Koordinaatit: 59°27′N, 28°2′E

Narva-Jõesuu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Narva-Jõesuu

Narva-Jõesuu

Koordinaatit: 59°27′N, 28°2′E

Valtio  Viro
Maakunta Itä-Virumaa
Kaupunki Narva-Jõesuun kaupunki
Kauppala 1917–1934
Itsenäinen kaupunki 1990–2017
Epäitsenäinen kaupunki 2017–
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi epäitsenäinen kaupunki
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 11,03 km²
Korkeus 0–11 m
Väkiluku (1.8.2012) 2 927[1]
 – Väestötiheys 248 as./km²












Narva-Jõesuun hiekkaranta
Tämä artikkeli kertoo vanhasta Narva-Jõesuun kylpyläkaupungista, joka on vuodesta 2017 alkaen kuulunut hallinnollisesti samannimiseen kaupunkiin. Siitä on oma artikkelinsa.

Narva-Jõesuu (aiemmin saks. Hungerburg, paikallisesti Jõesuu) on kylpyläkaupunki Itä-Virumaan maakunnassa Viron koillisnurkassa, Suomenlahden rannalla.

Nimensä mukaisesti Narva-Jõesuu sijaitsee Narvanjoen suussa ja länsirannalla, runsaan kymmenen kilometrin päässä Narvan kaupungista. Pohjoispuolisen Narvanlahden rannalla kaupunkia reunustaa hienohiekkainen, kaareva uimaranta.[1]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Narva-Jõesuun kauppala perustettiin 1917. Vuonna 1934 se liitettiin Narvan kaupunkiin, josta Narva-Jõesuu erotettiin itsenäiseksi kaupungiksi 1990.

Vuoden 2017 kuntauudistuksessa Narva-Jõesuu, Vaivara ja Kohtla-Järven Viivikonnan kaupunginosa yhdistyivät muodostaen uuden Narva-Jõesuun kaupungin[2]. Tällöin vanhasta Narva-Jõesuusta tuli epäitsenäinen kaupunki, asutusyksikkö (vir. asustusüksus), ja uuden Narva-Jõesuun hallinnollisen kaupungin, hallintoyksikön (vir. haldusüksus), osa[3].

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Narva-Jõesuussa oli 2 632 asukasta, joista 339 (12,9 %) oli virolaisia, 2 031 (77,2 %) venäläisiä ja 243 (9,2 %) muita kansallisuuksia.[4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Narva-Jõesuu on perinteikäs kylpyläkaupunki, joka tunnettiin tsaarinaikaan nimellä Hungerburg. Säilyneet pitsihuvilat ja hiekkaranta ovat tuoneet monille suomalaisille mieleen Terijoen, sillä myös Narva-Jõesuu oli Pietarin aristokraattien kesäinen kohtauspaikka. Se edusti Viron kylpyläkaupunkien ehdotonta huippua, jonne paikallisella väestöllä ja keskiluokalla ei juuri ollut asiaa. 1800-luvun venäläiset taiteilijat, esimerkiksi taidemaalarit Repin ja Šiškin, kirjailijat Leskov ja Mamin-Sibirjak sekä runoilija Severjanin viettivät siellä kesiään.[5]

Huviloiden määrä nousi ensimmäisen maailmansodan aattona jopa tuhanteen. Tosin tästä loistokaudesta kertoo enää vain asemakaava tyhjine tontteineen. Terijoen tapaan Narva-Jõesuunkin pitsihuviloita siirrettiin maailmansotien välillä muualle maahan ja niitä löytää yhä mm. Pärnusta, Haapsalusta ja Tallinnan Nõmmelta. Toisesta maailmansodasta paikan päällä säilyi vain kolmisenkymmentä huvilaa ja näistäkin on enää jäljellä vain muutama. Sodassa tuhoutui myös ydinkeskusta ja mm. vasta vuonna 1935 valmistunut rantapaviljonki Rannahoone.

Sodan jälkeen Neuvostoliitto piti Narvan seutua strategisesti tärkeänä. Tästä syystä alkuperäisväestön paluumuutto ja myös matkailu oli rajoitettua. Huviloiden rappeutumista vältettiin siirtämällä ne erilaisten teollisuuslaitosten lomakodeiksi. Vuonna 1961 valmistui kolhoosiväen käyttöön 1930-luvun periaatteiden mukainen funkkiskylpylä.[6] Tämä aloitti Narva-Jõesuun uuden suosion kauden, jonka aikana hotelleita ja lomakeskuksia nousi aina Neuvostoliiton loppuun saakka.

Uuden itsenäistymisen myötä nämä jäivät pitkäksi aikaa rapistumaan, sillä Narvanjoesta tuli rajajoki ja matkailuvirrat tyrehtyivät. Funkkiskylpylä avattiin kunnostettuna vuonna 2006 ja nyt käynnissä on useita uusia kylpylähankkeita. Vuonna 1912 valmistunut kaivohuone ja huvielämän keskus Kuursaal on yhä puistossa raunioina, mutta myös sen kunnostusta suunnitellaan. [7]

Narva-Jõesuun kaivohuone autioituneena nykyisessä asussaan

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itä-Virumaan maakunta jakautuu seutukuntiin, joista Narva-Jõesuu kuuluu Narvan seudun muodostamaan Idaregiooniin.lähde? Sen neljällä kunnalla (Narva, Narva-Jõesuu, Sillamäe, Vaivara) on ollut keskinäinen kumppanuussopimus Kotkan–Haminan seudun viiden kunnan (Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti) kanssa.[8]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Maainfo Kaardirakendus (Viron maanmittauslaitoksen karttapalvelu) Maa-amet. Viitattu 17.6.2018. (viroksi), (englanniksi)
  2. ↑ Ühinenud ja kõikide omavalitsuste ülevaade (sh KOV kontaktandmed ja omavalitsusjuhid) (Excel) (Viron kuntien perustietoja valtiovarainministeriön verkkosivuilla) haldusreform.fin.ee. maaliskuu 2018. Viitattu 17.6.2018. (viroksi)
  3. ↑ Asustusüksuste nimistu (Luettelo Viron kunnista, kaupungeista, kauppaloista, pienkauppaloista ja kylistä vuoden 2017 kuntauudistuksen jälkeen) riigiteataja.ee. 30.1.2018. Viitattu 17.6.2018. (viroksi)
  4. ↑ RL002: Rahvastik elukoha, soo, vanuserühma ja rahvuse järgi, 31. detsember 2011 Statistikaamet. Viitattu 23.12.2016. (viroksi)
  5. ↑ Narvan lähialueet (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Viron valtion kulttuuriarvojen rekisteri
  7. ↑ Tea Taruste: Vähi plaanib Narva-Jõesuu kuursaali renoveerida 26.03.2009. Ehitusuutised. (viroksi)
  8. ↑ Aallot.estofennia.eu

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Narva-Jõesuu&oldid=21798808”