Jyrki Katainen
Jyrki Tapani Katainen (s. 14. lokakuuta 1971 Siilinjärvi)[2] on suomalainen kokoomuspoliitikko sekä entinen kansanedustaja, puoluejohtaja, pääministeri ja EU-komissaari. Vuosina 2020–2023 hän toimi Sitran yliasiamiehenä[3][4][5] ja nimitettiin sitten Nordea-konsernin yhteiskuntasuhteista vastaavaksi johtajaksi[6].
Katainen oli Euroopan unionin komissaari vuosina 2014–2019, Suomen pääministeri vuosina 2011–2014 ja Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja vuosina 2004–2014. Kansanedustajana hän toimi vuosina 1999–2014. Ennen pääministeriyttä Katainen oli Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten valtiovarainministeri vuosina 2007–2011. Vuosina 2006–2012 Katainen oli yksi Euroopan kansanpuolueen kymmenestä varapuheenjohtajasta.
Katainen on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta 1998 pääaineenaan valtio-oppi.[7]
Tausta ja uran alkuvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katainen syntyi Siilinjärvellä vuonna 1971. Hänen isänsä Yrjö Katainen on eläkkeellä oleva lentokonemekaanikko ja äiti Marja (o.s. Kinnunen) entinen johdon sihteeri. Katainen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1990 Siilinjärven lukiosta.[8] Vuonna 1995 Katainen opiskeli Isossa-Britanniassa Leicesterin yliopistossa Erasmus-vaihdossa.[9] Hän oli EU-kautenaan ainoa EU-johtaja, joka oli opiskeluaikoinaan ollut Erasmus-vaihdossa. Katainen kertoo vaihdon tehneen hänestä eurooppamielisen. [10] Vuonna 1998 hän valmistui Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineenaan valtio-oppi.[11] Valmistumisvuonnaan Katainen teki opettajan sijaisuuksia ja työskenteli koulutusprojekteissa sekä Kansallisen Sivistysliiton koulutussuunnittelijana ja kouluttajana.
Katainen liittyi kokoomukseen puolueen päästyä hallitusvastuuseen vuonna 1987.[12] Hänet valittiin Siilinjärven kunnanvaltuustoon 22-vuotiaana vuonna 1993. Hän istui valtuustossa yhtäjaksoisesti vuoteen 2010. Vuosina 2001–2004 hän oli Pohjois-Savon maakuntaliiton 1. varapuheenjohtaja.
Vuosina 1994–1995 Katainen oli Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja ja vuosina 1998–2000 Euroopan oikeistonuorten (engl. Youth of the European Peoples Party) varapuheenjohtaja.
Poliittinen ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katainen valittiin kansanedustajaksi 27-vuotiaana vuoden 1999 vaaleissa Kuopion vaalipiiristä. Hän pyrki samana vuonna Kokoomuksen varapuheenjohtajaksi, mutta hävisi äänestyksessä Ville Itälälle, Pirkko-Liisa Ollilalle ja Sari Sarkomaalle.[13] Katainen toimi Kokoomuksen varapuheenjohtajana vuosina 2001–2004 ja nousi puolueen puheenjohtajaksi kesäkuussa 2004.[14]
Vuosien 2003 ja 2007 eduskuntavaaleissa Katainen valittiin uudelleen eduskuntaan Pohjois-Savon vaalipiiristä. Hän oli vuosina 2003–2007 tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja.
Vuonna 2010 Katainen ilmoitti siirtyvänsä Uudenmaan vaalipiiriin.[15] Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa hänet valittiin ensimmäistä kertaa kansanedustajaksi Uudeltamaalta.
Valtiovarainministerinä 2007–2011
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Kokoomus nousi Kataisen johdolla Suomen toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja Katainen nimitettiin valtiovarainministeriksi Vanhasen toiseen hallitukseen. Vuoden 2008 lopussa Financial Times valitsi hänet Euroopan parhaaksi valtiovarainministeriksi.[16] Vuonna 2009 Katainen oli lehden listalla 12. sijalla kansainvälisen taantuman vaikuttaessa Suomen vientivetoiseen talouteen.[17] Vuonna 2010 Katainen oli Euroopan viidenneksi paras valtiovarainministeri.[18]
Kataisen valtiovarainministerikaudella opintorahaa korotettiin ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun.[19] Minimiäitiyspäivärahaa, isyyspäivärahaa ja sairauspäivärahaa korotettiin aiempia hallituksia enemmän. Kahdessa vuodessa eläkeläisten toimeentuloa korotettiin 693 miljoonalla eurolla pääasiassa niin sanotulla takuueläkkeellä.[20] Alle 25-vuotiaiden sosiaaliturvaa muutettiin siten, että koulutuksesta kieltäytyviltä nuorilta voidaan leikata toimeentulotuen perusosaa enintään 40 % niin sanotulla Lex Soininvaaralla.[21] Tukileikkaukset ja takuueläke perustuivat Sata-komitean esityksiin.
