Siirry sisältöön

monopol

Wikisanakirjasta
Katso myös: Monopol

Kroaatti

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

mȍnopol m. 

  1. monopoli
  2. (kuvaannollisesti) yksinoikeus

Taivutus

[muokkaa]
yksikkö monikko
nominatiivi monopol monopoli
genetiivi monopola monopola
datiivi-lokatiivi monopolu monopolima
akkusatiivi monopol monopole
vokatiivi monopole monopoli
instrumentaali monopolom monopolima

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]

Puola

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

monopol m.

  1. monopoli

Romania

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]
genetiivi/datiivi
yksikkö unui monopol
määräinen monopolului
monikkounor monopoluri
määräinenmonopolurilor

monopol n. (määräinen: monopolulmonikko: monopoluri, määräinen: monopolurile)

  1. monopoli

Ruotsi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

monopol n. (5) (yks. määr. monopolet[luo], mon. epämäär. monopol, mon. määr. monopolen[luo])

  1. (talostiede) monopoli

Serbia

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

mȍnopol m. (kyrillinen монопол)

  1. monopoli

Sloveeni

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

monopol m.

  1. monopoli

Tšekki

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

monopol m.

  1. monopoli