Mazda

Mazda Motor Corporation
ISIN	JP3868400007
Perustettu	30. tammikuuta 1920
Perustaja	Jujiro Matsuda
Toimitusjohtaja	Akira Marumoto
Puheenjohtaja	Masamichi Kogai
Kotipaikka	Fuchū, Hiroshima, Japani
Toimiala	autoteollisuus
Tuotteet	henkilöautot
Kotisivu	www.mazda.com
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Tämä artikkeli kertoo japanilaisesta autovalmistajasta. Mazda on myös GE:n käyttämä tuotemerkki.

Mazda Motor Corporation (マツダ Matsuda) on japanilainen autonvalmistaja. Yhtiö tuottaa vuosittain noin 1 300 000 ajoneuvoa, joista noin miljoona Japanissa.

Tausta, organisaatio ja omistussuhteet

Mazda Motors sai alkunsa Toyo Cork Kogyo Co., Ltd -yhtiössä, joka perustettiin Japanissa vuonna 1920. Toyo Kogyo siirtyi konetyökalujen valmistamisesta ajoneuvoihin vuonna 1931, jolloin se esitteli Mazda-Gon. Yhtiö omaksui virallisesti nimen Mazda vasta vuonna 1984, vaikkakin kaikki sen myymät ajoneuvot ovat olleet Mazdoja. Mazda on nimetty persialaisen jumalan Ahura Mazdan mukaan, mutta sillä on äänteellinen yhteys myös yhtiön perustajan, Jujiro Matsudan, nimeen. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Fuchūn maaseutukaupungissa Hiroshiman prefektuurissa.^lähde?

Ford Motor Company omisti Mazdasta neljänneksen vuodesta 1979 lähtien, ja se nosti osuuttaan yhtiössä 33 prosenttiin vuonna 1996.^[1] Vuoden 2008 lopulla Ford myi talousvaikeuksiensa takia 2/3 omistuksestaan Mazdassa, minkä jälkeen sen omistusosuus putosi 13,4 prosenttiin, jolla ei enää saanut valta-asemaa yrityksessä. Toimitusjohtaja Hisakazu Imaki siirtyi syrjään, ja uudeksi johtajaksi nousi Takashi Yamanouchi.^lähde?

Autotuotanto

Mazda oli pitkään ainut autovalmistaja, joka käyttää wankelmoottoreita sarjavalmisteisissa autoissaan (RX-sarja). Mazda hankki oikeudet wankelmoottoriin länsisaksalaiselta NSU:lta vuonna 1967.

Vuoden 1973 öljykriisin jälkeen Toyo Kogyo oli vähällä mennä konkurssiin, osittain bensasyöppöjen wankelmoottorien kysynnän romahduksen takia. Työntekijämäärä alettiin vähentää 35 tuhannesta noin 25 tuhanteen eläkkeelle jääntien ja vähennetyn uusrekrytoinnin avulla, mikä oli japanilaisessa yrityskulttuurissa ainoa mahdollinen tapa. Yhtiö panosti yhtenä ensimmäisistä autonvalmistajista robotiikkaan ja tietokoneohjattuun tuotantoon niin, että 1980-luvun alussa moderni Ujina-tehdas Hiroshimassa kykeni tuottamaan jopa 45 autoa vuodessa työntekijää kohden, kun sama luku länsieurooppalaisilla valmistajilla oli 10:n ja 30:n välillä. Tuolloin muukin japanilainen autoteollisuus lisäsi nopeasti markkinaosuuttaan Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoilla niin, että muun muassa Ranska ja Yhdysvallat harkitsivat tuontirajoituksia.^[2] Mazdan maailmanvalloituksen valtteina 1980-luvun alkupuolelta lähtien olivat etuvetoisiksi muutetut Mazda 323- ja 626-mallistot, jotka molemmat olivat 1980-luvun puolenvälin vuosina Suomessakin kymmenen eniten rekisteröidyn automallin joukossa^[3]^[4].

Mazda luopui wankelmoottorien valmistuksesta vuonna 2012, koska ne eivät enää täyttäneet kiristyneitä päästömääräyksiä.^[5]. Japanilaisen Best Car -lehden mukaan Mazda ei lopettanut kokonaan wankelmoottorien kehitystä ja se kehittää vedyllä toimivaa prototyyppiversiota.^[6] Tammikuussa 2023 Mazda esitteli hybridiautomallin Mazda MX-30 R-EV, joka käyttää wankelmoottoria vain akun lataamiseen ja voimansiirtona toimii sähkömoottori.^[7]

Mazdan jo aiemmin vuonna 2011 markkinoille tulleissa Skyactiv-G-moottoreissa on tavoiteltu entistä parempaa polttoainetaloutta poikkeuksellisen korkean puristussuhteen avulla.^[8]^[9] Mazda aikoo tuoda puristussytytteiset Skyactiv-X-bensiinimoottorit markkinoille jo vuoden 2019 aikana.^[10]^[11] Mazdalla suhtaudutaan polttomoottorin kehittämiseen edelleen vakavasti. Kolmannen sukupolven Skyactiv-moottoreihinsa Mazda tavoittelee äärimmäisen korkeaa hyötysuhdetta.^[12]^[13]^[14]^[15]^[16]^[17]

Muiden autonvalmistajien keskittyessa kehittämään kaksoiskytkimiin perustuvia automaattivaihteistoja, Mazda on pitäytynyt perinteisissä momentinmuuntajiin perustuvissa automaattivaihteistoissa ja pyrkinyt parantelemaan niitä. Skyactiv-Drive vaihteistossa on momentinmuuntimen rinnalla monilevykytkin, joka ohittaa momentinmuuntimen suurimman osan ajasta.^[18]^[19]^[20]