Kokoomus kannatti niin sanottua ”tasa-arvotupoa” eli koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkojen yleistä nostamista seuraavalla tupokierroksella.[22] Vuonna 2007 tupokierros kuitenkin kaatui ilman sopimusta.[23] Hoitajat viittasivat ennen vuoden 2007 vaaleja julkaistuun Iltalehden artikkeliin, jonka mukaan kaikkien eduskuntapuolueiden puoluesihteerit Keskustaa lukuun ottamatta pitivät 500 euroa sopivana korotuksena.[24] Tämän seurauksena päädyttiin syksyllä sairaanhoitajalakkoon. Hallitus sääti akuutin hoidon turvaamiseksi mahdollisen lakon aikana niin sanotun potilasturvalain, jota nimitettiin myös pakkolaiksi. Laki mahdollisti terveydenhuollon ammattilaisten määräämisen töihin työtaistelusta riippumatta.[25] Lakkoilevien hoitajien pilkan kärki kohdistui Kataiseen.[26] Myöhemmin hallituskauden aikana myös Timo Rädyn johtaman AKT:n ahtaajat lakkoilivat. Katainen toivoi lakkoihin liittyvien keskustelujen käymistä työmarkkinajärjestöjen sisällä.[27]
Elokuun 2008 budjettiriihessä hallitus päätti alentaa veroja yhteensä 870 miljoonaa euroa. Veronkevennykset kohdistettiin pieni- ja keskituloisille uuden työtulovähennyksen avulla.[28] Vuonna 2009 Suomen Pankki arvioi Suomen joutuvan korottamaan talouskriisin jälkeen veroja jopa viisi prosenttiyksikköä julkisen talouden heikentymisen vuoksi, mutta Katainen epäili arviota ja piti mahdollisena vaihtoehtona työurien pidentämistä tai budjetin sopeuttamista.[29]
Toimiessaan valtiovarainministerinä Katainen osallistui useaan otteeseen Bilderberg-ryhmän kokoukseen. Vuonna 2010 Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki esitti eduskunnalle kirjallisen kysymyksen Kataisen Bilderberg-kytköksistä ja vaati selontekoa kokouksessa käydyistä keskusteluista sekä Kataisen roolista niissä.[30] Kataisen vastauksen mukaan hän osallistui kokoukseen kansainvälisten poliitikkojen sekä muun muassa talouselämän, työmarkkinoiden, kansainvälisten järjestöjen ja median edustajien kanssa. Kokouksessa käsiteltiin kansainvälistä talouskriisiä, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja ruokakriisiä, mutta puheenvuoroja ei julkisteta.[31]
Talouden taantuma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vielä keväällä 2008 Katainen piti valtionvelan lyhentämistä tärkeänä, mutta vuoden 2008 lopulla alkaneen kansainvälisen taantuman myötä hän näki valtiolle tarpeellisena ottaa lisävelkaa.[32] Marraskuussa 2008 kyse oli Kataisen mukaan muutamista miljardeista, mutta joulukuussa vuosina 2008–2012 tarvittavaksi velkasummaksi muodostui 20 miljardia euroa.[32] Katainen korosti talouskriisin käsittelyssä tasapainoa elvyttämisen ja velkaantumisen välillä.[33]
Tammikuun lopulla 2009 hallitus ehdotti työnantajan Kela-maksun poistamista. Katainen piti eläkemaksujen rahastoinnin nopeuttamista tärkeänä.[33] Elvytystoimenpiteellä pyrittiin edistämään kuntien asemaa ja yritysten työllistämiskykyä. Kelan tuolloinen noin miljardin euron rahoitusvaje oli tarkoitus korvata ottamalla velkaa, ja myöhemmin ympäristö- ja energiaveroja korottamalla. Eduskunta hyväksyi Kela-maksun poiston maaliskuussa 2009.[34] Myöhemmin työmarkkinaosapuolet sopivat korvaavansa tuloja vuodesta 2011 alkaen TEL-maksuja korottamalla.[35]
Keväällä 2009 Suomen ajama ehdotus pankkien stressitesteistä sai kannatusta muiden EU-maiden keskuudessa.[36] Vuonna 2010 hallitus käsitteli myös muita keinoja Euroopan talouden tasapainottamiseksi. Toukokuussa 2010 hallitus esitti eduskunnalle 1,6 miljardin euron lainaa, jotta Eurooppa pystyisi estämään Kreikan talouskriisin leviämisen.[37] Neuvotteluissa Suomi yhdessä muutaman muun maan kanssa esittävät oman ratkaisunsa kriisin leviämisen estämiseksi.[38] Katainen kritisoi joidenkin EU-maiden kannattamia eurobond-joukkovelkakirjoja, sillä ne vähentäisivät hänen mukaansa jäsenmaiden kannustimia tiukkaan talouskuriin.[39]
Syyskuussa 2009 Katainen ilmaisi Financial Timesin haastattelussa huolensa siitä, etteivät Euroopan talousalueen jäsenmaat ole pohtineet tarpeeksi elvytyksen jälkeistä "exit-strategiaansa" eli elvytyksen koordinoitua purkamista. Hän arvioi jäsenmaiden tarvitsemien menojäädytysten ja -leikkausten olevan poliittisesti epämieluisia ja kaipasi myös talousalueen veropoliittista koordinaatiota.[40]
Pääministerinä 2011–2014
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huhtikuun 2011 eduskuntavaaleissa Kokoomuksesta tuli eduskunnan suurin puolue, ja Kataisesta näin ollen hallitustunnustelija. Hallitusneuvottelujen jälkeen hänet valittiin nimitettäväksi tulevan hallituksen pääministeriksi.[41] Hallitus astui virkaan 22. kesäkuuta 2011.[42]
