Nižni Novgorod

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nižni Novgorod
(Нижний Новгород)
Vastapäivään alkaen isosta kuvasta: Kreml, Aleksanteri Nevskin katedraali, Mininin ja Požarskin muistomerkki, Gorkin autotehdas GAZ, Nižni Novgorod-messut, Tškalovin portaat.
Vastapäivään alkaen isosta kuvasta: Kreml, Aleksanteri Nevskin katedraali, Mininin ja Požarskin muistomerkki, Gorkin autotehdas GAZ, Nižni Novgorod-messut, Tškalovin portaat.
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna
Nižni Novgorodin alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella
Nižni Novgorodin alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella

Nižni Novgorod

Koordinaatit: 56°19′37″N, 44°00′27″E

Valtio Venäjän federaatio
Liittovaltiosubjekti Nižni Novgorodin alue
Piiri Kaupunkipiiri
Perustettu
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 411 km²
Väkiluku (2014)  ([1]) 1 263 873
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK) [2][3]
Postinumero 603 000–603 901 [2]
Suuntanumero(t) +7 831
http://www.admgor.nnov.ru/english/index.html (englanniksi), (venäjäksi), (saksaksi), (espanjaksi)
Rekisterikilven numero 52









Nižni Novgorod (ven. Нижний Новгород), ”Alempi Novgorod”, ent. Gorki, Го́рький), on 1,23 miljoonan asukkaan kaupunki Venäjällä.[4] Se on Venäjän kuudenneksi suurin kaupunki.[5] Nižni Novgorod sijaitsee Volgan ja sen sivujoen Okan yhtymäkohdassa noin 400 km Moskovasta itään. Nižni Novgorod on Volgan liittovaltiopiirin ja Nižni Novgorodin alueen hallinnollinen keskus.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Nimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin nimi oli alun perin vain Novgorod (uusi kaupunki), mutta sen erottamiseksi toisesta, vanhemmasta ja tunnetummasta Novgorodista (Veliki Novgorod) lännessä, kaupunkia kutsuttiin yleisesti ”alempien maiden Novgorodiksi” tai ”alemmaksi uudeksi kaupungiksi”.

Tämä maa-alue nimettiin ”alemmaksi” (ven. нижний, nižni), vaikka se on korkeammalla paikalla kuin Veliki Novgorod, koska se sijaitsee alavirtaan eli etelämpänä muista Venäjän kaupungeista, kuten Moskovasta, Vladimirista ja Muromista.

Vuosina 1932–1990 kaupungin nimi oli Gorki kaupungissa syntyneen kirjailija Maksim Gorkin mukaan.[6]

Keskiaikainen ruhtinaiden hallintokeskus, 1200-1300 -luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nižni Novgorodin perusti vuonna 1221 Vladimirin ruhtinas Juri II mordvalaisen kylän paikalle Volga ja Oka jokien risteykseen. Se oli itäslaavien itäisin alue aina keskiajan loppuun saakka 1500-luvulle asti.

Mordvalaisten jatkuvat hyökkäykset alueen takaisinvaltaamiseksi olivat uhka uudelle linnoitukselle.[7] Suuriruhtinas Purgazin johtamien mordvalaisjoukkojen suurhyökkäys vuonna 1229 saatiin torjuttua. Sit-joen verisen taistelun ja ruhtinas Juri II:n kuoleman jälkeen vuonna 1238 mongolit miehittivät linnoituksen. Nižni Novgorodin linnoitus käytti myöhemmin hyväkseen kahden joen muodostamaa luonnollista vallihautaa ja se oli ruhtinaskunnan tärkein varustus itäisen rajan turvaamisessa.

Nižni Novgorod kuului Moskovan ja Tverin ohella useiden vastaperustettujen kaupunkien joukkoon, jotka säästyivät vähäpätöisyytensä vuoksi mongolien tuhoilta, mutta kasvoivat tataarivallan aikana 1300- ja 1400-luvuilla Venäjän poliittisen elämän keskuksiksi.

