Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta
| Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta Kuzey Kıbrıs Türk Cumhuriyeti |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | tasavalta | ||
| Presidentti Pääministeri |
Ersin Tatar Faiz Sucuoğlu |
||
| Pääkaupunki |
Pohjois-Nikosia (61 378 as.) |
||
| Muita kaupunkeja |
Famagusta (37 868 as.) Girne (22 148 as.) Gönyeli (17 045 as.) Güzelyurt (7 251 as.) |
||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 3 355 km² [1] (sijalla ?) | ||
| – josta sisävesiä | 2,7 % | ||
| Väkiluku (2011) | 286 257 [1] (sijalla ?) | ||
| – väestötiheys | 78,7 as. / km² | ||
| Viralliset kielet | turkki | ||
| Valuutta | Uusi Turkin liira (TRY) | ||
| BKT () | |||
| – yhteensä | 1 766 miljoonaa USD | ||
| – per asukas | 8 095 USD | ||
| Aikavyöhyke | UTC+2 | ||
| – kesäaika | UTC+3 | ||
| Itsenäisyys – Julistautui – Tunnustettu |
15. marraskuuta 1983 vain Turkin tunnustama |
||
| Lyhenne | |||
| – lentokoneet: | TC | ||
| Kansainvälinen suuntanumero |
+90 392 | ||
| Tunnuslause |
Ya istiklâl, ya ölüm (Vapaus tai kuolema) |
||
| Kansallislaulu | ”İstiklâl Marşı” | ||
|
|
|||
| Edeltäjä(t) |
 Kyproksen turkkilainen liittovaltio |
||
Pohjois-Kypros (turk. Kuzey Kıbrıs) on Kyproksen saaren pohjoisosan alue, joka julistautui vuonna 1983 itsenäiseksi valtioksi nimellä Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta (Kuzey Kıbrıs Türk Cumhuriyeti). Sen itsenäisyyden on tunnustanut vain Turkki, joka miehitti alueen vuonna 1974. Pohjois-Kypros on de jure Kyproksen tasavallan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäpuolella.[2]
Pohjois-Kyproksen pinta-ala on noin 3 355 neliökilometriä ja väkiluku 286 257 (2011). Sen pääkaupunki on Pohjois-Nikosia, turkkilaisittain Lefkoşa.[1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Kyproksen maantiede
Pohjois-Kypros käsittää noin kolmasosan Kyproksen saaresta, ja siihen kuuluu saaren koillis- ja pohjoisosa. Pääkaupunki Nikosia on jaettu kaupunki ja yhteinen pääkaupunki Kyproksen tasavallan kanssa. Pohjois-Kyproksen puoleinen osa tunnetaan Pohjois-Nikosiana. Pohjois-Kyproksen pohjoisrannikkoa pitkin kulkee Pentadáktylos-vuorijono. Sen ja eteläisen Kyproksen puolella sijaitsevan Tróodos-vuoriston välissä pääosin Pohjois-Kyproksen puolella sijaitsee hedelmällinen Mesaorían tasanko. Pohjois-Kyproksen koillisosan muodostaa pitkä ja harvaan asuttu Karpasían niemimaa.lähde?