Helmikuussa 2013 Katainen tilasi filosofi Pekka Himaselta tulevaisuusselvityksen 700 000 eurolla. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka totesi, että hyvä hallinto ei toteutunut hankkeen tilauksessa, vaan se olisi pitänyt kilpailuttaa. Kansanedustaja Pentti Oinonen äänestytti eduskuntaa Kataisen luottamuksesta. Äänestyksessä Katainen sai eduskunnan luottamuksen.[43][44]
Kataiselle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristi vuonna 2013 kolmantena pääministerivuonnaan.[45]
Huhtikuussa 2014 Katainen ilmoitti luopuvansa pääministerin ja Kokoomuksen puheenjohtajan tehtävistä kesäkuun puoluekokouksen jälkeen ja harkitsevansa Euroopan komission jäsenyyttä tai sen ulkopuolisia tehtäviä: "Eteenpäin meno poliitikolle tai ainakaan minulle ei tarkoita sitä, että valtiollisia portaita noustaan askel kerrallaan ylöspäin. Haluan maistaa ihan toisenlaista elämää".[46] Iltalehden kolumnisti Olli Ainola kutsui kirjoituksessaan Kataisen tekoa "vuoden häikäilemättömimmäksi juoneksi". Hänen mielestään Katainen oli päätöksellään asettanut oman uransa Suomen edun edelle.[47] Myös Esko Seppänen arvosteli Mistä Suomi vaikenee -kirjassaan Kataista ja epäili hänen myötäilleen EU:n etuja noustakseen EU-komissaariksi. [48]
Komissaarina 2014–2019
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kesäkuussa 2014 Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ilmoitti siirtävänsä talouskomissaarin tehtävät europarlamentaarikoksi valitulta Olli Rehniltä Kataiselle. Euroopan parlamentti vahvisti nimityksen heinäkuussa.[49] Tehtävä jatkui lokakuun 2014 loppuun, jolloin uusi komissio nimitettiin.[50]
Marraskuussa 2014 Katainen aloitti Junckerin komission varapuheenjohtajana sekä kasvusta, työllisyydestä, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaavana komissaarina.[51][52] Hän toimi tehtävässä marraskuuhun 2019, jolloin Suomen komissaariksi uuteen Von der Leyenin komissioon valittiin Jutta Urpilainen.[53]
Politiikan jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukokuussa 2019 Katainen kertoi lahjoittavansa Euroopan komission maksaman 240 000[54] euron siirtymäkorvauksen hyväntekeväisyyteen.[55] Marraskuussa 2020 hän perusti vaimonsa kanssa Mervi ja Jyrki Kataisen säätiön.[56] Vuosina 2021 ja 2022 säätiö tuki mm. vähävaraisten liikuntaharrastamista sekä lasten ja nuorten mielenterveystyötä.[57]
Syyskuussa 2019 Katainen valittiin Sitran yliasiamieheksi. Hän voitti hallintoneuvoston äänestyksessä toisen kärkihakijan, professori Markku Wileniuksen äänin 5-4.[58] Tammikuussa 2023 Katainen kertoi jättävänsä Sitran kesällä ja siirtyvänsä osakkaaksi "kansainvälistyvään kasvuyritykseen".[59]
Lokakuussa 2023 Katainen aloitti Nordean yhteiskuntasuhdejohtajana. Hän kertoi, että aiempi suunnitelma kasvuyrityksen osakkuudesta ei toteutunut.[60] Vuodesta 2024 Katainen on Suomen Atlantti-Seuran puheenjohtaja.[61]
Vaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaalirahoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katainen käytti vuoden 2007 eduskuntavaalien vaalirahoitukseen 41 000 euroa[62] eli vähemmän kuin muut suurten puolueiden puheenjohtajat (Eero Heinäluoma[63] tai Matti Vanhanen[64]). Omia rahoja hän ei käyttänyt lainkaan. Rahoittajina olivat neljä yksityishenkilöä (1 800 euroa), 23 yritystä (7 000 euroa) ja puoluejärjestöt (29 700 euroa). Katainen täydensi muiden puolueiden puheenjohtajien tavoin ilmoitustaan 16. toukokuuta 2008, lisäten että hän sai 29 700 euroa tukea Kansalliselta Kokoomukselta, ja että "Kansallinen Kokoomus on saanut tukea Kehittyvien maakuntien Suomi ry:ltä 10 000 euroa ja Helsingin Mekaanikontalo Oy:ltä 10 000 euroa. Osa näistä varoista on käytetty kampanjaani."[62] MTV3 kertoi 15. kesäkuuta 2009 saaneensa haltuun Kehittyvien maakuntien Suomen tilikirjat, jotka paljastavat ettei Katainen saanut yhdistykseltä ollenkaan vaaliavustusta.[65] Kokoomuksen hallintopäällikkö Jarmo Pekkala vahvisti myös, ettei tukea ollut koskaan tullut puolueen tilille.[65]
Eduskuntavaaleissa 2011 Katainen käytti kampanjointiin 50 000 euroa, joka oli eniten eduskuntapuolueiden puheenjohtajista. Hän ilmoitti koko summan tulleen puolueelta.[66]
Vaalimenestys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Poliittisia näkemyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katainen on kertonut verkkosivuillaan pitävänsä kansanedustajan työn sekä Kokoomuksen linjavalintojen keskeisinä tavoitteina vastuullista vapautta, mahdollisuuksien tasa-arvoa, sivistystä, kannustavuutta, suvaitsevaisuutta sekä välittämistä.[68] Kataisen johdolla Kokoomus määritteli itsensä Joensuun puoluekokouksessa 2006 keskustaoikeistolaiseksi kansanpuolueeksi.[69]
Yhteiskunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katainen on kannattanut kuntarakenteen muutoksia. Hänen mielestään kuntaliitokset eivät ole "patenttiratkaisuja" mutta ne "voivat mahdollistaa paremman eli tehokkaamman, taloudellisemman ja laadukkaamman palvelurakenteen kuntalaisille".[70] Katainen on suorasanaisesti kannattanut selvitystä Siilinjärven ja Kuopion yhdistämisestä.[71][72]
Kokoomuksen puoluekokous asettui kesäkuussa 2010 tukemaan ruotsin opetuksen muuttamista niin, että kaksi pakollista kieltä voisivat olla mitä tahansa kieliä.[73] Katainen kirjoitti blogissaan, että puoluekokous teki ristiriitaisia päätöksiä, ja "Kokoomuksen puoluejohto on siten sitoutunut ruotsin kielen aseman säilyttämiseen ennallaan", mutta valinnanvapautta kuitenkin lisäten.[74] Katainen pitää samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeutta omatunnonasiana.[75]
Työvoimapolitiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kataisen mukaan väestön ikääntyminen tulee jyrkästi vähentämään työtä tekevää väestöä ja tulee olemaan vakava ongelma: "Vuosi 2010 on iso vuosi taloudessa. Suomen työikäisen väestön määrä alkaa silloin supistua ensimmäisenä maana Euroopassa. Maailmassakin vain Japani on samassa tilanteessa".[76] Katainen kannattaa ratkaisuna työperäistä maahanmuuttoa.[77]
Vuonna 2008 Katainen arveli Suomen tarvitsevan vuoteen 2025 mennessä 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa, mikäli työvoimapula pyrittäisiin ratkaisemaan ainoastaan korvaavalla työvoimalla.[78] Hän kertoi hallituksen ryhtyneen toimiin tulijoiden houkuttelemiseksi ja kertoi osaajia haluttavan muun muassa Intiasta ja Kiinasta.[78] Tuoreen lakimuutoksen myötä EU:n ulkopuolisten kansalaisten Suomeen jääminen suoraan valmistumisen jälkeen on helpottunut.
Ilmasto- ja energiapolitiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kataisen mielestä EU:ssa tulee sopia tiukoista ilmastotavoitteista ja olla kyseisen asian edelläkävijöitä.[79] Hän pitää Euroopan unionia tärkeänä ja näkee Suomen eurooppalaisena kansakuntana muiden joukossa osana suurempaa, yhteistä eurooppalaista arvoyhteisöä.[79]
Ylen vaalikoneessa 2011 olleen vastauksen mukaan Katainen voisi hyväksyä vaalikaudella 2011–2015 Loviisan vanhojen ydinvoimaloiden korvaamisen kahdella uudella ydinvoimalalla, mikäli selvitykset sitä puoltavat.[80]
Katainen on pitänyt autojen päästöjen mukaan määräytyvää verotusta sekä houkuttelevaa joukkoliikennettä tärkeänä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Hän on kritisoinut energian tuotantokeinojen ideologisointia ja vaatinut "järkivihreää" ilmasto- ja energiapolitiikkaa, jossa kaikki tuotantovaihtoehdot pidetään osana kokonaisuutta.[81]
Huhtikuussa 2010 Katainen sanoi, että Suomi tuottaa sähköä tuulivoimalla noin 2 % vuonna 2020, mikä maksaa 100 euroa per kotitalous vuodessa. Kataisen mukaan Suomen sähkönkulutus kasvaa.[82]
Ulkopolitiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kataisen mielestä ainoastaan "istumalla päätöksenteon pöydissä" Suomi voi vaikuttaa tehtäviin päätöksiin.[79] Hän kannattaa EU-jäsenyyttä ja katsoo sen tuoneen Suomelle lisää vaikutusvaltaa. Noustuaan Kokoomuksen johtoon vuonna 2004 Katainen totesi, että Suomen liittyminen Natoon olisi looginen jatke Suomen nykyiselle linjalle ja katsoi jäsenyyskeskustelun tulevan ajankohtaiseksi vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen.[83] Vuonna 2005 Kataisen näkemykset Natosta terrorismin torjujana herättivät arvostelua, kun hän katsoi Nato-jäsenyyden tulleen entistä tärkeämmäksi viimeaikaisten terrori-iskujen vuoksi.[84] Kataisen lausunnot kiisti Suojelupoliisin terrorisminvastaisen yksikön johtaja Paavo Selin, joka myöhemmin siirrettiin pakolla pois tehtävästään.[85] Vuonna 2007 Katainen arvioi, ettei Suomi tule hakemaan jäsenyyttä 4–8 vuoden aikana, koska asiasta ei ole riittävää kansallista yhteisymmärrystä ja se vaatisi kansanäänestyksen järjestämistä.[86] Keväällä 2013 Katainen peräänkuulutti avoimen ja kiihkottoman Nato-keskustelun käymistä Suomessa lähivuosina.[87]
Kiisteltyjä lausuntoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1. huhtikuuta 2008 Katainen sai paljon julkisuutta ilmoitettuaan liikuttuneena erottaneensa ministerikollegansa Ilkka Kanervan ulkoministerin tehtävästä.[88] Emeritusprofessori Pertti Suhosen mukaan se ei perustuslain mukaan kuulu hänen tehtäviinsä, ja politiikan tutkijoiden piiristä on tullut huolta, että menettely ja siihen liittyvä uutisointi voi hämmentää kansalaisten poliittista yleissivistystä.[89] Käytännössä puolueiden puheenjohtajilla on kuitenkin vahva oikeus vaikuttaa ministerivalintoihin varsinkin erityistilanteissa.
