Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kuuntelua tutkinut Sanna Ala-Kortesmaa yllättyy joka kerta huomatessaan, miten eri tavalla ihmiset saman informaation kuulevat. Hänen mukaansa selityksiä voi olla monia, mutta eräs helposti hahmotettava tekijä ovat erilaiset kuuntelutyylit.
Kuuntelua ja vuorovaikutusta tutkineiden Kittie W.Watsonin, Larry L.Barkerin ja James B.Weaverin mukaan ihmiset voidaan jakaa neljään eri kuuntelutyyliin: ihmis-, toiminta-, sisältö- ja aikasuuntautuneisiin.
Harva kuuntelee pelkästään yhdellä tavalla, vaan käytämme erilaisia tyylejä tilanteen mukaan. Usein kuitenkin yksi tyyli kuunnella on meillä vahvempana kuin muut.
Yle Oppiminen teki eri kuuntelutyylejä havainnollistavan testin, joka pohjautuu Watsonin, Barkerin ja Weaverin luokitteluun ja tutkija Sanna Ala-Kortesmaan haastatteluun. Inspiraationa on käytetty myös The Listening Styles Profiles -testiä (LSP-16).
Vastaa kysymyksiin rehellisesti. Testiin ei ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia eikä tyylejä voi arvottaa hyviksi eikä huonoiksi. Testin avulla voit arvioida omaa tapaasi kuunnella ja siten kehittää vuorovaikutustaitojasi.
Testaa, millainen kuuntelija olet
Testissä on kaksitoista kysymystä, jotka tulevat näkyviin yksi kerrallaan. Vaihtoehtoja on viisi vasemmalta oikealle: ei koskaan, harvoin, joskus, usein ja aina.
Tuloksesi




Jaa tuloksesi:
Ammattiala saattaa vaikuttaa kuuntelutyyliin
Sanna Ala-Kortesmaa on teettänyt The Listening Styles Profiles (LSP-16) -testiä opiskelijoilleen havainnollistaakseen sitä, miten tapamme kuunnella vaikuttaa meidän vuorovaikutukseen toistemme kanssa. Hän on havainnut, että humanististen aineiden opiskelijoista yli puolet kuuluu yleensä ihmissuuntautuneisiin kuuntelijoihin. Teknisten alojen opiskelijoista yli puolet taas on toiminta- ja sisältösuuntautuneita kuuntelijoita.
– Tutkijat eivät tiedä, omaksummeko tapamme kuunnella jo lapsena vai vaikuttaako valittu ala tapaamme kuunnella. Ja se on tosi kiinnostavaa.
Usein esimerkiksi ihmisiin suuntautuneet kuuntelijat ovat myös puheliaita ja harrastavat enemmän small talkia, koska vuorovaikutussuhteen vahvistaminen on heille tärkeää. He saattavat helposti kuormittua, sillä he ajautuvat usein työpaikoilla kuuntelemaan toisten ongelmia. Ihmissuuntautuneiden kuuntelijoiden saattaa olla vaikea sanoa, ettei jaksa enää kuunnella toista.
Erilaisten kuuntelutapojen tiedostaminen voisi auttaa ymmärtämään toisten näkökantoja.
Toimintaan suuntautuneet kuuntelijat voivat tehdä esimerkiksi palaverissa paljon tiukkoja tarkentavia kysymyksiä, koska he haluavat tietää, mitä pitää tehdä, että päästään tiettyyn lopputulokseen. Ihmisiin suuntautunut kuuntelija saattaa kokea tällaisen ihmisen tylynä tai jopa vaikeana työkaverina, vaikka kyse olisi vain viestintätapojen erilaisuudesta.
Sisältösuuntautuneet haluavat saada mahdollisimman yksityiskohtaista tietoa, jonka avulla he voivat arvioida sanotun paikkaansapitävyyttä. Toiset saattavat pitää aikasuuntautuneita hieman kärsimättöminä, sillä he ovat tarkkoja ajastaan ja kertovat sen usein myös muille.
Sanna Ala-Kortesmaan mukaan ihmiset eivät ole välttämättä tietoisia siitä, että kuuntelutyyleihin liittyvät ominaisuudet eivät ole lähtökohtaisesti kielteisiä eikä myönteisiä, vaan tilannekohtaisia. Erilaisten kuuntelutapojen tiedostaminen voisi auttaa ymmärtämään toisten näkökantoja.
– Tietyissä tilanteissa tietty kuuntelutyyli voi olla toista tehokkaampi, minkä oivaltaminen voisi lisätä vuorovaikutuksemme toimivuutta ja se voisi olla paljon sopuisampaa.
Kuuntelemalla huonosti saatat lytätä toisen – varo näitä viittä mokaa!