Kublai-kaanin suostumuksella Nižni Novgorod liitettiin Vladimir–Suzdalin ruhtinaskuntaan vuonna 1264. Sen merkitys kasvoi entisestään, kun Suzdalin ruhtinaskunnan hallintokeskus siirrettiin sinne Gorodetsista vuonna 1350. Ruhtinas Dmitry Konstantinovitš Suzdal (1323–1383) pyrki vuodesta 1365 lähtien tekemään pääkaupungistaan Moskovan kilpailijan. Hän rakennutti kivilinnoituksen, useita kirkkoja ja oli historioitsijoiden suojelija. Itäslaavien tärkeimmän historiallisen kronikan (ven. Повесть временных лет) varhaisimman olemassa olevan käsikirjoituksen, Laurentian Codexin (ven. Лаврентьевский список) kirjoitti muistiin paikallinen munkki Laurentius vuonna 1377.

Moskovan ruhtinaskunnan vahvin linnoitus, 1400-1700 -luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuzma Minin vetoaa Nižni Novgorodin asukkaisiin nostamaan vapaaehtoisten armeijan puolalaisia valloittajia vastaan (Konstantin Makovskin maalaus, 1896).

Vuonna 1392 kaupunki liitettiin Moskovan ruhtinaskuntaan ja siitä tuli pian Venäjän puolustuksen ratkaiseva kohta Volgan tataareja vastaan. Paikalliset ruhtinaat ottivat sukunimekseen Šuiski ja asettuivat Moskovaan, jossa he kohosivat hovissa merkittäviksi henkilöiksi ja suvusta nousi valtaistuimelle tsaariksi Vasili IV Šuiski.

Krimiläisen tataaripäällikkö Edigun joukkojen poltettua kaupungin vuonna 1408, Nižni Novgorod rakennettiin uudelleen ja moskovalaiset pitivät sitä tärkeimpänä linnoituksenaan sodassa Kazanin tataareita vastaan. Vuonna 1469 Iivana III Suuri ja vuonna 1552 Iivana IV Julma lähtivät kaupungista valloittamaan tataarien pääkaupunkia Kazania.[7]

Valtava punatiilinen kreml, yksi Moskovan Venäjän vahvimmista ja vanhimmista säilyneistä linnoituksista, rakennettiin vuosina 1508–1511 venetsialaisen arkkitehti Pietro Francescon valvonnassa. Hän suunnitteli linnoituksia myös mm. Moskovaan.[6] Linnoitus oli riittävän vahva kestämään tataarien piirityksiä vuosina 1520 ja 1536. Venäjän laajentumista itään viivästytti Kazanin piiritys vuoteen 1552 asti.

Vuonna 1612 paikallisen lihakauppiaan Kuzma Mininin kokoama vapaaehtoisten joukko, joita johti ruhtinas Dmitri Požarski karkotti puolalaisten joukot Moskovasta ja lopetti vuosien 1598–1613 sekasorron ajan sekä vakiinnutti Romanov-dynastian. Kremlin edessä oleva pääaukio on nimetty Mininin ja Požarskin mukaan, paikalliset kutsuvat sitä pelkästään nimellä Minin-aukio. Kuzma Mininin maalliset jäännökset on haudattu linnoitukseen. Näiden tapahtumien muistoksi pystytettiin vuonna 2005 tarkka kopio Punaisella torilla Moskovassa sijaitsevasta Mininin ja Požarskin muistomerkistä Pyhän Johannes Kastajan kirkon eteen.

Seuraavan vuosisadan aikana kaupunki menestyi taloudellisesti. Venäjän rikkain kauppiassuku Stroganov asettui kaupunkiin. Arkkitehtuuri- ja ikonimaalaustyyli, joka tunnetaan nimellä Stroganovin koulukunta (ven. Строгановская школа) kehittyi kaupungissa 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa.

Nižni Novgorodin historiallisessa vaakunassa vuodelta 1781 on valkoisessa kentässä punainen hirvi, jolla oli mustat sarvet ja sorkat. Uusi vaakuna vuodelta 2006 on samanlainen, ja siinä on kaupungille vuonna 1970 myönnetyn Leninin kunniamerkin punainen nauha ja kultainen kruunu.