Helmikuussa 2009 Katainen vaati Turun Sanomien kolumnissaan "yhteistyötä ja välittämistä" kansainvälisen taloustaantuman taittamiseksi, mutta kritisoi samalla oppositiota vertaamalla sen näkemyksiä Otto Wille Kuusisen johtaman Terijoen hallituksen toimiin.[90] Oppositio ilmoitti kokevansa vertauksen loukkaavana, ja Katainen pahoitteli vertaustaan eduskunnan kyselytunnilla 5. helmikuuta.[90]
Elokuussa 2010 kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Katainen mainitsi Yhdysvaltain ja Euroopan taloudellisen etumatkan kaventuneen suhteessa vaurastuviin Kiinaan, Intiaan ja Brasiliaan, mikä näkyy kyseisten maiden ulkopoliittisen painoarvon vahvistumisena.[91][vanhentunut linkki] Katainen mainitsi Venäjän EU:n tärkeäksi kumppanimaaksi, mutta huomioi sen EU:hun verratessa pienen talouden keskittyvän pääasiassa raaka-aineiden vientiin ja maan haluavan nähdä itsensä todellisuutta merkittävämpänä maailmanpoliittisena pelaajana.[91] Helsingin Sanomat julkaisi tilaisuudesta artikkelin "Kokoomus: Venäjä ei ole suurvalta".[92] Toisessa artikkelissa HS kirjoitti Kataisen väitteestä, jonka mukaan Venäjän talous on yhtä suuri kuin Hollannissa, vaikka oikea vertailukohde olisi ollut Espanja.[93]
Vasemmistoliiton Jaakko Laakson eduskunta-avustaja ja Ylen toimittaja-avustaja Antero Eerola kertoi Kataisen puheesta Venäjän duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Konstantin Kosatšoville ja pyysi häneltä mielipiteen.[94] Kosatšov moitti lausuntoa, mutta kertoi jälkikäteen Eerolan antaneen vääriä tietoja Kataisen lausuntojen sisällöstä. Myös Katainen syytti Eerolaa valehtelusta.[95] Myöhemmin Yle ei jatkanut Eerolan määräaikaista työsopimusta.[96] Helsingin yliopiston Venäjä-asiantuntija Arto Luukkanen analysoi, miten Helsingin Sanomien artikkelin kirjoittanut toimittaja ja Ylen Eerola irrottivat Kataisen arkipäiväisen kommentin asiayhteydestä. Hänen mukaansa toiminta vaikutti tarkoitushakuiselta yritykseltä vaikuttaa Suomen äänestäjiin.[97]
Pääministeri Jyrki Katainen antoi hyväksyntänsä Fortumin sähköverkkojen myynnille vuonna 2013. Jättikaupassa Fortumin Suomen sähköverkko siirtyi kansainvälisten sijoitusyhtiöiden ja suomalaisten eläkevakuutusyhtiöiden omistamalle Caruna Oy:lle, joka alkuvuodesta 2016 ilmoitti korottavansa reilusti siirtohintojaan. Katainen oli Iltalehden mukaan vakuuttanut joulukuussa 2013, ettei sähkönsiirron hinta kaupan takia nouse, koska "sähkönsiirtoa ja sen hinnoittelua säädellään tarkasti". Katainen on myöhemmin haastattelussa kiistänyt vakuuttelunsa.[98][99][100]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katainen on ollut vuodesta 2003 naimisissa entisen SM-tason jalkapalloilijan[101] Mervi Kataisen (o.s. Kuittinen) kanssa. Mervi Katainen oli Suomen nuorisovaltuustojen liiton ensimmäinen puheenjohtaja.[102] Kataisilla on vuosina 2005 ja 2008 syntyneet tyttäret.
Katainen asuu Espoossa, ja hänen harrastuksiaan ovat ruoanlaitto, metsästys ja liikunta.[103] Katainen on sotilasarvoltaan reservin yliluutnantti.[104] Vuonna 2011 Tapaseura valitsi Jyrki Kataisen Vuoden käyttäytyjäksi.[105]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jyrki Katainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 2.9.2010.
- ↑ Kataisen lapsuus ja nuoruus – Jyrkikatainen.net jyrkikatainen.net. Viitattu 17.8.2021. (englanti)
- ↑ Jyrki Katainen Sitran yliasiamieheksi Sitra. Viitattu 29.12.2020.
- ↑ Jyrki Katainen valittiin Sitran uudeksi yliasiamieheksi – palkka 18 533 e/kk www.iltalehti.fi. Viitattu 20.9.2019.
- ↑ Sitran yliasiamies vaihtuu, ex-pääministeri Katainen vaihtaa tehtävää Aamulehti. 19.1.2023. Tampere: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 20.1.2023.
- ↑ Harvinaiset kuvat: Jyrki Katainen saapui Red Carpet Gaalaan tyttärensä kanssa www.iltalehti.fi. Viitattu 24.8.2023.
- ↑ Pääministeri Jyrki Kataisesta Tampereen yliopiston Vuoden alumni uta.fi. 6.9.2012. Viitattu 23.10.2015.
- ↑ Näin poliitikot menestyivät lukiossa Iltalehti.fi. 2.6.2012. Viitattu 29.11.2013.
- ↑ Komissaari Katainen kannustaa: Opettaja ja ammattiopiskelija, hae apurahaa EU-vaihtoon Taloustaito - Veronmaksajain Keskusliitto ry. Viitattu 7.11.2019.
- ↑ [1]
- ↑ Pääministeri Jyrki Kataisesta Tampereen yliopiston Vuoden alumni 6.9.2012. Tampereen yliopisto. Viitattu 4.4.2013.