Mazda Suomessa

Suomeen tuotiin tiettävästi koko Euroopan ensimmäiset Mazdat, kaksi Mazda 800 Familia Sedania ja kaksi farmarimallista Mazda 800 Estatea, 2. syyskuuta 1965. Haka-Auto Oy aloitti merkin säännöllisen maahantuonnin vuonna 1967 malleilla 1500 ja Luce. Nykyisin Mazdan maahantuojana toimii Inchcape Motors Finland Oy.^[21] Mazdan suosio Suomessa oli suurimmillaan 1980-luvulla, jolloin sen markkinaosuus oli jopa noin kahdeksan prosenttia ja merkkiä myytiin yli 10 000 autoa vuodessa. Vielä 2000-vuosikymmenen keskivaiheilla Mazdan markkinaosuus oli 4–5 prosenttia, mutta 2010-luvun keskivaiheilla enää noin puolitoista prosenttia^[22].

Kun henkilöautokaupan tuontisäännöstely loppui vuoden 1963 alusta, monet maahantuojat etsivät uusia merkkejä myytäväkseen. Kaj Eräjuuren omistama Haka-Auto tarvitsi BMW:n rinnalle edullisemman volyymimerkin, ja se oli huomannut, miten Datsun ja Toyota etenevät Suomen markkinoilla. Neuvottelut tuonnista aloitettiin Mazdan ja Mitsubishin kanssa, ja Mazdan osoittauduttua Suomen koekäytössä kestäväksi tehtiin sopimus. Ensimmäiset 300 Mazda 1500 De Luxea saapuivat myyntiin vuonna 1967. Korkeahkosta hinnasta huolimatta Mazda nousi pian Suomen kolmanneksi suosituimmaksi japanilaismerkiksi. Vuonna 1969 alettiin tuoda myös pienempää Mazda 1200 -mallia, Suomeen vuonna 1965 tilattujen testiautojen seuraajia. 1970-luvun alussa valikoimiin otettiin myös Mazda 1800, kun taas Mazda 1500:n korvasi Mazda 616 Capella ja Mazda 1200 kasvoi Mazda 1300:ksi.^[21]

1970-luvun puolivälissä tuli markkinoille kaksiovinen Mazda 1300 De Luxe, joka sai nimen Marella. Mazda 818 sai nimen Savanna, ja sitä myytiin sekä porrasperäisenä, coupéna että farmarina. Malliston suurimmaksi malliksi tuli Mazda 929 eli Safir.^[21] Haka-Auton tuontiohjelmaan kuuluivat vuonna 1974 lisäksi Mazda Familia, Mazda Luce ja Mazda Hacienda, jolloin Suomessa myytäviä malleja oli kaikkiaan yhdeksän, kaikki takavetoisia^[23].

Vuonna 1977 esiteltiin monikäyttöauto Mazda 323. Se noudatti muun muassa Volkswagen Golfin muutamaa vuotta aiemmin aloittamaa hatchback-korityyliä muttei takavetoisena tarjonnut yhtä hyviä tiloja. 1980-luvun alussa Capellan korvasi etuvetoinen Mazda 626, ja myös 323 muuttui etuvetoiseksi. Mallinumerot 323 ja 626 olivat käytössä aina vuosituhannen vaihteen paikkeille, jolloin ne korvattiin numeroilla Mazda3 ja Mazda6.^[21]

Vuonna 1982 Haka-Auto otti tuontiohjelmaansa maailman tuolloin ainoan wankelmoottorilla varustetun auton Mazda RX-7, jonka suosio Suomessa jäi vähäiseksi. Lämpimämmissä maissa erinomaisesti myynyt maailman suosituin urheiluauto Mazda MX-5 eli Miata jäi sekin Suomessa marginaaliseksi. Suomessa tärkeämpi läpimurto oli Mazda-pakettiautojen ja lava-autojen eli pickupien maahantuonnin alkaminen 1984.^[21]

1990-luvulla Mazda 323 kasvoi tiloiltaan, ja sitä alettiin myydä kolmella eri nimellä: porrasperäinen Familia, kolmiovinen hatchback Neo ja näyttävästi muotoiltu viisiovinen Forte. Malliston alapäähän tuli Mazda 121, jonka toinen sukupolvi, harvinaisen lyhyt porrasperäauto, muistetaan leikkisän pyöreistä muodoistaan. 1990-luvun lopulla 323:n viimeinen sukupolvi palasi pelkkiin numeromerkintöihin, kunnes 323 korvautui vuonna 2002 Mazda3:lla. Jo edellisenä vuonna oli 626 muuttunut Mazda6:ksi. Suomeen tuotiin jonkin verran myös Xedosta, Mazdan lyhyeksi jäänyttä yritystä päästä edustusautoluokkaan. 2000-luvulla Mazda esitteli myös Mazda Demion korvanneen pienen Mazda 2:n, tila-autoluokassa Mazda MPV:n korvanneen Mazda 5:n.^[21]

Tyyppi	2010-luku										2020-luku										2030-luku
	0	1	2	3	4	5	6	7	8	9	0	1	2	3	4	5	6	7	8	9	0	1	2	3	4	5	6	7	8	9
B-segmentti	2 (DE)					2 (DJ)
C-segmentti	3 (BL)			3 (BM)
D-segmentti	6 (GH)		6 (GJ)
Urheiluauto	MX-5 (NC)					(ND)
	RX-8
Tila-auto	5 (CW)
J-segmentti						CX-3
	CX-7
Lava-auto	BT-50 (J97M)

Mazda

Tausta, organisaatio ja omistussuhteet

Autotuotanto

Mazda Suomessa

Mallit

Lähteet

Aiheesta muualla

Navigointivalikko

Haku