Sven-Göran Eriksson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sven-Göran Eriksson
Henkilötiedot
Koko nimi Sven-Göran Eriksson
Syntymäaika 5. helmikuuta 1948
Syntymäpaikka Torsby, Värmlanti, Ruotsi
Kuolinaika 26. elokuuta 2024 (76 vuotta)
Lempinimi Svennis
Seura
Seura –
Tehtävä Päävalmentaja
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1966–1971
1971–1973
1973–1975 		Ruotsi Torsby IF
Ruotsi SK Sifhälla
Ruotsi KB Karlskoga 		?
Valmennusura
1977–1978
1979–1982
1982–1984
1984–1987
1987–1989
1989–1992
1992–1997
1997–2001
2001–2006
2007–2008
2008–2009
2010
2010–2011
2014
2015–2016
2017
2018–2019 		Ruotsi Degerfors IF
Ruotsi IFK Göteborg
Portugali SL Benfica
Italia AS Roma
Italia ACF Fiorentina
Portugali SL Benfica
Italia UC Sampdoria
Italia S.S. Lazio
Englanti Englanti
Englanti Manchester City
Meksiko Meksiko
Norsunluurannikko Norsunluurannikko
Englanti Leicester City FC
Kiina Guangzhou R&F FC
Kiina Shanghai SIPG
Kiina Shenzhen FC
Filippiinit Filippiinit

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Sven-Göran ”Svennis” Eriksson (5. helmikuuta 1948 – 26. elokuuta 2024[1]) oli ruotsalainen jalkapallovalmentaja, joka oli taustaltaan metsäsuomalainen.[2]

Hän valmensi urallaan useita Euroopan huippuseuroja sekä Englannin, Meksikon ja Norsunluurannikon maajoukkueita.

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torsbyssä, Värmlannissa syntyneellä Erikssonilla oli taustallaan vaatimaton pelaajaura alasarjoissa, joka päättyi loukkaantumiseen 1975. Tällöin Eriksson aloitti valmentajana Degerfors IF:ssä, jonka nosti kolmannesta divisioonasta ensimmäiseen kolmessa vuodessa. Menestys Degerforsissa sai suurempien seurojen mielenkiinnon heräämään, ja vuonna 1979 Eriksson liittyi IFK Göteborgiin. Hän voitti ensimmäisellä kaudellaan Ruotsin mestaruuden. Vuonna 1982 Eriksson valmensi Göteborgin triplaan: liigan, cupin ja UEFA Cupin voittoon (Göteborg löi UEFA Cupin loppuottelussa Hamburger SV:n yhteismaalein 4–0).

IFK Göteborgin menestys Euroopassa johti pestiin portugalilaiseen SL Benficaan, joka voitti Erikssonin ensimmäisellä kaudella Portugalin mestaruuden ja selviytyi UEFA Cupin finaaliin. Seuraavan vuoden toisen mestaruuden jälkeen Eriksson siirtyi AS Romaan. Sieltä hän ei saanut aiemman kaltaista välitöntä menestystä, mutta AS Roma voitti kuitenkin Italian Cupin 1986.

Kahden palkinnottoman ACF Fiorentinan vuoden jälkeen Eriksson palasi Benficaan 1989, jossa hän johdatti joukkueen Euroopan Cupin finaaliin (häviten AC Milanille 1–0) ja Portugalin mestaruuteen 1991. Eriksson palasi Italiaan vuonna 1992, tällä kertaa UC Sampdoriaan, mutta voitti vain Italian cupin 1994.

Eriksson sai lopulta suurta menestystä Italiassa liityttyään S.S. Lazioon 1997, joka voitti Italian cupin 1998 ja 2000, Cup-voittajien cupin (1999, viimeinen kyseinen turnaus), ja Serie A:n mestaruuden vuonna 2000, mikä oli vasta toinen Lazion saavuttama Italian mestaruus.

Eriksson valittiin Englannin maajoukkuevalmentajaksi Kevin Keeganin jälkeen alkuvuodesta 2001. Hän oli Englannin maajoukkuehistorian ensimmäinen ulkomaalainen valmentaja, joten valinta herätti kohua. Erikssonin alaisuudessa Englanti selvitti kaikki karsinnat varmasti, mutta arvokisoissa tie katkesi pudotuspeleissä (MM-kisoissa 2002 puolivälierissä Brasilialle, EM-kisoissa 2004 puolivälierässä Portugalille, ja MM-kisoissa 2006 taas puolivälierässä Portugalille).

