Martti Tiuri
| Martti Tiuri | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. marraskuuta 1925 Koski Tl |
| Kuollut | 25. maaliskuuta 2016 (90 vuotta) Espoo |
| Koulutus ja ura | |
| Palkinnot | IEEE Fellow |
Martti Eelis Tiuri (13. marraskuuta 1925 Koski Tl – 25. maaliskuuta 2016 Espoo[1][2]) oli suomalainen poliitikko ja radiotekniikan emeritusprofessori. Hän oli kokoomuksen kansanedustaja vuodet 1983–2003.[1] Pudotessaan eduskunnasta vuoden 2003 vaaleissa hän oli eduskunnan ikäpuhemies.
Tiurin vanhemmat olivat konstaapeli E. A. Tiuri (alun perin Digert) ja R. M. Tammikoski. Tiuri valmistui ylioppilaaksi Turun toisesta lyseosta vuonna 1945 ja diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1950. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 1960. Väitöksen aihe oli Sputnik 3:n vaikutus yläilmakehään. Tiuri työskenteli VTT:llä vuosina 1951–1961 ja Ohion yliopiston vierailevana professorina vuosina 1961–1962. TKK:n radiotekniikan professorina hän toimi 1962–1989. Hän oli Suomen avaruustoiminnan pioneereja.
Tiuri oli ensimmäinen suomalainen IEEE:n fellow (1986).[3] Vuonna 1974 hän oli perustamassa Metsähovin radio-observatoriota Kirkkonummelle.
Noustuaan eduskuntaan 1980-luvulla Tiuri esitti investoimista tietoyhteiskuntaan ja maataloustukien leikkaamista. Hänen mukaansa Suomen oli pyrittävä moderniksi tietoyhteiskunnaksi, minkä vuoksi oli välttämätöntä, että väestö keskittyisi yhä suurempiin asutuskeskittymiin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. ”Tiurismista” tuli aluepoliittinen kirosana.[4] Tiuri oli myös tunnettu ydinvoiman kannattaja ja kritisoi sitä, että ihmiskunnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaaditaan toimia, joiden kustannukset ovat kymmeniä tuhansia miljardeja euroja. Hänen mukaansa nykytiedolla se ei ole perusteltua.[5]
Tiuri lobbasi Suomeen tiede- ja teknologiaministeriä useissa mielipidekirjoituksissaan.[6][7][8]
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kraus, John D. & Tiuri, Martti: Radio Astronomy chapter 7. New York: McGraw-Hill, 1966.
- Tulevaisuus alkaa nyt. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-08088-1
- Suomi matkalla tulevaisuuteen. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09238-3
- Maapallon mahdollisuudet. Helsinki: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16624-3
- Tulevaisuus on toisenlainen. Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5422-1
- Tie kestävään tulevaisuuteen. Tampere University Press, 2011. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Martti Tiuri Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Andersson, Helena: Martti Tiuri in memoriam TEK. 1.4.2016. Arkistoitu 15.4.2016. Viitattu 1.4.2016.
- ↑ Fellow Class of 1986 IEEE. Viitattu 12.3.2011. (englanniksi)
- ↑ Saari, Seppo: Ikäpuhemies kulkee omia latujaan (Internet Archive) Turun Sanomat. 12.11.2000. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 17.11.2014.
- ↑ http://suomenkuvalehti.fi/jutut/mielipide/puheenvuoro/ilmastonmuutos-paastot-vai-aurinko/
- ↑ Sintonen, Kirsti: Tiedeministeri vai ei? Acatiimi, 2011, nro 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.10.2016.
- ↑ Tiuri, Martti: Suomen tutkimuspolitiikka on pirstoutunutta ja tehotonta. Suomen Kuvalehti, 31.10.2014, nro 44. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.10.2016.
- ↑ Tiuri, Martti: Talouspolitiikan keinot eivät riitä. (Pääkirjoitus, Vastaväite) Helsingin Sanomat, 4.12.2012. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.10.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tiurin kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Martti Tiurin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
- (TEK 120v) Uranuurtaja 1/160 Martti Tiuri (Arkistoitu – Internet Archive)
- Radioforskning i dag: Från tjuvlarm till världsrymdens gasmoln. (Haastattelu) Affärsmagasinet Forum, 28.11.1973, nro 1973-19, s. 12-14. ISSN 0533-070X Artikkelin verkkoversio. (ruotsiksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