Venäjän suurin kauppakeskus, keisarivallan aika 1800–1917

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Messujen päärakennus, postikortti vuodelta 1896.

Vuonna 1817 Nižni Novgorodiin siirrettiin Venäjän vilkkain kauppatapahtuma Makaryevin messut, jotka alkoivat houkutella vuosittain miljoonia kävijöitä ja näytteilleasettajia Aasiaa ja Eurooppaa myöten.[7] 1800-luvun puoliväliin mennessä kaupunki oli vakiintunut Venäjän imperiumin kauppapääkaupungiksi.[7] Insinööri Alexandr Popovin maailman ensimmäinen radiovastaanotin ja insinööri Vladimir Šuhovin maailman ensimmäiset hyperboloiditorni- ja ristikkokuoret esiteltiin Yleisvenäläisessä teollisuus- ja taidenäyttelyssä Nižni Novgorodissa vuonna 1896. Venäjän virallisten keisarillisten tilastojen mukaan Nižni Novgorodissa oli 14. tammikuuta 1913 mennessä 97 000 asukasta.

Suurin teollisuusyritys oli Sormovon rautatehdas, jolla oli oma rautatieyhteys Moskovan rautatieasemalta Nižni Novgorodin eteläpuolella. Yksityinen Moskova-Kazanin rautatieyhtiön asema oli Yläkaupungissa. Muut teollisuudenalat kehittyivät vähitellen, ja 1900-luvun alussa kaupunki oli myös kehittynyt teollisuuskeskus.

Neuvostoaika 1917-1990

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Voitonpäivä Mininin ja Pozharskin-aukiolla 9. toukokuuta 1945,'.

Volgan ja Okan yli ei ollut pysyvää siltaa ennen Lokakuun vallankumousta vuonna 1917. Tilapäisiä siltoja rakennettiin messutapahtumien ajaksi. Ensimmäisen sillan rakentamisen Volgan yli aloitti Moskova–Kazan -rautatieyhtiö vuonna 1914, mutta se valmistui vasta Neuvostoliiton aikakaudella, kun rautatie Kotelnitšiin avattiin liikenteelle vuonna 1927.

Neuvostoaikana kaupungista tuli merkittävä teollisuuskeskus. Henry Ford auttoi 1920-luvun lopulla rakentamaan suuren kuorma- ja traktoritehtaan (GAZ) lähettämällä kaupunkiin amerikkalaisia insinöörejä ja mekaanikkoja, mukaan lukien tuleva työväenjohtaja Walter Reuther. Gorkin autotehdas (GAZ) avattiin vuonna 1932 Neuvostoliiton ja Fordin autotehtaan yhteistyön tuloksena.

Toisen maailmansodan aikana kaupungissa tuotettiin merkittävä osa Neuvostoliiton sotakalustosta. GAZ valmisti GAZ-MM-kuorma-autoja, BA-64-panssariautoja, T-60 ja T-70-panssarivaunuja ja SU-76-rynnäkkötykkejä. Lentokonetehdas №21 (nykyisin Sokol) Semjon Lavotškinin johdolla tuotti kolmanneksen hävittäjistä. Krasnoje Sormovo (tehdas №112) valmisti sukellusveneitä ja vetureita ja 30 prosenttia T-34-panssarivaunuista. Tykkitehdas №92 valmisti tykistökalustoa ja radiopuhelintehdas №197 (nykyinen Nitel) viestintäkalustoa. Vuodesta 1941 vuoteen 1943 Gorki joutui natsi-Saksan iskujen ja pommitusten kohteeksi. Sodan kaksi ensimmäistä vuotta Luftwaffe pommitti näitä tehtaita: Molotovin autotehdas (nykyisin GAZ), Vallankumouksen moottori (nykyisin Rumo), Leninin Radioelektroninen laitos (Nitel) ja lentokonetehdas №21 (Krasnoje Sormovo).