Eriksson jätti Englannin jalkapallomaajoukkueen päävalmentajan tehtävät kesällä 2006 Englannin pudottua Saksan MM-kisoista. Erottamiseen vaikuttivat Erikssoniin Britanniassa liitetyt monet skandaalit naisjuttuineen ja "valešeikin", toimittaja Mazer Mahmoodin tekemä haastattelu. Eriksson voitti häntä vastaan nostamansa oikeusjutun vuonna 2017 ja Mahmood tuomittiin rahakorvauksiin.[3]

Eriksson yhdistettiin Manchester Cityyn sen jälkeen kun seura oli siirtymässä Thaimaan entisen pääministerin Thaksin Shinawatran omistukseen. Hän solmi Cityn kanssa kolmivuotisen sopimuksen kesäkuussa 2007.

Erikssonin johdolla Manchester City nousi taistelemaan eurocup-paikoista Englannin Valioliigassa kaudella 2007–2008. City voitti muun muassa molemmat Manchesterin derbyt Unitedia vastaan. Huonon kevätkauden myötä Erikssonin luotsaama City putosi kuitenkin Valioliigassa yhdeksänneksi. Kauden jälkimainingeissa huhut Erikssonin ja Cityn omistajan Thaksin Shinawatran riidoista voimistuivat. Lopulta kesäkuun alussa Eriksson jätti tehtävänsä Cityn päävalmentajana. [4] Muutaman päivän kuluttua hänet valittiin Meksikon maajoukkuevalmentajaksi. [5]

Eriksson sai Meksikossa paljon kritiikkiä osakseen maajoukkueen ailahtelevien otteiden vuoksi. Alueen MM2010-karsinnoissa Meksikolla oli lokakuussa mahdollisuus varmistaa jatkopaikkansa ottelussa Kanadaa vastaan, mutta vierailijat jäivät 2–2 tasapeliin. Vain hiukan aiemmin Jamaika oli yllättänyt Erikssonin miehistön. [6] Eriksson sai potkut Meksikon peräsimestä huhtikuun alussa, kun joukkue oli hävinnyt Hondurasille 3–1.[7]

Heinäkuussa 2009 Eriksson siirtyi Englannin kakkosliigassa pelaavan Notts Countyn urheilutoimenjohtajaksi. [8]

Lokakuussa 2009 uutisoitiin, että Eriksson olisi siirtymässä Pohjois-Korean maajoukkueen päävalmentajaksi valmistamaan sitä kesän 2010 MM-kisoihin. [9] Erikssonin mahdollinen siirtyminen Ruotsin maajoukkuevalmentajaksi oli lokakuun alussa myös jatkuvan spekuloinnin kohteena. Lopulta Notts County vihelsi pelin poikki ja ilmoitti ettei Eriksson lähde seurasta mihinkään. [10] Talven myötä huhut Erikssonin ja Tord Gripin lähdöstä Notts Countysta ovat vahvistuneet sponsorikadon vuoksi. Päävalmentajaksi houkutellun Hans Backen pikapesti on myös lisännyt huhuja Erikssonin lähdöstä. [11] Lopulta Eriksson ilmoitti helmikuussa 2010 lähtevänsä Notts Countysta, jonka omistajat vaihtuivat kolmannen kerran vuoden sisällä. [12]

Maaliskuussa 2010 Eriksson nimitettiin Norsunluurannikon jalkapallomaajoukkueen päävalmentajaksi. Eriksson johdatti Norsunluurannikon kesän 2010 jalkapallon MM-kisoihin huonosti menneen Afrikan mestaruusturnauksen jälkeen.[13] Norsunluurannikko avasi kisansa tasapelillä Portugalia vastaan, mutta tappio Brasilialle pudotti joukkueen lopulta jatkosta. Edes voitto Pohjois-Koreasta ei enää pelastanut Norsuja. Putoamisesta huolimatta Eriksson piti Norsujen esiintymistä hyvänä. [14] Eriksson ilmoitti putoamisen jälkeen myös jättävänsä maajoukkueen alustavan sopimuksen mukaisesti kisaurakan päätyttyä. [15] Hän kuitenkin kävi turnauksen jälkeen neuvotteluja nelivuotisesta jatkosopimuksesta maan jalkapalloliiton kanssa, mutta ne päättyivät tuloksetta elokuun alussa. Suurimmat erimielisyydet koskivat palkkausta. [16]

