Tapani Mäkinen
Heikki Tapani Mäkinen (s. 19. maaliskuuta 1965 Helsingin maalaiskunta) on suomalainen poliitikko ja kokoomuksen kansanedustaja vuosina 2003–2004 ja 2007–2015. Hän on ollut Vantaan kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1989 ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja vuosina 2009–2017. Koulutukseltaan hän on merkonomi.[1]
Koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mäkinen valmistui Malmin kauppaoppilaitoksesta merkonomiksi vuonna 1984.[1]
Politiikassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Eduskuntavaalit | ||||
| Vuosi | Vaalipiiri | Äänet | Tulos | |
|---|---|---|---|---|
| 1995 | Uusimaa | 2 949 | ei valittu | [2] |
| 1999 | Uusimaa | 3 537 | ei valittu | [3] |
| 2003 | Uusimaa | 4 552 | varalla | [4] |
| 2007 | Uusimaa | 4 450 | valittiin | [4] |
| 2011 | Uusimaa | 4 592 | valittiin | [4] |
| 2015 | Uusimaa | 1 424 | ei valittu | [4] |
Tapani Mäkinen valittiin kansanedustajaksi Uudenmaan vaalipiiristä vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Hän toimi kansanedustajana aiemmin 28. maaliskuuta 2003 – 20. heinäkuuta 2004 Marjo Matikainen-Kallströmin varaedustajana. Mäkinen nousi varajäsenestä kansanedustajaksi Matikainen-Kallströmin siirtyessä europarlamenttiin.lähde?
Mäkinen on ollut Vantaan kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1989. Hän toimi valtuuston puheenjohtajana vuosina 2002–2004 ja 2007–2008. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana hän on toiminut vuosina 2005–2006 ja uudelleen vuosina 2009–2017. Hän on myös Uudenmaan liiton maakuntahallituksen entinen puheenjohtaja.
Helsingin Sanomat julkaisi 27. tammikuuta 2008 naiskansanedustajille teettämänsä kyselyn, jossa vastaajilla oli lähdesuoja, ja nimitti siihen pohjautuen Mäkisen yhdeksi eduskunnan seksuaalisista häiritsijöistä.[5] Julkisen sanan neuvosto antoi tapauksesta muiden paitsi yhden osalta langettavan tuomion ja moitti lehteä hyvän journalistisen tavan loukkaamisesta. Neuvoston mukaan lehti ei esittänyt riittäviä näyttöjä kirjoituksen perustaksi. JSN:n mielestä voimakkaasti leimaavan ja yleistävän juttukokonaisuuden totuudellisuus jäi näin ollen osoittamatta.[6]
MTV Uutiset selvitti helmikuussa 2014 Mäkisen osuutta Vantaan Energian hallituksen puheenjohtajavalintaan. Puheenjohtajaksi valittiin Mäkisen ystävä Tommi Valtonen, joka oli MTV:n mukaan tehnyt tuhansien eurojen arvosta ilmaista työtä Mäkisen saunanrakennushankkeen parissa. Valtonen on myös Vantaan kaupungin luottosähköyhtiö Takuusähkön toinen omistaja.[7] Mäkisen mukaan kyseessä oli normaali talkootyö.[8]
Kesäkuussa 2017 Mäkinen nimitettiin oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok) erityisavustajaksi.[9] Tästä tehtävästä hän irtisanoutui huhtikuussa 2018 poliisin käynnistettyä esitutkinnan häntä koskevista lahjoma- ja virka-aseman väärinkäyttörikoksista. Irtisanoutumistaan käsittelevässä Facebook-päivityksessään Mäkinen kiisti syyllistyneensä väitettyihin rikoksiin.[10]
Elokuussa 2019 Mäkistä vastaan nostettiin syytteet törkeästä lahjuksen ottamisesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Syytteet liittyvät Vantaan kaupunginhallituksessa käsiteltyihin etuosto-oikeusasioihin aikana, jolloin Mäkinen toimi kaupunginhallituksen puheenjohtajana.[11] Törkeästä lahjuksen antamisesta syytetään Juhani Sjöblomia.[12] Itä-Uudenmaan käräjäoikeus hylkäsi tammikuussa 2021 syytteet molempien osalta.[13] Joulukuussa 2022 hovioikeus kuitenkin tuomitsi Mäkisen 80 päiväsakkoon lahjuksen ottamisesta ja virka-aseman väärinkäyttämisestä. Hovioikeuden mukaan Mäkinen oli aktiivisesti toiminut siten, että kaupunki ei käyttäisi maakaupoissa etuosto-oieutta. Mäkinen oli saanut kahdelta tuttavaltaan 20 000 euron lainan.[14]
Näkemyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mäkinen haluaa metropolihallintopäätösten avaamista.[15]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tapani Mäkinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 4.2.2014.
- ↑ Eduskuntavaalit 1995 (Excel-taulukko) (ks. Luettelo ehdokkaista vaalipiireittäin ja puolueittain, myös heidän äänimääränsä ja vertauslukunsa 1995) Tilastokeskus. Viitattu 29.6.2016.
- ↑ Eduskuntavaalit 1999 (Excel-taulukko) (ks. Luettelo ehdokkaista vaalipiireittäin ja puolueittain, myös heidän äänimääränsä ja vertauslukunsa) Tilastokeskus. Viitattu 29.6.2016.
- ↑ a b c d Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat (Valitse vaalit.) pxdata.stat.fi. Viitattu 29.6.2016.
- ↑ Tanja Aitamurto: Seksuaalista häirintää Helsingin Sanomat. 27.1.2008. Viitattu 26.5.2010, korjattu 22.1.2020.
- ↑ Kerkelä, Lasse: JSN antoi langettavia päätöksiä HS:n häirintäuutisesta (uusi ots.: HS:n uutinen häirinnästä eduskunnassa rikkoi hyvää journalistista tapaa) Helsingin Sanomat. 19.3.2008 /20.3.2008. Viitattu 26.5.2010.
- ↑ Vuorikoski, Salla: Kansanedustajan kaveri energiayhtiön pomoksi MTV.fi. 4.2.2014. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 4.2.2014.
- ↑ Nironen, Saija: Tapani Mäkinen: Hyvä veli -kohu on kosto Yle Uutiset. 5.2.2014. Viitattu 6.2.2014.
- ↑ Iltalehti
- ↑ Oikeusministerin erityisavustaja Tapani Mäkinen irtisanoutui tehtävästään: kertoo syyksi häneen kohdistuvan rikosepäilyn Yle Uutiset. Viitattu 20.8.2019.
- ↑ Ex-oikeusministeri Häkkäsen entiselle erityisavustajalle Tapani Mäkiselle korruptiosyytteet mtvuutiset.fi. 20.8.2019. Viitattu 20.8.2019.
- ↑ Kokoomuksen entiset kansanedustajat käräjillä, Yle uutiset 26.11.2020
- ↑ Kirsi, Katri: Käräjäoikeus hylkäsi entisten kansanedustajien Tapani Mäkisen ja Juhani Sjöblomin korruptiosyytteet Yle. 29.1.2021. Viitattu 21.11.2021.
- ↑ Vantaan kaupunginhallituksen ex-puheenjohtajalle sakot lahjusrikkomuksesta Yle Uutiset. 4.4.2023. Viitattu 4.4.2023.
- ↑ Mäkinen: Helsinki ja Vantaa sopisivat yhteen 11.4.2014. Vantaan Sanomat. Arkistoitu 13.4.2014. Viitattu 11.4.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tapani Mäkisen kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