Yksittäiset tiedustelulennot Gorkin yli alkoivat syksyllä 1941. Saksalaiset lentokoneet lensivät erittäin korkealla ja jäivät leijumaan autotehtaan ylle. Ensimmäinen Ju-88 -tiedustelukone ilmestyi taivaalle kaupungin ylle 9. lokakuuta klo 13.00. Pommitukset kaupungin läheisyydessä alkoivat 22. lokakuuta, ja osuivat lähiöalueella hisseihin ja varastoon Dzerzhinskin lähellä. 784. ilmatorjunta joukko-osasto osallistui kaupungin puolustukseen. Kremlin ja Aleksanteri Nevskin katedraalin torneihin, jota käytettiin satamavarastona, asennettiin ilmatorjunta-aseita. Ne puolustivat Okan ja Volgan siltoja sekä Kremliä ja messualuetta, joissa sijaitsivat kaupungin ja alueen viranomaiset.

Kaupungin massiivisimmat pommitukset tapahtuivat kesällä 1943. Saksan ilmavoimat tuhosivat lähes kokonaan Gorkin autotehtaan (GAZ). Tehtaan korjaaminen kesti 100 päivää. Korjaustyö alkoi jo pommi-iskujen aikana ja jatkui kiihtyvällä vauhdilla.

Sverdlov pääkatu (nykyinen Bolšaja Pokrovskaja) ja Minin-aukio neuvostoajalla ennen vuotta 1990.

Rakennus- ja kokoonpanoryhmiä houkuteltiin Moskovasta, Uralilta, Siperiasta ja Keski-Aasiasta. Henkilöstön kokonaismäärä oli noussut 35 000:een. Propagandatukea varten tehtaalla alkoi työskennellä 7. kesäkuuta alkaen Pravda-sanomalehden liikkuva toimitus. Ensin käynnistettiin pyöräosasto ja tärkeimmät korjaustyöt saatiin päätökseen neljässä kuukaudessa. Gorkin autotehtaan uudellenrakentamisen päättymisen virallinen päivämäärä on 28. lokakuuta 1943. Sinä päivänä lähetettiin Josif Stalinille raportti, jonka allekirjoitti 27 000 rakentajaa.

Saksalaiset pommittivat Gorkia ensi kertaa 4. marraskuuta 1941 operaatiossa, joka liittyi Moskovasta käytävään taisteluun. Pommitukset jatkuivat helmikuussa 1942 ja saman vuoden kesällä sekä marraskuussa. Pitkän tauon jälkeen Gorkia pommitettiin uudelleen seitsemänä yönä 4.–8., 10.–11., 13.–14. ja 21.–22. kesäkuuta 1943 osana kesän suurhyökkäystä. Samalla iskettiin myös muihin Volgan alueen teollisuuskeskuksiin, Jaroslavliin ja Saratoviin.

Suuren osan neuvostoaikaa se oli suljettu kaupunki ulkomaalaisilta Neuvostoliiton sotilastutkimus- ja tuotantolaitosten turvallisuuden vuoksi, vaikka se oli suosittu pysähdyspaikka kotimaisille matkailijoille, jotka risteilivät Volgaa ylös ja alas jokilaivoilla. Miljooonakaupungin katukartatkin olivat myynnissä vasta 1970-luvun puolivälissä.

Vuonna 1970 kaupungille myönnettiin Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston asetuksella Leninin kunniamerkki. Mátyás Rákosi, Unkarin kommunistipuolueen maanpaossa 1956 lähtien ollut entinen pääsihteeri kuoli kaupungissa vuonna 1971. Fyysikko ja nobelisti Andrei Saharov karkotettiin kaupunkiin vuosiksi 1980–1986, jotta hänen yhteytensä ulkomaalaisiin vaikeutuisivat. Vuonna 1985 kaupungissa aloitettiin metroliikenne. Kaupungin ”suljettu” asema päättyi, kun alkuperäinen nimi Nižni Novgorod palautettiin vuonna 1990.