Lauantaina 2. lokakuuta 2010 Soccernet uutisoi, että Eriksson nimitetään maanantaina Englannin Mestaruussarjan hännille juuttuneen Leicester Cityn päävalmentajaksi. [17] Hän allekirjoitti kaksivuotisen sopimuksen Leicesterin kanssa sunnuntaina. [18] Pesti päättyi kuitenkin ennen aikojaan, kun seura purki Erikssonin sopimuksen jo lokakuun lopulla 2011. Erikssonin viimeiseksi otteluksi Leicesterin valmentajana jäi 0–3 kotitappio Millwallia vastaan. Mestaruussarjassa seura oli vasta sijalla 13. [19]

Tammikuun puolivälissä 2013 Eriksson palasi pitkällisen spekuloinnin jälkeen Saksan 2. Bundesliigassa kuudentena majailleen TSV 1860 Münchenin päävalmentaja. [20] Pari päivää ilmoituksen jälkeen uutisoitiin, että Svennis olisi lopulta kieltäytynyt TSV:n tarjouksesta. [21] Tammikuun lopulla Svenniksestä tuli Al Nasrin tekninen johtaja. [22] Valmennustehtäviin Eriksson palasi vajaan kahden vuoden tauon jälkeen kesäkuussa 2013, kun Kiinan Superliigassa pelaava Guangzhou R&F FC palkkasi hänet päävalmentajakseen. [23]

Erikssonin johdolla Guangzhou sijoittui kaudella 2014 Kiinan liigassa kolmanneksi. Tuloksesta huolimatta ruotsalainen lähti seurasta kauden jälkeen. [24] Kokeneen ruotsalaisvalmentajan ura kuitenkin jatkui Kiinassa, kun Shanghai SIPG palkkasi hänet päävalmentajaksi kaudeksi 2015. [25] Erikssonin johdolla Shanghai SIPG taisteli mestaruudesta, mutta joutui tyytymään ruotsalaisen debyyttikaudella kakkossijaan. Myös kausi 2016 päättyi mestaruustaistelun osalta karvaaseen pettymykseen, kun seura sijoittui liigassa kolmanneksi. Kauden jälkeen Eriksson jätti SIPG:n.[26]

Joulukuun alussa 2016 kokeneen Erikssonin ura jatkui Kiinassa, kun hän teki sopimuksen Kiinan 1. divisioonassa pelaavan Shenzhenin kanssa.[27] Erikssonin johdolla Shenzhen aloitti kautensa vahvasti kuudella perättäisellä voitolla, mutta kauden edetessä joukkue juuttui tappioputkeen. Yhdeksän voitottoman ottelun putki tiesi lopulta Erikssonille potkuja kesäkuussa 2017.[28]

Lokakuussa 2018 Erikssonista tuli Filippiinien maajoukkueen päävalmentaja puolen vuoden sopimuksella.[29] Erikssonin johdolla Filippiinit lähti maan historian ensimmäiseen Aasian mestaruusturnaukseen.[30] Filippiinien taival katkesi jo alkulohkoon, kun ensikertalaiset hävisivät Etelä-Korealle, Kiinalle ja Kirgisialle. Filippiien historian ensimmäisen ja turnauksen ainoan maalin teki Stephan Shröck Kirgisiaa vastaan.[31] Eriksson jätti tehtävänsä turnauksen jälkeen tammikuussa 2019 ja jatkoi Filippiinien liiton palveluksessa konsulttina.[32]

Vuoden 2024 syksyllä Erikssonin kuoleman jälkeen hänestä julkaistiin Bengt Bergin kirjoittama kirja En underbar resa.[33]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erikssonilla diagnosoitiin tammikuussa 2024 parantumaton syöpä. Hän sai sairaskohtauksen, jonka jälkeisissä tutkimuksissa havaittiin sekä sydänongelma että syöpä.[34] Lääkärit lupasivat tuolloin hänelle enimmillään vuoden elinaikaa.[35]

