Lahdenpohju
Linnu
Lahdenpohju
Ozuta/peitä kartoi
|
Lahdenpohju on linnu (vuvves 1945) da Lahdenpohjan piirin hallindolline keskus Karjalan tazavallas Ven'al.
Yhteistiedo
[kohenda | kohenda tekstu]Se sijaiččou Luadogan Jaakkimansalmen pohjukkah laskijan Aurajoven suus[2] 331 kilometrii Petroskoispäi päivännouzupuolehpäi. Linnas on 7 800 eläjiä (vuonnu 2010)[3].
Vuvvessah 1924 tämän eländypaikan nimi oli Sieklahti, kudai kuului Jaakkiman kyläh. Vuvvennu 1924 Lahdenpohju roih iččenäzekse kyläkse.
Histourii
[kohenda | kohenda tekstu]Nämmih paikkoih enzimäine hengi tuli vie 2000 vuottu enne meijän aijanlugua. Enzimäzet kylät da linnat oli nostettu vuozinnu 800-1100. Vuvvennu 1323 nygyzen Lahdenpohjan piirin alovehet oldih Novgorodan mualoin luvus, a XV vuozisuan lopus kuuluttih Ven’an valdivoh. XV vuozisual nygyzen Lahdenpohjan linnan sijas oli Jaakkiman kyly, kudamas eli 168 perehty. Stolbovskan rauhansobimuksen mugah Lahdenpohju oli Ruočin vallas. Pohjazen voinan aigah, vuvvennu 1721, ven’alazet vallattih piirin alovehet. Vuvvespäi 1809 Jaakkima oli Ven’an valdukunnan Suomelazen kn'ažestvan luvus. Vuozinnu 1845-1850 oli nostettu suuri luteransoin kirikkö.
Suomen vallas
[kohenda | kohenda tekstu]Vuozinnu 1918-1940 Sieklahti-Lahdenpohju on suomelaine ”kunta”. Vuozinnu 1920-1930 Lahdenpohjas oli nostettu puunmuokkuamizet kombinuatat, puunhuavustus- da sel’l’ulouzuzavodat. Laatokan Puu -tevolližuslaitoksen ruadajat nostettih Lahdenpohjan kylän, kudai vuvvennu 1924 sai linnan mallin pos’olkan stuatusan. Vuvvennu 1930 Lahdenpohju roih kuulužakse turistupaikakse. Sen rannaspäi käydih laivat Vaalamoh.
Voinan aigu
[kohenda | kohenda tekstu]Nevvostoliiton-Suomen voinan (1939-1940) jälles Moskvan rauhansobimuksen mugah Lahdenpohju kuului Nevvostoliittoh, Karjalas-Suomelazen sotsiallizeh nevvostotazavaldah. Suomi työndi suomelazet rahvahat Pohjazen Luadogan rannalpäi Suomeh. Vuvvennu 1941 elokuus Toizen muailman voinan aigah (1941-1944) suomelazet voiskat vallattih Jaakkima da Lahdenpohju. Suuri vuitti suomelazis pagolazis tuli järilleh omile paikoile. Vuvvennu 1942 jo 70% pagolastu tuli omih kodiloih. Vuvvennu 1944 Moskvan rauhansobimuksen jälles suomelazet rahvahat uvvessah pajettih Suomeh.
Nevvostoliiton vallas
[kohenda | kohenda tekstu]Luteranskois kirikös piettih voinuplennoit. Vuozinnu 1956-91 Lahdenpohju oli Karjalan sotsiallizen nevvostotazavallan linnu. Luteranskois kirikös elettih rahvas, sit sie piettih tavarua. Vuvvennu 1977 kirikkö paloi.
- ↑ Численность постоянного населения Российской Федерации по муниципальным образованиям на 1 января 2023 года (с учётом итогов Всероссийской переписи населения 2020 г.) — Федеральная служба государственной статистики, 2023.
- ↑ Karelija: entsiklopedija. Tom 2. Petrozavodsk:Petropress, 2009, s. 142, ISBN 978-5-8430-0125-4
- ↑ http://www.gks.ru/free_doc/new_site/perepis2010/croc/Documents/Vol1/pub-01-11.pdf%7CNimeke = Tšislennost naselenija Rossii, federalnyh okrugov, subjektov Rossijskoi Federatsii, gorodskih okrugov, munitsipalnyh raionov, gorodskih i selskih poseleni, viitattu = 26.4.2012