Pohjois-Kyproksen ja Kyproksen tasavallan hallussa olevan alueen välillä kulkee noin 156 kilometriä pitkä rajavyöhyke, joka tunnetaan vihreänä linjana.[2]
Hallinnolliset alueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjois-Kypros jakautuu kuuteen hallinnolliseen alueeseen, joihin kuuluvat alueet kuuluvat de jure myös Kyproksen tasavallan alueisiin. Osa hallinnollisista alueista vastaa nimiltään ja/tai alueiltaan jotakin Kyproksen tasavallan aluetta tai sellaisen osaa. Alueet ovat:[1]
| Alue | Hallinnollinen keskus | Pinta-ala | Väkiluku (2011) |
|---|---|---|---|
| Gazimağusan alue | Gazimağusa (Famagusta, Ammóchostos) | 997 | 69 741 |
| Girnen alue | Girne (Kyrenia) | 690 | 69 163 |
| Güzelyurtin alue | Güzelyurt (Mórfou) | 381[huom 1] | 18 946 |
| İskelen alue | İskele (Tríkomo) | 774 | 22 492 |
| Lefken alue | Lefke (Léfka) | ?[huom 2] | 11 091 |
| Lefkoşan alue | Lefkoşa (Nikosia, Lefkosía) | 502 | 94 824 |
| Koko Pohjois-Kypros | Lefkoşa | 3 355 | 286 257 |
Huomautukset:
Kaupungit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjois-Kyproksen suurin kaupunki on pääkaupunki Nikosia, turkkilaisittain Lefkoşa, tai oikeammin sen Pohjois-Kyproksen puolella oleva osa eli Pohjois-Nikosia (51 836 as.). Muut suurimmat kaupungit ovat Gazimağusa eli Famagusta/Ammóchostos (37 868 as.), Girne eli Kyrenia/Kerýneia (22 148 as.), Gönyeli eli Kióneli (17 045 as.) ja Güzelyurt eli Mórfou (7 251 as.).[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kyproksen saari jakautui kahtia, kun Kreikan sotilasjuntan tukemat ja Kyproksen tasavallan yhdistämistä Kreikkaan ajaneet ”énosistit” (muun muassa terroristijärjestö EOKA B) hyökkäsivät saaren turkkilaisvähemmistön kimppuun pyrkiessään liittämään saaren Kreikkaan vuonna 1974.
Käytännössä kiista saaren hallintomuodosta ja turkkilaisen vähemmistön oikeuksista juontaa kuitenkin juurensa jo 1960-luvun alkuun, jolloin saari itsenäistyi Britannian vallasta. Saaren kreikkalaisväestön kansallismieliset piirit eivät hyväksyneet Kyproksen turkkilaisvähemmistölle perustuslaissa annettuja oikeuksia ja kampanjoivat Kreikkaan liittymisen puolesta. Perustuslakikriisi johti myös väkivaltaisuuksiin kreikkalaisten hyökätessä turkkilaiskyliin ja murhaamalla jouluna 1963 satoja turkkilaissiviilejä. Tapahtuman seurauksena YK lähetti rauhanturvajoukkonsa (UNFICYP) Kyprokselle maaliskuussa 1964. Joukot ovat Kyproksella edelleen tänäkin päivänä. Suomi osallistui rauhanturvaoperaatioon vuosina 1964–2005.
Vuonna 1971 EOKA B:n johtohahmot Geórgios Grívas ja Níkos Sampsón olivat kääntyneet presidentti Makariosta vastaan. Kun Kreikassa valtaa pitävä sotilasjuntta julisti saaren osaksi Kreikkaa, Turkki pyysi Yhdistyneeltä kuningaskunnalta apua tilanteeseen vuoden 1960 perustuslain liitteenä olevan takaajavaltioiden (Kreikka, Turkki, Yhdistynyt kuningaskunta) välisen turvallisuussopimuksen nojalla. Turvallisuussopimus nimittäin kielsi Kyprosta liittymästä osaksi mitään valtiota tai yhteisöä ilman kaikkien takaajamaiden hyväksyntää. Yhdistynyt kuningaskunta kuitenkin kieltäytyi puuttumasta Kreikan sotilasjuntan ja EOKA:n toimiin Kyproksella, täten noudattamatta Kyproksen perustuslakiin sisällytettyjä oletuksia. Turkin pääministeri Bülent Ecevitin palattua Lontoon neuvottelumatkalta Turkki aloitti sotilaallisen operaationsa 20. heinäkuuta 1974 nousemalla maihin Kyproksen pohjoisosista, Girnen kaupungin läheltä. Muutamassa päivässä Turkin joukot olivat vallanneet 37 prosenttia saaresta.
Vuonna 2004 pidetyssä kansanäänestyksessä 65 prosenttia kyproksenturkkilaisista kannatti YK:n pääsihteeri Kofi Annanin ehdottamaa yhdistämistä, mutta kyproksenkreikkalaiset torjuivat sen 76 prosentin enemmistöllä oman presidenttinsä Tássos Papadópouloksen ja Kyproksen kirkon johdon suosituksesta.
Pohjois-Kyprosta pitkään johtaneen presidentti Rauf Denktaşin seuraajaksi valittiin huhtikuussa 2005 pidetyissä vaaleissa pääministerinä toiminut Mehmet Ali Talat. Talat sai 55 % äänistä äänestysprosentin ollessa 70 %. Hänen johtamansa tasavaltalainen turkkilaispuolue (Cumhuriyetçi Türk Partisi) oli saanut 44 %:n äänisaaliillaan helmikuun 2005 parlamenttivaaleissa miltei puolet 50-paikkaisen parlamentin edustajapaikoista.