- ↑ Rinne, Jaana: Jyrki Katainen. City, 2.9.2005, nro 17. Janton Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.10.2013.
- ↑ Itälä, Ollila ja Sarkomaa Kokoomuksen varapuheenjohtajiksi Verkkouutiset.fi. 23.5.1999. Viitattu 30.7.2015.
- ↑ Jyrki Katainen kokoomuksen puheenjohtajaksi 5.6.2004. MTV.fi. Viitattu 30.7.2015.
- ↑ Jyrki Katainen vaihtaa vaalipiiriä Yle Uutiset. 26.2.2010. Viitattu 30.7.2015.
- ↑ Katainen Euroopan paras valtiovarainministeri 18.11.2008. MTV.fi. Viitattu 30.7.2015.
- ↑ Katainen ei enää olekaan Euroopan paras Taloussanomat. 17.11.2009. Sanoma News. Viitattu 1.4.2011.
- ↑ Katainen viidenneksi paras valtiovarainministeri Iltasanomat.fi. 6.12.2010. Ilta-Sanomat. Viitattu 29.7.2015.
- ↑ Piiroinen, Mikko: Opintoraha nousee viimein Tekniikka & Talous. 14.9.2007. Viitattu 30.7.2015.
- ↑ Pienituloisen asialla Jyrkin päiväkirja. 20.2.2009. Viitattu 13.10.2013.
- ↑ Huono laki toimi sittenkin HS.fi. 11.5.2015. Viitattu 30.7.2015.
- ↑ Salminen, Juho: Näin keksittiin ”tasa-arvotupo” (Julkaistu SK:n numerossa 27/2007) Suomen Kuvalehti. 9.7.2007. Viitattu 30.7.2015.
- ↑ Tasa-arvotupo kupsahti viime yönä Talouselämä. 6.9.2007. Viitattu 30.7.2015.
- ↑ Hoitajien palkankorotukset: Mitä puhuttiin vaalien alla? Elävä arkisto. 10.10.2007. Yle. Viitattu 30.7.2015.
- ↑ Potilasturvalaki hyväksyttiin eduskunnassa MTV Uutiset. 16.11.2007. Viitattu 30.7.2015.
- ↑ Ulosmarssivat hoitajat pilkkasivat Kataista MTV.fi. 14.11.2007. MTV Oy. Viitattu 30.7.2015.
- ↑ Katainen: Lakko-oikeutta ei pidä murtaa MTV Uutiset. 22.03.2010. Viitattu 30.7.2015.
- ↑ Veronkevennykset painotetaan pienituloisille Yle Uutiset. 27.8.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 13.10.2013.
- ↑ Katainen: Työurien pidennys vaihtoehto veronnostolle Kaleva.fi. 9.6.2009. Viitattu 30.7.2015.
- ↑ Miksi Bilderberg-kokousten sisällöstä ei kerrota? Paavo Arhinmäen blogi. 8.6.2010. Viitattu 30.7.2015.
- ↑ Ministerin vastaus Bilderberg-kokouksen keskusteluista tiedottamiseen 1.7.2010. Eduskunta. Viitattu 30.7.2015.
- ↑ a b Mäntylä, Juha-Matti: Kataisesta tuli nopeasti ison velan ottaja Talouselämä. 17.12.2008. Viitattu 30.7.2015.
- ↑ a b Katainen perää yhteisvastuuta Savon Sanomat. 12.2.2009. Viitattu 13.10.2013.
- ↑ Eduskunta poisti Kela-maksun osalta työnantajia MTV Uutiset. 11.3.2009. Viitattu 30.7.2015.
- ↑ Mölsä, Jouni: Työnantajien Kela-maksun poistaminen paisuttaa valtion velkaa (Arkistoitu sivu) HS.fi. 30.1.2009. Viitattu 30.7.2015.
- ↑ Suomi ryhdisti EU:n talouskriisin vastaista taistelua 20.3.2009. Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa. Viitattu 30.7.2015.
- ↑ Suomi varautuu lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa Yle Uutiset. 3.5.2015. Viitattu 30.7.2015.
- ↑ Ketvel, Eeva: Pelastiko Katainen Euroopan Kreikka-asiassa? Iltasanomat.fi. 4.5.2010. Viitattu 30.7.2015.
- ↑ Katainen kummeksui merkittävien euromaiden ehdotusta Kauppalehti.fi. 6.12.2010. Viitattu 30.7.2015.
- ↑ FT: Suomi elpyy hitaasti, mutta hyötyy EU-jäsenyydestä 5.10.2009. Ulkoasiainministeriö. Viitattu 13.10.2013.
- ↑ Eduskunta valitsi Kataisen pääministeriksi – kaksi vasemmistoliiton edustajaa äänesti vastaan Yle.fi. 22.06.2011. Yle Uutiset. Viitattu 25.9.2011.
- ↑ Kataisen hallitus nimitettiin 22.6.2011. Valtioneuvoston viestintäyksikkö. Viitattu 13.10.2013.
- ↑ Oikeuskansleri: Hyvä hallinto ei toteutunut niin kutsutussa Himas-asiassa Yle Uutiset. 6.9.2013. Viitattu 27.2.2014.
- ↑ Perussuomalaisten Oinonen: Pääministeri vielä kertaalleen Himas-keskusteluun Yle Uutiset. 27.2.2013. Viitattu 28.2.2014.
- ↑ Katainen saa Suomen Valkoisen Ruusun suurristin Yle Uutiset. 3.12.2013. Viitattu 4.12.2013.
