Nunavut
| Nunavut ᓄᓇᕗᑦ |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|||
|
|
|||
 |
|||
|
|
|||
| Viralliset kielet | inuktitut, innuinaqtun, englanti ja ranska | ||
|
|
|||
| Pääkaupunki | Iqaluit | ||
|
|
|||
| Suurin kaupunki | Iqaluit | ||
|
|
|||
| Komissaari | Eva Aariak | ||
|
|
|||
| Pääministeri | P.J. Akeeagok | ||
|
|
|||
| Edustus parlamentissa | |||
| – alahuone | 1 | ||
| – senaatti | 1 | ||
|
|
|||
| Pinta-ala | sijalla 1. | ||
| – yhteensä | 2 093 190 km² | ||
| – maapinta-ala | 1 932 255 km² | ||
| – vesipinta-ala | 160 935 km² (7,7 %) | ||
|
|
|||
| Väkiluku | sijalla 12. | ||
| – yhteensä (2016) | 35 944 | ||
| – väestötiheys | 0,02 /km² | ||
|
|
|||
| Osaksi liittovaltiota | |||
| – päivämäärä | 1. huhtikuuta 1999 | ||
| – järjestyksessä | 13. | ||
|
|
|||
| Aikavyöhyke | UTC-4/-5/-6/-7 | ||
|
|
|||
| Lyhenteet | |||
| – postitunnus | NU | ||
| – aluetunnus | CA-NU | ||
| – postiosoitteen etuliite | X | ||
|
|
|||
| www.gov.nu.ca | |||
Nunavut (inuktitutiksi ᓄᓇᕗᑦ) on Kanadan territorio. Se on perustettu 1. huhtikuuta 1999 erottamalla se Luoteisterritorioista. Nunavutiin kuuluu manneralueen lisäksi useita Kanadan arktisia saaria, kuten Ellesmerensaari pohjoisessa, Baffininsaari idässä ja osittain Victoriansaari lännessä.
Nunavutin pääkaupunki on Iqaluit, entinen Frobisher Bay, joka sijaitsee Baffininsaarella. Muita suurehkoja asutuskeskuksia ovat Rankin Inlet ja Cambridge Bay. Suurin osa Nunavutin asukkaista on inuiitteja.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nunavut on arktinen alue, jolle levittäytyivät varhaiset paleoeskimojen kulttuurit. Varhaisinta paleoeskimojen kulttuuria sanotaan Pre-Dorsetin kulttuuriksi. Se pohjautui enemmän sisämaassa kuin merialueilla tapahtuvaan pyyntiin. Siitä kehittyi noin 800 eaa. maa- ja merieläinten pyyntiin perustuva Dorsetin kulttuuri, ja noin vuoden 1000 tienoilla sen syrjäyttivät eskimojen kulttuurit. Harva asutus keskittyi rannikolle ja sisämaassa jokien lähelle. Nunavutin eteläpuolella eli subarktisia intiaaneja. Nunavutin inuitit ovat länsi- ja keski-inuitteja.
1500–1800-luvuilla eurooppalaiset etsivät Nunavutin halki kulkenutta Luoteisväylää. Monet Nunavutin saaret, salmet, niemimaat ja lahdet on nimetty Luoteisväylää etsineiden mukaan tai ovat näiden etsijöiden nimeämiä. Nunavut erotettiin Luoteisterrorioista 1. huhtikuuta 1999 ja on siitä lähtien muodostanut oman territorionsa. Vaikka se on osa Kanadan valtiota ja liittovaltion hallinnon alainen, inuitit voivat hallita aluettaan suhteellisen autonomisesti.
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2016 Nunavutin väkiluku oli 35 944 eli noin promille koko Kanadan väkiluvusta.[1] Siitä on noin 25 000 inuiitteja (noin 85 % Nunavutin asukkaista ja noin puolet kaikista Kanadan inuiteista). Nunavutin väestötiheys on 0,02 as./km², joten se on yksi maapallon harvimmin asutetuista alueista. 40 % asukkaista on alle 16-vuotiaita.
