Ossauskosken vesivoimalaitos
| Ossauskosken vesivoimalaitos | |
|---|---|
 - |
|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Tervola |
| Koordinaatit | |
| Rakentaminen alkoi | 1961 [1] |
| Valmistunut | 1965 [1] |
| Pääurakoitsija | Eino Manninen |
| Suunnittelija | Imatran Voima Oy |
| Omistaja | Kemijoki Oy |
| Operaattori | Kemijoki Oy |
| Pato | |
| Tyyppi |
gravitaatiopato (betonia), maapato |
| Vesistö | Kemijoen vesistö |
| Joki tai koski | Kemijoki |
| Valuma-alue | 48 918 km² [2] |
| Keskivirtaama | 546 m³/s [3] |
| Korkeus | 18,7 m [1] |
| Pituus | 1 875 m [1] |
| Juoksutuskanavia | 5 |
| Yläpuolinen patoallas | |
| Nimi | Kemijoki |
| Pituus | 16 km [4] |
| Leveys | 850 m [4] |
| Keskikorkeus | 42,1 m mpy. [4] |
| (41,14–42,14 m mpy.) | |
| Voimalaitos | |
| Tyyppi | jokivoimalaitos |
| Käyttötarkoitus | vesivoima |
| Pudotuskorkeus | 15 m [1] |
| Rakennevirtaama | 1 080 m³/s [5] |
| Turbiinit | 3 × Kaplan (41,3 MW)[1][5] |
| Kapasiteetti | 124 MW [1] |
| Vuosituotanto | 501 GWh [1] |
 Ossauskosken vesivoimalaitos |
|
| Commons | luokka |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ossauskosken vesivoimalaitos on Kemijoessa Tervolan Peuralla ja Koivukylässä sijaitseva [4] vesivoimalaitos, joka on toimintansa perusteella jokivoimalaitos. Se sijaitsee Tervolan kirkonkylästä 17 kilometriä seututietä 926 pohjoiseen eli Rovaniemelle päin. Voimalaitoksen omistaa Kemijoki Oy.[4][1]
Pato
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Voimalaitos on rakennettu Pietinsaaren yläpuolen rantaan noin 16 kilometrin päähän Petäjäskosken voimalaitoksen alapuolelle. Saaren molemmille puolille on rakennettu pato. Vanhassa uomassa saaren itäpuolella on betoninen säännöstelypato, jossa on viisi tulva-aukkoa, ja sen molemmilla puolilla osuus maapatoa. Saaren länsipuolelle on rakennettu voimalaitoksen betonipato, jonka molemmilla puolilla on maapatoa. Patoaltaan länsirannat ovat alavaa maata ja sinne on rakennettu pitkä maapato suojelemaan asutusta. Maapatoa on yhteensä 1,875 kilometriä ja betonipatoa 160,6 metriä. Paton on korkeimmillaan 18,7 metriä korkea. Joen ylittävällä padolla kulkee maantie ja patoaltaan länsireunan maapatoa seuraa rautatie.[4][1]
Voimalaitos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Voimalaitoksessa pyörii pystyakselinsa ympäri kolme Kaplan-turbiinia, jotka tuottavat sähköenergiaa parhaimmillaan yli 41 megawatin (MW) teholla. Vesi otetaan padon takaa ja se putoaa 15 metriä alaspäin vesiturbiineihin, josta vesi ohjataan alavirtaan päin 1,8 kilometriä pitkää ja 100 metriä leveää alakanavaa pitkin. Turbiinien juoksupyörät ovat halkaisijaltaan 6,45 metriä ja ne pyörivät 88,2 kierrosta minuutissa. Voimalan rakennusvirtaama on 1 080 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), ja Kemijoen keskivirtaama on 546 m³/s. Tulvakaudella ylimääräinen vesi juokutetaan viiden portin läpi voimalaitoksen ohi. Voimalaitoksen kapasiteetti on maksimivirtaamalla 124 MW ja sen vuotuinen energiantuotanto on noin 501 gigawattituntia (GWh).[1]
Kalanviljelylaitos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Voimalasta 120 metriä alajuoksulle päin sijaitsee kalankasvatuslaitos, jonka kasvatettuja poikasia istutetaan Kemijokeen. Laitos käyttää Kemijoen omaa vettä. Laitos on rakennettu 1982 ja sen omistaa Kemijoki Oy ja Pohjolan Voima Oy. Kemijoen voimaloihin ollaan suunnittelemassa kalateiden rakentamista ja tavoitteena on avata vaelluskaloille mereltä esteetön pääsy Ounasjokeen.[5]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Voimalaitos rakennettiin vuosina 1961–1965, jolloin työmaalla työskenteli yhtä aikaa enimmillään 820 henkeä. Voimalaitosalueen läheisyyteen syntyi tämän takia Ossauskosken kylä. Voimalan suunnittelusta vastasi Imatran Voima Oy, arkkitehtina toimi Kai Blomstedt ja rakennustyömaan päällikkönä diplomi-insinööri Eino Manninen. Voimalan kolmen turbiinin kapasiteetti oli aluksi 93 MW, mutta vuosina 2007–2008 ne peruskorjattiin ja yhteiskapasiteetti kasvoi 124 megawattiin.[6]
Kemijoen uittosääntö on lopetettu vuonna 2004 ja siitä tehdyt valitukset on kumottu vuonna 2014 Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Uittoränni on sen vuoksi poistettu käytöstä.[5]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Raimo Seppälä: Nykyinen Kemijoki. Helsinki: Otava, 1976. ISBN 951-1-02424-8
- Alatalo, Hannu & Räihä, Ilkka: Ossauskosken kalatie lupahakemussuunnitelma (PDF) 2014. Maveplan Oy & ELY-keskus. Viitattu 23.4.2020.
- Mika Marttunen & al.: Kemijärven säännöstelyn kehittäminen. (Suomen ympäristö 718) Rovaniemi: Suomen ympäristökeskus, 2004. ISBN 952-11-1797-4 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 22.4.2020).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Ossauskoski kemijoki.fi. Kemijoki Oy. Arkistoitu 18.8.2017. Viitattu 23.4.2020.
- ↑ Alatalo, Hannu & Räihä, Ilkka: Ossauskosken kalatie lupahakemussuunnitelma, 2014, s.6
- ↑ Ossauskosken kalanviljelylaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen s. 9. (PDF) (Dnro PSAVI/297/04.08/2010, s.9) päätös. 2010. Aluehallintovirasto. Viitattu 23.4.2020.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e f Ossauskosken vesivoimalaitos (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 23.4.2020.
- ↑ a b c d Alatalo, Hannu & Räihä, Ilkka: Ossauskosken kalatie lupahakemussuunnitelma, 2014, s.11–12
- ↑ Mika Marttunen & al.: Kemijärven säännöstelyn kehittäminen, 2004, s.64