Helsinkiin maalta tullut ujo ja yksinäinen Kyllikki liittyy lapsuudesta tuttuun lahkolaisseurakuntaan. Hänelle avaa aluksi uuden elämän seurakunnasta eronnut kiihkouskovainen lahko "Hatut".
Hatut tuovat Kyllikille turvaa ja lohtua yksinäiseen elämään. Näytelmän myötä paljastuu kuitenkin, että turva on ollut näennäistä.
Kyllikki työskentelee ompelimossa, joka joutuu saneerauksen alle. Työpaikan ammattiyhdistysaktiivit yrittävät saada ompelijoita mukaan ammttiyhdistystoimintaa. Joukkovoima ei kuitenkaan ota tulta työpaikalla ja ompelimo suljetaan.
Uskonnolliseen hurmioon turvautunut Kyllikki jää tyhjän päälle. Lahkosta ei ole apua irtisanomistilanteessa, vaan Kyllikki joutuu palaamaan takaisin kotiseudulleen.
Kyllikki ja hatut edustaa tyypillista 70-luvun kantaaottavaa televisionäytelmää. Uskonto nähdään ihmisiä todellisuudesta vieroittavana ja lopulta hyvinkin turmiollisina. Todellinen apu löytyy yhteiskunnallisesta tiedostamisesta ja ammattiyhdistysliikkeestä.
Sanoman perille menemiseksi Kyllikki ja hatut -näytelmässä on lisäksi kertoja. Tätä televisionäytelmää ei ole koskaan esitetty. Syynä hyllyttämiseen saattaa olla aiheen arkaluontoisuus ja se käsittelytapa. Päivämäärä artikkelissa on tv-näytelmän valmistumispäivä.
Teksti: Seija Aunila