Wilhelm Lagus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helsingin yliopiston rehtori, rahakabinetin esimies, valtioneuvos Wilhelm Lagus

Jakob Johan Wilhelm Lagus (5. toukokuuta 1821 Turku – 2. huhtikuuta 1909 Lohja) oli suomalainen tutkija, valtiopäivämies ja professori. [1]

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laguksen vanhemmat olivat professori Wilhelm Gabriel Lagus ja Hedvig Maria af Tengström. Hän pääsi ylioppilaaksi Porvoon lukiosta 1839 ja valmistui filosoian kandidaatiksi ja maisteriksi 1844 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1847. Lagus toimi Helsingin yliopiston kirjaston ylimääräisenä amanuenssina 1844–1854 ja yliopiston kreikan kirjallisuuden dosenttina 1846–1857. Hän oli itämaiden kirjallisuuden professorina 1857–1866, kreikan kirjallisuuden professorina 1866–1886, yliopiston vararehtorina 1875–1878 ja rehtorina 1878–1884. Lagus oli lisäksi yliopiston raha– ja mitalikokoelman esimies 1863–1892, Viipurilaisen osakunnan inspehtori 1868–1881, filosofisen tiedekunnan promoottori 1869 sekä yliopiston soittokunnan inspehtori 1874–1881. Hän oli Muinaistieteellisen toimikunnan puheenjohtaja 1884–1887 ja Suomen tiedeseuran puheenjohtaja 1864–1865. Lagus sai professorin arvonimen 1854 ja hänestä tuli kanslianeuvos 1871 ja valtioneuvos 1883. Lagus aateloitiin 1880.[2] Hän osallistui tämän jälkeen aatelissäädyssä sukunsa edustajana valtiopäiville 1882, 1885 ja 1891. Lagus omistautui professorina Helsingissä aluksi orientalistiikalle ja julkaisi muun muassa uraauurtavan arabian oppikirjan sekä kirjoitti nykypersian kieliopin, jota tosin ei koskaan painettu.[1]

Lagus oli naimisissa kaksi kertaa, 1850–1859 Fredrika Kastalia Wickmanin (k. 1859) kanssa ja 1862–1906 Kristina Wilhelmina Kuneliuksen (k. 1906) kanssa. Hänellä oli kolme lasta ensimmäisestä ja viisi lasta toisesta avioliitosta. Metsänhoitaja Alexander Gabriel Lagus (1856-1912) oli yksi ensimmäisen avioliiton lapsista[3] ja upseeri, liike- ja valtiopäivämies Knut Johan Robert Lagus puolestaan toisesta avioliitosta.[4]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • De Homoeoteleutis quae vocantur disputatio, väitöskirja. 1843
  • Plutarchus, väitöskirja. 1846–1848
  • Studia Latina provincialium. 1849
  • Den klassiska forntidens ställning till medeltiden. 1849
  • Seïd Locmani ex libro Turcico qui Oghuzname inscribitur excerpta. 1854
  • Lärokurs i arabiska språket. 1869–1878
  • Johan Jakob Nordström : minnestal på Finska Vetenskapssocietetens års– och högtidsdag den 29 april 1875 : omarbetadt och tillökt . Finska Litteratursällskapet, Helsingfors 1877
  • Strödda blad : nytt och gammalt i historiska och humanistiska ämnen 1 : Petter Forskåls lefnad. G. W. Edlund, Helsingfors 1877
  • Strödda blad : nytt och gammalt i historiska och humanistiska ämnen 4 : Runebergs jemförelse af Euripides' och Senecas Medea. G. W. Edlund, Helsingfors 1879
  • Erik Laxman, hans lefnad, resor, forskningar och brefvexling. Helsingfors 1880
  • Rantasalmen ja Tavisalmen pitäjiä koskevia tietoja vuodelta 1571 ; kokoellut W. Lagus. Helsinki 1880
  • Skalden Johan Henrik Kellgrens finska lefnadsminnen. Edlund, Helsingfors 1884
  • Historik öfver finska universitetets mynt– och medaljkabinett. Numismatiska anteckningar 1. Författare, Helsingfors 1885–1888
  • Henrik Gabriel Porthans bref till Mathias Calonius 1 : Åren 1791–1796, utgiven av Wilhelm Lagus. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1886
  • Henrik Gabriel Porthans bref till Mathias Calonius 2 : Åren 1797–1800, utgiven av Wilhelm Lagus. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1886
  • Album studiosorum Academiæ Aboensis MDCXL–MDCCCXXVII : Åbo akademis studentmatrikel : Förra afdelningen,, 1640–1740. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1889–1891
  • Erik Laxman. Imperatorskaâ Akademìâ nauk 1890 (venäjäksi)
  • Musikaliska sällskapet i Åbo 1790–1890 : bidrag till dess historik. Åbo 1890
  • Album studiosorum Academiæ Aboensis MDCXL–MDCCCXXVII : Åbo akademis studentmatrikel : Senare afdelningen,, 1740–1827. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1892–1895
  • Om mynt funna i finsk jord. Numismatiska anteckningar 2. Helsingfors 1900
  • Mathias Calonii bref till Henrik Gabriel Porthan : åren 1793–1800 ; utgifna af W. Lagus. Svenska litteratussällskapet i Finland, Helsingfors 1902
  • Från pojkåren och gymnasiet : hågkomster, upptecknade af W. L. G. W. Edlund, Helsingfors 1904
  • Album Studiosorum Academiæ Aboensis MDCXL–MDCCCXXVII : Åbo akademis studentmatrikel å nyo upprättad supplement. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1906

Suomennoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Björnstjerne Björnson : Magnhild : kertomus ; norjan kielestä suom. V. Lagus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino, Helsinki 1882

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Kansalliskirjasto, uutiset
  2. ↑ Helsingin yliopiston opettaja– ja virkamiesmatrikkeli 1640–1917, osa H–O
  3. ↑ ”Lagus, Alexander Gabriel”, Suomen metsänhoitajat. Finlands forstmästare 1851–1931, s. 255. Mänttä: Suomen Metsänhoitajaliitto, 1931.
  4. ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Lagus Knut Johan Robert Viitattu 23.6.2021.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Wilhelm_Lagus&oldid=22116108”