita on 197.

Manitoban tuomiovaltaa pitävät tuomioistuimet. Ne ovat vetoomustuomioistuin (Court of Appeal), hovioikeus (Court of Queen's Bench) ja provinssin tuomioistuin (Provincial Court). Näiden tuomioistuinten yläpuolella on vielä liittovaltion korkein oikeus.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Manitoba Wikimedia Commonsissa

Kanadan provinssit ja territoriot

Provinssit	Alberta Brittiläinen Kolumbia Manitoba New Brunswick Newfoundland ja Labrador Nova Scotia Ontario Prinssi Edwardin saari Quebec Saskatchewan
Territoriot	Luoteisterritoriot Nunavut Yukon