Neuvostovallan jälkeinen aika 1990-

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 Venäjän presidentti avasi uuden Suuren Isänmaallisen Sodan 70-vuotisen Voiton muiston Tehtaan, joka on osa Almaz-Antein sotateollisuuskonsernia.[8] Kaupungin 800-vuotisjuhlia vietettiin 21. elokuuta 2021. Venäjän keskuspankki laski liikkeelle Nižni Novgorodin 800-vuotisjuhlan muistorahan.[9]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asukasluvun kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi 1811[10] 1840[11] 1863[10] 1897[12] 1914[10] 1926lähde? 1931[13] 1939lähde? 1959[14] 1970[15] 1979[16] 1989[17] 2002[18] 2010[4]
Väkiluku &&&&&&&&&&014400.&&&&0014 400 &&&&&&&&&&026098.&&&&0026 098 &&&&&&&&&&041500.&&&&0041 500 &&&&&&&&&&090053.&&&&0090 053 &&&&&&&&&0111200.&&&&00111 200 &&&&&&&&&0181200.&&&&00181 200 &&&&&&&&&0350251.&&&&00350 251 &&&&&&&&&0664000.&&&&00664 000 &&&&&&&&&0941962.&&&&00941 962 &&&&&&&&01170133.&&&&001 170 133 &&&&&&&&01344474.&&&&001 344 474 &&&&&&&&01438133.&&&&001 438 133 &&&&&&&&01311252.&&&&001 311 252 &&&&&&&&01250615.&&&&001 250 615

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungissa on GAZ:n (Gorkovski Avtomobilnyi Zavod) tehdas, joka tunnetaan Gorkin autotehtaana. Tehdas valmistaa Gazel-paketti- ja -avolava-autoja, ja se on aiemmin valmistanut Volga-henkilöautoja. Kaupungissa on myös suuri lasitehdas sekä Kaskol-lentokonetehdas.lähde?

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungissa toimii maanalainen, Nižni Novgorodin metro. Rautatieyhteydet ovat hyvät, junat pääkaupunki Moskovaan lähtevät pääasiassa Nižni Novgorodin Moskovan rautatieasemalta. Matka-aika suurnopeusjuna Sapsanilla Moskovaan oli alle neljä tuntia vuoden 2013 alussa;[19] matka-aikaa pyritään rataa parantamalla lyhentämään yli tunnilla. Myös kaupungin keskustasta noin 18 kilometriä lounaaseen sijaitsevaa kansainvälistä lentoasemaa uusitaan kymmenvuotisella modernisointihankkeella.[20][21]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin jääkiekkoseura Torpedo pelaa KHL-liigassa, jääpalloseura Start pelaa Venäjän jääpallon superliigassa, ja jalkapalloseura FK Volga pelaa Venäjän valioliigassa.lähde? Nižni Novgorod oli yksi FIFAN vuoden 2018 jalkapallon MM-kisojen isäntäkaupungeista.[22][23]lähde?

  • Ilmakuva: Nižni Novgorod sijaitsee Volgan ja sen sivuhaaran Okan yhtymäkohdassa.
    Ilmakuva: Nižni Novgorod sijaitsee Volgan ja sen sivuhaaran Okan yhtymäkohdassa.
  • Nižni Novgorodin Kremliä ja Mininin ja Požarskin keskusaukio
    Nižni Novgorodin Kremliä ja Mininin ja Požarskin keskusaukio
  • Messujen päärakennus
    Messujen päärakennus
  • Kaupunkinäkymä joelle
    Kaupunkinäkymä joelle
  • Ensimmäinen silta Okan yli (Kanavinski).
    Ensimmäinen silta Okan yli (Kanavinski).
  • Metro-silta
    Metro-silta
  • Toinen silta Okajoen yli (Molitovski).
    Toinen silta Okajoen yli (Molitovski).
  • Myzinski-silta
    Myzinski-silta
  • Jokilaivojen matkustajaterminaali.
    Jokilaivojen matkustajaterminaali.
  • Keskustan ostoskatu Bolšaja Pokrovskajan jalankulkualuetta.
    Keskustan ostoskatu Bolšaja Pokrovskajan jalankulkualuetta.
  • Teatteritalo.
    Teatteritalo.
  • Planetaario ja sirkus.
    Planetaario ja sirkus.
  • Kaupungin teknisen yliopiston rakennus.
    Kaupungin teknisen yliopiston rakennus.
  • Mig-31 -lentokone, kaupungin Kaskolin tehtaiden tuotantoa.
    Mig-31 -lentokone, kaupungin Kaskolin tehtaiden tuotantoa.