Lokakuussa 2016 raportoitiin, että Nunavutin alueen vauvoilla esiintyi vakavia keuhkotulehduksia eniten maailmassa.[2]
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nunavut on pääosin kylmää matalakasvuista tundraa, jonka pohjoisosaa sanotaan polaariaavikoksi. Kasvillisuus on lähinnä ruohoa, varpuja, jäkälää, vaivaiskoivuja, pensaita jne. Pohjoisosien merijää voi olla ympärivuotinen.
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nunavutissa hyödynnetään luonnonvaroina lyijyä, hopeaa, sinkkiä, maaöljyä ja maakaasua. Tulevaisuudessa turismista on tulossa yhä merkittävämpi elinkeino. Merkittävässä osassa taloudessa ovat myös inuiittitaide ja -käsityöt. Asukasta kohden alueella on eniten taiteilijoita Kanadassa: 33 % Nunavutin väestöstä.[3] Taiteilijoiden keskipalkka on kuitenkin alempi Nunavutissa (10 700 $ vuodessa) kuin Kanadassa keskimäärin (24 300 $ vuodessa).[4]
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanadassa territorioilla ei ole yhtä laajaa päätäntävaltaa kuin provinsseilla. Valtaosa veroista ja luonnonvaroista saaduista tuotoista menee liittovaltiolle, joka rahoittaa territorion hallintoa. 90 % hallinnon budjetista on liittovaltion varainsiirtoa.[5] Nunavutilla on yksi edustaja Kanadan parlamentin senaatissa ja edustajainhuoneessa.
Nunavutin ylintä päätäntävaltaa pitää yksikamarinen parlamentti. Territorio on jaettu 22 vaalipiiriin, joista jokaisesta valitaan yksinkertaisella enemmistöllä yksi edustaja parlamenttiin. Vaalit pidetään suunnilleen neljän-viiden vuoden välein.[6] Parlamentissa ei ole puolueita ja päätöksenteko perustuu konsensukseen.[7] Edustajat valitsevat keskuudestaan pääministerin sekä ministerit, joiden määrää ei ole rajattu.[8] Territorion päämies on komissaari, jonka nimittää Kanadan hallitus. Komissaari edustaa Nunavutia sekä vahvistaa parlamentin lait ja asiakirjat.[9]
Nunavutin parlamentilla on kymmenen ministeriötä.[10] Territorio on jaettu kolmeen alueeseen, joilla on merkitystä lähinnä tilastoinnissa ja väestönlaskennassa. Alueet ovat Kivalliq, Kitikmeot ja Qikiqtaaluk.[11] Paikallishallinnosta vastaavat kunnat, joita on 25.[12] Kunnallishallinto rajoittuu vain asutuskeskuksiin, mikä tarkoittaa että suurin osa territorion pinta-alasta ei kuulu paikallishallinnon piiriin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Population and dwelling counts, for Canada, provinces and territories, 2016 and 2011 censuses Statistics Canada. 8.2.2017. Viitattu 26.7.2018.
- ↑ Bob Weber: Nunavut regions have highest infant lung infection rates in world: study 18.10.2016. theglobeandmail.com. Viitattu 14.7.2017. (englanniksi)
- ↑ LeTourneau, Michele: Canada Council for the Arts comes to Nunavut Nunavut News. 16.8.2019. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Tranter, Emma: Full-time artists in Nunavut make less than other artists in Canada: report Nunatsiaq News. 12.12.2019. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Budget 2014-2015 (pdf) Goverment of Nunavut. Viitattu 22.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Guide to the Nunavut Elections Act (pdf) Elections Nunavut. Arkistoitu 26.8.2014. Viitattu 22.8.2014. (englanniksi)
- ↑ What is consensus government? CBC News. Viitattu 22.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Consensus Government Government of Nunavut. Viitattu 22.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Commissioner of Nunavut Government of Nunavut. Viitattu 22.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Departments Government of Nunavut. Viitattu 22.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Learn more about the regions Explore Nunavut. Arkistoitu 30.3.2015. Viitattu 22.8.2014. (englanniksi)
- ↑ List of municipalities – Nunavut Canada Revenue Agency. Viitattu 22.8.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nunavut Wikimedia Commonsissa