Meriitit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Karttunen, Anu: Sven-Göran Eriksson on kuollut Yle Urheilu. 26.8.2024. Viitattu 26.8.2024.
  2. ↑ Aristoteleen kantapää: Metsäsuomalaiset museossa yle.fi. Viitattu 4.12.2020.
  3. ↑ Muistatko? Valesheikki huijasi ruotsalaismanageria ja aiheutti potkut – nyt oikeus määräsi skandaalilehdelle sanktiot iltalehti.fi. Viitattu 22.10.2017.
  4. ↑ Svennis Eriksson jättää Manchester Cityn
  5. ↑ Sven-Göran Eriksson Meksikon ruoriin
  6. ↑ Svenniksellä tukalat oltavat Meksikossa
  7. ↑ Meksiko antoi Svennikselle potkut (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Eriksson takes role at minnows Notts County
  9. ↑ Svennistä viedään nyt Pohjois-Koreaan
  10. ↑ Svennis torjui Ruotsin maajoukkueen
  11. ↑ Svennis nära lämna Notts County
  12. ↑ Eriksson wirft das Handtuch
  13. ↑ Svennis Eriksson johtaa Norsunluurannikon MM-kisoihin
  14. ↑ Svennis: Norsunluurannikon tulevaisuus loistava
  15. ↑ Eriksson slammed for $3m pay packet (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ Eriksson leaves Ivory Coast (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. ↑ Eriksson to be named new Leicester City boss[vanhentunut linkki]
  18. ↑ Neue Aufgabe für Eriksson
  19. ↑ Official Club Statement (Arkistoitu – Internet Archive)
  20. ↑ Eriksson sitzt auf der "Löwen"-Bank!
  21. ↑ Neues Chaos bei den Löwen: Eriksson kommt nicht!
  22. ↑ Sven-Goran Eriksson appointed Al Nasr technical director
  23. ↑ Sven-Goran Eriksson appointed chief coach of Chinese Super League side Guangzhou R&F
  24. ↑ 富力官方宣布与埃里克森协商失败 双方不再续约
  25. ↑ 上港正式收购东亚 埃里克森任主帅徐根宝任顾问
  26. ↑ Andre Villas-Boas replaces Sven-Goran Eriksson at Shanghai SIPG
  27. ↑ Sven-Goran Eriksson replaces Clarence Seedorf at Shenzhen FC
  28. ↑ Sven-Goran Eriksson sacked by China's Shenzhen FC
  29. ↑ Sven-Goran Eriksson: Ex-England manager named Philippines boss
  30. ↑ Azkals look to 'get out' of 2019 Asian Cup group stage
  31. ↑ Azkals bow out of Asian Cup after loss to Kyrgyzstan
  32. ↑ AFC Asian Cup 2019: Coach Sven-Goran Eriksson still with Philippines – Azkals team manager Dan Palami
  33. ↑ Syöpään kuollut legenda menetti lähes 10 miljoonaa euroa – ”Olin helposti huijattavissa” www.iltalehti.fi. Viitattu 24.9.2024.
  34. ↑ Ruotsalainen valmentajalegenda antoi musertavan haastattelun: ”Parhaimmillaan vuosi elinaikaa” Yle Urheilu. 11.1.2024. Viitattu 26.8.2024.
  35. ↑ Juha Kanerva: Sven-Göran Eriksson paljasti: elinaikaa korkeintaan vuosi Ilta-Sanomat. 11.1.2024. Viitattu 14.1.2024.
Edeltäjä:
Alberto Zaccheroni 		Oscar del Calcio
2000 		Seuraaja:
Carlo Ancelotti
Edeltäjä:
Lajos Baróti
Toni 		SL Benfican päävalmentaja
1982–1984
1989–1992 		Seuraaja:
Pál Csernai
Tomislav Ivić
Edeltäjä:
Nils Liedholm 		AS Roman päävalmentaja
1984–1987 		Seuraaja:
Angelo Benedicto Sormani
Edeltäjä:
Vujadin Boškov 		UC Sampdorian päävalmentaja
1992–1997 		Seuraaja:
César Luis Menotti
Edeltäjä:
Dino Zoff 		SS Lazion päävalmentaja
1997–2001 		Seuraaja:
Dino Zoff
Edeltäjä:
Kevin Keegan 		Englannin maajoukkueen päävalmentaja
2001–2006 		Seuraaja:
Steve McClaren
Edeltäjä:
Stuart Pearce 		Manchester Cityn päävalmentaja
2007–2008 		Seuraaja:
Mark Hughes
Edeltäjä:
Jesús Ramírez 		Meksikon maajoukkueen päävalmentaja
6/2008–4/2009 		Seuraaja:
Javier Aguirre
Edeltäjä:
Vahid Halilhodžić 		Norsunluurannikon maajoukkueen päävalmentaja
3–6/2010 		Seuraaja:
François Zahoui
Edeltäjä:
Paulo Sousa 		Leicester Cityn päävalmentaja
10/2010–10/2011 		Seuraaja:
Nigel Pearson
Edeltäjä:
Xi Zhikang 		Shanghai SIPGn päävalmentaja
2015–2016 		Seuraaja:
André Villas-Boas
Edeltäjä:
Clarence Seedorf 		Shenzhen FC:n päävalmentaja
1–6/2017 		Seuraaja:
Wang Baoshan
Englanti
Englannin jalkapallomaajoukkueen päävalmentajat