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Jussi Nurminen: Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan 1.7.2014. Yle uutiset. Viitattu 27.10.2014.
  3. ↑ Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time" 22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
  4. ↑ a b Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija (Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru, Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  5. ↑ Russia: largest cities as of 2022 Statista. Viitattu 12.11.2022. (englanniksi)
  6. ↑ a b Finyukova, Margarita: Maksim Gorky and Krasnoye Sormovo 2018. USC magazine. Arkistoitu
  7. ↑ a b c d Nizhny Novgorod | Geography, History, & Points of Interest | Britannica www.britannica.com. Viitattu 12.11.2022. (englanniksi)
  8. ↑ International Miltary-Technical Forum «ARMY-2022» — Sormovskoe highway, 21, Nizhny Novgorod, 603950, Russia   rusarmyexpo.com. Viitattu 12.11.2022.[vanhentunut linkki]
  9. ↑ Bank of Russia issues new commemorative coins dedicated to the 800th anniversary of Nizhny Novgorod | Bank of Russia cbr.ru. Viitattu 12.11.2022.
  10. ↑ a b c Glava 3. Obštšaja harakteristika dinamiki tšislennosti gorodskogo naselenija za 1811–1913 gg (Osa 3. (Venäjän keisarikunnan) Kaupunkiväestön dynamiikan yleisiä piirteitä vuosina 1811–1913) istmat.info. Arkistoitu 24.4.2015. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  11. ↑ Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Nižni Novgorod löytyy julkaisun sivulta 21/41 otsikon Nižnegorodskaja gubernija yhteydestä) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  12. ↑ Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Samarskaja gubernja (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Nižnegorodskin (Nižni Novgorodin) kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-06 Kieli =(venäjäksi).
  13. ↑ Administativno-territorialnoje delenije Sojuza SSR - rajony i goroda SSSR. (na 1 janvarja 1931 goda). Administativnoje delenije, territorija i nanselenije Sojuza SSR: I RSFSR (Tšentralnyi ispolnitelnyi komitet sojuza SSR. Vserossijski tšentralnyi ispolnitelnyi komitet. Venäjän SFNT:tä koskevat sivut 1-191 (pdf)) 1931. Moskova: pdf-kopio netissä: http://istmat.info/node/17630.+Arkistoitu 14.10.2012. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  14. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  15. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  16. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  17. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  18. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Gorodskoi (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  19. ↑ firmennyi pojezd "Sapsan" 171H, Nižni Novgorod–Moskva Jandex, yandex.ru. Viitattu 9.2.2013. (englanniksi)
  20. ↑ History of Nizhny Novgorod International Airport Nižni Novgorodin lentoasema, airportnn.ru. Arkistoitu 14.4.2015. Viitattu 9.2.2013. (englanniksi)
  21. ↑ The Airport Today Nižni Novgorodin lentoasema, airportnn.ru. Arkistoitu 14.4.2015. Viitattu 9.2.2013. (englanniksi)
  22. ↑ Inside story of the new stadiums at the 2018 FIFA World Cup in Russia NS Business. 12.6.2018. Arkistoitu 8.11.2022. Viitattu 12.11.2022. (englanti)
  23. ↑ Stadium for 45,000 spectators for the World Cup in Nizhny Novgorod stroytransgaz.ru. Archived from the original on 30 September 2017.. Arkistoitu 30 syyskuu 2017. Viitattu Retrieved 31 May 2018.. (venäjä)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nižni Novgorodin alueen kaupungit
Nižni Novgorodin alue
Nižni Novgorodin alue

Hallinnollinen keskus: Nižni Novgorod
Arzamas | Balahna | Bogorodsk | Bor | Gorbatov | Gorodets | Dzeržinsk | Knjaginino | Kstovo | Kulebaki | Lukojanov | Lyskovo | Navašino | Pavlovo | Pervomaisk | Perevoz | Šahunja | Sarov | Semjonov | Sergatš | Tškalovsk | Uren | Vetluga | Volodarsk | Vorsma | Vyksa | Zavolžje

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: ru:Бомбардировка Горького
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nižni_Novgorod&oldid=22720676”