Artikkeli on yli 13 vuotta vanha

Tuuli leppeä lounaasta

Eletään yhtä perjantaita rakennustyömaalla 1970-luvun alussa. Pilsneriukot politikoivat työmaakopissa rasvaisen sopan äärellä.

Mäkilä ei jaksa paljon puheisiin osallistua. Vennamolaisia tai ei, Mäkilää painaa enemmän oma alamäkeen ajautunut elämänsä.

Viina on vienyt Mäkilältä asunnon, mutta töitä rakennuksilla apumiehenä vielä riittää. Rakennuksilla väki on vahvasti kahtia jakautunut. Apumies saa kantaa tiiliä viidella markalla, kun ammattimies nostaa 15 markkaa tunnilta.

Eikä apumies aina jaksa uskoa ammattimiesten solidaarisuuteen. Mikä se sellainen kommari on joka mersulla töihin ajelee.

Työpäivä rakennuksella kuluu iltaan ronskien puheiden siivittämänä. Kun muut lähtevät kotia kohtia Mäkilä miettii mihin päänsä painaisi.

Teksti: Seija Aunila