Winterbottom (1946–62) • Ramsey (1963–74) • Mercer (1974) • Revie (1974–77) • Greenwood (1977–82) • Robson (1982–90) • G. Taylor (1990–93) • Venables (1994–96) • Hoddle (1996–99) • Keegan (1999–2000) • Wilkinson (väliaikainen) (2000) • P. Taylor (väliaikainen) (2000) • Eriksson (2001–06) • McClaren (2006–07) • Capello (2007–12) • Pearce (väliaikainen) (2012) • Hodgson (2012-16) • Allardyce (2016) • Southgate (2016–)

Englannin joukkue – Jalkapallon MM-kilpailut 2002

1 Seaman | 2 Mills | 3 A. Cole | 4 Sinclair | 5 Ferdinand | 6 Campbell | 7 Beckham | 8 Scholes | 9 Fowler | 10 Owen | 11 Heskey | 12 Brown | 13 Martyn | 14 Bridge | 15 Keown | 16 Southgate | 17 Sheringham | 18 Hargreaves | 19 J. Cole | 20 Vassell | 21 Butt | 22 James | 23 Dyer | Valmentaja Eriksson

Englannin joukkue – Jalkapallon EM-kilpailut 2004

1 James | 2 G. Neville | 3 A. Cole | 4 Gerrard | 5 Terry | 6 Campbell | 7 Beckham | 8 Scholes | 9 Rooney | 10 Owen | 11 Lampard | 12 Bridge | 13 Robinson | 14 P. Neville | 15 King | 16 Carragher | 17 Butt | 18 Hargreaves | 19 J. Cole | 20 Dyer | 21 Heskey | 22 Walker | 23 Vassell | Valmentaja Eriksson

Englannin joukkue – Jalkapallon MM-kilpailut 2006

1 Robinson | 2 Neville | 3 A. Cole | 4 Gerrard | 5 Terry | 6 Ferdinand | 7 Beckham | 8 Lampard | 9 Rooney | 10 Owen | 11 J. Cole | 12 Campbell | 13 James | 14 Bridge | 15 Carragher | 16 Hargreaves | 17 Jenas | 18 Carrick | 19 Lennon | 20 Downing | 21 Crouch | 22 Carson | 23 Walcott | Valmentaja Eriksson

Norsunluurannikon joukkue – Jalkapallon MM-kilpailut 2010

1 Barry | 2 Angoua | 3 Boka | 4 K. Touré | 5 Zokora | 6 Gohouri | 7 Doumbia | 8 Kalou | 9 Tioté | 10 Gervinho | 11 Drogba | 12 Gosso | 13 Romaric | 14 Koné | 15 Dindane | 16 Zogbo | 17 Tiéné | 18 Keïta | 19 Y. Touré | 20 Demel | 21 Eboué | 22 Bamba | 23 Yeboah | Valmentaja Eriksson

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sven-Göran_Eriksson&oldid=22655003”