Yhdistämistä vastustava Derviş Eroğlun johtama kansallinen yhtenäisyyspuolue taas jäi oppositioon saaden 32 % äänistä parlamenttivaaleissa ja hävisi presidentinvaalit Talatille saaden vain 23 % äänistä. Talat pyrkii Kyproksen jälleenyhdistämiseen liittovaltioksi, jotta myös turkkilainen osa pääsee Euroopan unioniin ja samalla eroon taloudellisesta eristäytyneisyydestään. Liittovaltiohankkeesta huolimatta turkkilaiset haluavat liittovaltiolle myös Turkin turvallisuustakuun. Turkki ja Kreikka ovat molemmat Naton jäseniä, mikä on ollut sotilasliitolle aiemmin kriittinenkin asia.
Vuoden 2015 presidentinvaaleissa Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan presidentiksi valittiin Mustafa Akinci, joka voitti vaalien toisella kierroksella selvästi istuvan presidentin Devis Eroglun.[4]
Valuuttana käytetään uutta Turkin liiraa. Brittivallan peruina Pohjois-Kyproksella on vasemmanpuoleinen liikenne.
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Pohjois-Kyproksella oli 286 257 asukasta.[1] Noin puolet väestöstä koostuu kyproksenturkkilaisista, jotka ovat asuttaneet saarta vuosisatoja. Osa heistä on muuttanut saaren eteläosasta Kyproksen konfliktin aikana. Toinen merkittävä väestöryhmä ovat konfliktin aikana saarelle muuttaneet mannerturkkilaiset maahanmuuttajat, joista huomattavalla osalla ei ole Pohjois-Kyproksen kansalaisuutta. Etnisiä vähemmistöjä ovat Karpasían niemimaalle jääneet kyproksenkreikkalaiset ja maroniitit. Pohjois-Kyproksella asuu myös tuhansia Ison-Britannian kansalaisia.lähde?
Politiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjois-Kyproksen presidentti on Ersin Tatar, ja pääministerinä toimii Ersan Saner.lähde?
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjois-Kypros on riippuvainen Turkin antamasta avustuksesta, sillä koska se ei ole kansainvälisen yhteisön tunnustama valtio, se ei voi käydä itsenäisesti ulkomaankauppaa. Pohjois-Kyprokselle ei myöskään ole suoria lentoja, vaan matka sinne käy Turkin ilmatilan tai satamien kautta.lähde?
Pohjois-Kypros on maatalousvoittoinen valtio. Valtaosa Kyproksen teollisuudesta sijaitsee saaren kreikkalaisella puolella eikä saaren pohjoisosa ole kauppasaarron vuoksi kyennyt tuomaan tilanteeseen muutosta. Valtion talous ei ole vieläkään toipunut täysin vuoden 1974 tapahtumista, ja maa kärsii kasvavasta inflaatiosta.[5]
Alueella tuotetaan lihaa, oliiveja, viljaa ja hedelmiä. Myös matkailu on saaren pohjoisosalle tärkeä tulonlähde – suurin osa Pohjois-Kyprokselle saapuvista turisteista on kotoisin Turkista, Isosta-Britanniasta, Saksasta, Italiasta ja Israelista sekä Etelä-Kyprokselta.lähde?
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Northern Cyprus - Turkish Republic of Northern Cyprus City Population. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ a b Cyprus The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
- ↑ Northern Cyprus - Turkish Republic of Northern Cyprus (TRNC) Citypopulation.de. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ http://bianet.org/english/world/164120-new-president-of-northern-cyprus-mustafa-akinci bianet.org.
- ↑ Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 191. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pohjois-Kypros Wikimedia Commonsissa
- North Cyprus (englanniksi)
Matkaopas aiheesta Turkish Republic of Northern Cyprus Wikivoyagessa (englanniksi)- UNFICYP-joukkojen kotisivu (englanniksi)
- Northern Cyprus Hoteliers Association (englanniksi)
- North Cyprus Tourism Centre Lontoossa (englanniksi)
