Pekka Himanen väitteli 20-vuotiaana Suomen nuorimmaksi tohtoriksi vuonna 1994. Melkein kaksikymmentä vuotta myöhemmin hänestä oli tullut valtaapitävien vakiotutkija.
Himasen väitöskirja käsitteli Bertrand Russelin uskontokritiikkiä. Hänen vetämänsä keskustelutilaisuudet Kallion kirkossa vetivätkin salin täyteen aikana, jona kirkot muutoin ammottivat tyhjyyttään.
Himanen kasvoi 1980-luvulla tietokoneiden parissa. Jo kymmenvuotiaana alkanut harrastus vei muutamaksi vuodeksi kokonaan mukanaan. "Vuoden pari ohjelmoin aamusta yöhön." Hänen unelmanaan oli luoda täydellinen tietokoneohjelma.
"Halusin tehdä todella tyylikkään tietokoneohjelman, eikä mua oikeestaan edes kiinnostanut, että mihin sitä voisi käyttää. Musta siinä oikeastaan kiteytyy aika hyvin se 1980-luvun idea muutenkin. Taloudellisideologista kehitystä itseisarvoisesti kysymättä, että mihin sitä tarvitaan. Ei mua se kiinnostanut."
Jo vuonna 1994 Himasta kiinnosti Maarit Tastulan haastattelussa toisen huomaaminen ja välittäminen. Oman sukupolvensa onnellisuuden hän ajatteli tulevan pienemmistä asioista kuin aiempien. "Meidän maailma ei ole niin yksinkertainen. Onni tulee pienistä, merkityksellisistä asioista, kuten rakkaan hymy."
2000-luvun alussa Himanen tuli ensin tunnetuksi informaatioyhteiskuntaa käsittelevästä teoksestaan Hakkerietiikka ja informaatioajan henki. Myöhemmin hän tuli tunnetuksi kansainvälisistä projekteistaan talouden ja hyväntekeväisyyden parissa. Näiden roolien kautta hänestä myös tuli koko Suomen konsultti.
Vuonna 2005 hän keskusteli televisiossa mm. opettajansa Esa Saarisen kanssa sekä mietti työelämän uusia "teesejä".
Vuotta myöhemmin Himanen piti alustuksen toisessa Presidenttifoorumissa, jonka otsikkona oli Osaava ja innovatiivinen Suomi.
Alustuksessaan hän korosti innovaatioiden, välittämisen ja oppimisen kulttuuria. Hän myös peräänkuulutti Tuusulanjärven henkeä, jossa suomalaiset kulta-ajan taiteilijat innostivat toisiaan. "No ei oikeestaan", vastasi Himanen, kun kesärenki Kati Leskinen kysyi häneltä, että tuntuuko koskaan siltä kuin hän puhuisi paskaa.
Vuoden 2013 keväällä Himanen vieraili Arto Nybergin vieraana keskustelemassa muun muassa hänen kohutusta tulevaisuusselonteosta ja humalaisesta toikkaroinnista kadulla alushoususillaan.