- ↑ http://yle.fi/uutiset/katainen_jattaa_kotimaan_politiikan__en_ole_ehdolla_oikeastaan_yhtaan_missaan/7175946?ref=leiki-uu
- ↑ http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014123118963919_uu.shtml
- ↑ Kova väite: pääministeri Jyrki Kataisella salattu päämäärä Suomen EU-neuvottelijana. Seura 11.2.2016. Viitattu 13.12.2017.
- ↑ EU-parlamentti hyväksyi Kataisen komissaariksi Taloussanomat. 16.7.2014. Viitattu 28.7.2014.
- ↑ Luukka, Teemu: Jyrki Katainen siirtyy talouskomissaariksi lokakuuhun saakka Helsingin Sanomat. 25.6.2014. Viitattu 30.6.2014.
- ↑ HS–STT: Jyrki Kataisesta EU-komission varapuheenjohtaja Helsingin Sanomat. 10.9.2014. Viitattu 13.2.2024.
- ↑ Katainen läpäisi EU-parlamentin prässin ts.fi. 8.10.2014. Viitattu 13.2.2024.
- ↑ Jutta Urpilaisesta EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari, pääministeri Rinne: Salkku on äärimmäisen tärkeä Yle Uutiset. 10.9.2019. Viitattu 13.2.2024.
- ↑ Sitran johtoon valittu Jyrki Katainen saa 240 000 euron siirtymäkorvauksen – aikoo lahjoittaa sen pois www.iltalehti.fi. Viitattu 13.2.2024.
- ↑ Johannes Kotkavirta: Jyrki Katainen saa EU-komissiolta jopa 360 000 euron ”siirtymäkorvauksen” – ”Tulen lahjoittamaan hyvään tarkoitukseen” Ilta-Sanomat. 25.9.2019. Viitattu 13.2.2024.
- ↑ Jyrki Katainen perusti EU:n siirtymäkorvauksilla säätiön – aikoo tukea vähävaraisten lasten liikuntaharrastuksia www.iltalehti.fi. Viitattu 13.2.2024.
- ↑ Antti Honkamaa: Jyrki Katainen kertoi lahjoittavansa satojatuhansia euroja hyväntekeväisyyteen – Miksi rahaa ei ole tullut lupauksen mukaisesti? Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. 13.2.2024. Viitattu 13.2.2024.
- ↑ Jyrki Katainen valittiin Sitran uudeksi yliasiamieheksi – palkka 18 533 e/kk www.iltalehti.fi. Viitattu 13.2.2024.
- ↑ Jyrki Katainen jättää Sitran kesällä ja siirtyy osakkaaksi kasvuyritykseen Yle Uutiset. 19.1.2023. Viitattu 13.2.2024.
- ↑ Jyrki Katainen aloittaa lokakuussa Nordean yhteiskuntasuhdejohtajana – aiempi suunnitelma ryhtyä osakkaaksi kasvuyritykseen ei ole enää voimassa Uusimaa. 1.6.2023. Viitattu 13.2.2024.
- ↑ http://atlanttiseura.fi/?page_id=3240
- ↑ a b Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta – Jyrki Katainen 16.5.2007. Oikeusministeriö. Viitattu 14.10.2013.
- ↑ Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta – Eero Heinäluoma (PDF) 21.5.2007. Oikeusministeriö. Viitattu 14.10.2013.
- ↑ Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta – Matti Vanhanen (PDF) 16.5.2003. Oikeusministeriö. Viitattu 21.11.2010.
- ↑ a b Vuorikoski, Salla: Erikoinen virhe Kataisen vaalirahailmoituksessa MTV3.fi. 15.6.2009. MTV Oy. Viitattu 15.6.2009.
- ↑ Soini ja Katainen ilmoittivat vaalirahansa viime tipassa Iltalehti.fi. 16.4.2011. Iltalehti. Viitattu 16.4.2011.
- ↑ EU-ehdokkaiden äänimäärät (Maksullinen arkisto) Helsingin Sanomat. 22.10.1996. Viitattu 17.5.2014.
- ↑ Katainen, Jyrki: Arvot Internet Archive. 2006. Kataisen kotisivut. Viitattu 22.11.2010.
- ↑ Kokoomuksen historia Kokoomus. Viitattu 14.10.2013.
- ↑ Valtiovarainministeri Jyrki Katainen kiirehti kuntarakenteen ja talouspolitiikan uudistamista Pohjois-Savo.fi. 8.2.2008. Viitattu 1.4.2011.
- ↑ Rohkeita linjauksia savonsanomat.fi. 29.8.2008. Savon Sanomat Oy. Viitattu 8.12.2009.
- ↑ Siilinjärven ja Kuopion liitos tuntuisi täälläkin iisalmensanomat.fi. 30.8.2008. Iisalmen Sanomat Oy. Viitattu 8.12.2009.
- ↑ Tikka, Juha-Pekka: Kokoomus: Pakkoruotsi pois kouluista (Arkistoitu) Verkkouutiset. 13.06.2010. Viitattu 14.10.2013.
- ↑ Katainen, Jyrki: Kokoomus tukee ruotsin kielen asemaa suomen toisena kansalliskielenä – kokoomus noudattaa kaikkia puoluekokouksen päätöksiä Kokoomus.fi. 14.6.2010. Viitattu 14.10.2013.
- ↑ Homoliitot Kataiselle omantunnonasia Iltalehti.fi. 23.10.2010. Iltalehti. Viitattu 25.9.2011.
- ↑ Karkkolainen, Heikki: Ikääntyminen uhkaa nostaa kuntien veroja rajusti suomenkuvalehti.fi. 27.5.2008. Yhtyneet Kuvalehdet Oy. Viitattu 8.12.2009.
- ↑ Katainen, Jyrki: Suomi tarvitsee maahanmuuttajia TS.fi. 2.6.2009. TS-Yhtymä. Viitattu 8.12.2009.
- ↑ a b The Times of India: Suomi pyrkii houkuttelemaan osaajia Intiasta ja Kiinasta Mediakatsaus. 7.7.2008. Ulkoasiainministeriö. Viitattu 14.10.2013.
- ↑ a b c Katainen, Jyrki: Asioistasi päätetään Euroopassa 2.6.2009. Kokoomus. Viitattu 14.10.2013.
- ↑ Ydinvoima jakaa puoluejohtajia 17.3.2011. Yle Uutiset. Viitattu 30.6.2012.
- ↑ Katainen, Jyrki: Ajankohtaista – Järkivihreää ilmasto- ja energiapolitiikkaa Internet Archive. 5.2.2008. JyrkiKatainen.fi. Viitattu 22.11.2010.
- ↑ HS 26.4.2010 C8
- ↑ Katainen: Nato-päätös tehtävä muutaman vuoden kuluttua 8.6.2004. TS.fi. Viitattu 14.10.2013.
- ↑ Katainen: Nato entistä tärkeämpi Suomelle mtv3.fi. 23.7.2005. MTV3. Viitattu 14.10.2013.
- ↑ Anttila, Pekka: Kiusaamista Supossa: Näin Paavo Selin ajettiin umpikujaan Suomenkuvalehti.fi. 26.11.2010. Viitattu 25.9.2011.
- ↑ Katainen ei usko Nato-jäsenyyteen lähivuosina TS.fi. 13.1.2007. TS-Yhtymä. Viitattu 8.12.2009.
- ↑ Laakso, Ville: Pääministeri Katainen: Nato-keskustelu käytävä lähivuosina 26.5.2013. Yle Uutiset. Viitattu 14.10.2013.
- ↑ Katainen liikuttui kertoessaan Kanervan erottamisesta HS.fi. 1.4.2008. Sanoma. Viitattu 22.11.2010.
- ↑ Emeritusprof. Pertti Suhosen mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 3.4.2008 sivu C6
- ↑ a b Katainen pyysi anteeksi oppositiolta YLE Uutiset. 5.2.2009. Yleisradio. Viitattu 8.12.2009.
- ↑ a b Tikka, Juha-Pekka: Tässä se puhe on: Mitä Katainen todella sanoi Venäjästä Verkkouutiset. 20.08.2010. Viitattu 14.10.2013.
- ↑ Laitinen, Joonas: Kokoomus: Venäjä ei ole suurvalta HS.fi. 17.8.2010. Sanoma. Viitattu 22.11.2010.
- ↑ Laitinen, Joonas: Katainen arvioi Venäjän talouden 700 miljardia liian pieneksi HS.fi. 20.8.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 21.11.2010.
- ↑ Antero Eerolan haastattelunauhat Journalisti. 15/2010. Viitattu 14.10.2013.
- ↑ Yle varoitti Eerolaa: Kataisen esikunta käynyt kuumana Kansan Uutiset Verkkolehti. 2.9.2010. Viitattu 25.9.2011.
- ↑ Junkkari, Marko: Kataisen haukkuman Yle-toimittajan avustajasuhde päättyi HS.fi. 2.9.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 25.9.2011.
- ↑ Paananen, Arja: Venäjä-tutkija Arto Luukkanen: Kokoomuksen Venäjä-kohu oli vaaliprovokaatio? Iltasanomat.fi. 3.12.2010. IS. Viitattu 30.6.2012.
- ↑ Kokoomusministerit: Fortumin myynti hyvä ja turvallinen ratkaisu iltalehti.fi. Viitattu 17.9.2016.
- ↑ Kuluttajat tyrmistyivät sähkön siirtohinnan ennätyskorotuksista yle.fi. Viitattu 17.9.2016.
- ↑ Jyrki Katainen: En sanonut, että sähkön siirtoon ei tule korotuksia hs.fi. Viitattu 17.9.2016.
- ↑ Lahnajärvi, Anne: Mervi Katainen on takavuosien Stadi Cup -tähti (Arkistoitu) Länsiväylä. 12.6.2008. Viitattu 13.10.2013.
- ↑ Historia (Arkistoitu) 27.9.2009. Suomen nuorisovaltuustojen liitto. Viitattu 13.10.2013.
- ↑ Jyrki Katainen Kokoomus. Viitattu 13.10.2013.
- ↑ Reservin upseerit Katainen ja Ollila saivat ylennykset 4.6.2009. MTV3.fi. Viitattu 8.12.2009.
- ↑ Vuoden käyttäytyjä Tapaseura. Viitattu 13.10.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jyrki Katainen Wikimedia Commonsissa
Sitaatteja aiheesta Jyrki Katainen Wikisitaateissa- Jyrki Katainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Vesa Vares: Katainen, Jyrki (1971–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 15.4.2014. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Katainen kokoomuksen sivuilla
- www.elections2014.eu
| Edeltäjä: Olli Rehn |
Suomen EU-komissaari 2014–2019 |
Seuraaja: Jutta Urpilainen |
| Edeltäjä: Mari Kiviniemi |
Suomen pääministeri 2011–2014 |
Seuraaja: Alexander Stubb |
| Edeltäjä: Eero Heinäluoma |
Suomen valtiovarainministeri 2007–2011 |
Seuraaja: Jutta Urpilainen |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
