Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Euroopan kulttuurin juurilla II

Kreikka, Ateena. Akropolis. Antiikin taide. Parthenon-temppeli, doorilainen pylväikkö ja päätykolmio, tympanon. Kreikan taiteen täysklassisen aika 447-423 eKr, arkkitehdit Kallikrates ja Iktinos. Doorilaiset pylväät. Temppelin rauniot.
Parthenonin temppeli Ateenassa. Kuva: Yle/Touko Yrttimaa

Ohjelmasarjassa arkkitehti Aaro Söderlund ja toimittaja Jorma Kallenautio luotaavat antiikin historiaa ja sen perintöä nyky-Euroopalle.

Jumalten synty

Kreikkalaisen uskomuksen mukaan alussa oli kaaos, joka synnytti Gaian eli maan, jota roomalaiset kutsuivat terraksi tai tellukseksi. Ensimmäinen audio vie Gaian ja tämän jälkeläisten jäljille.

Klassisen kreikkalaisen filosofian yksi keskeinen piirre oli hyveen kehittäminen ja hyvä elämä kreikkalaisessa kaupunkivaltiossa eli poliksessa. Vanha usko myyttisiin jumaliin alkoi rapautua kreikkalaisten symposiumeissa ja keskustelupiireissä, joissa epäileviä ajattelijoita kutsuttiin sofisteiksi. Vanhat moraalikäsitykset joutuivat kovan kritiikin kohteeksi sofistien edustaman skeptisyyden, relativismin ja nihilismin tieltä.

Yhä edelleen tuhannet turistit hämmästelevät muinaisten kreikkalaisten ja roomalaisten rakennustaiteen ih­meitä, lukuisia temppeleitä pylväi­neen ja patsaineen, teattereita ja pylväskäytäviä, jotka aikaa uhmaten ovat säilyneet ihailtaviksem­me. Miten tämä kaikki on saatu aikaan?

Antiikin Kreikassa syntyneet näytelmä- ja teatterimuodot ovat olleet koko länsimaisen teatterin kehityksen perusta. Ohjelmat vievät sekä kreikkalaisen että roomalaisen näytelmätaiteen juurille.

Söderlund ja Kallenautio tutustuttavat kuulijansa myös antiikin talousjärjestelmiin, koululaitokseen, lääketieteeseen ja keskustelevat kuinka Antiikin ajan taideihanteet ovat vaikuttaneet taidekäsityksiimme myöhemminkin.

Temppeli
Kreikkalainen filosofia
Polis ja kaupunkisuunnittelu
Antiikin rahat
Kreikkalainen taide
Antiikin lääketiede
Kreikkalainen teatteri
Roomalainen teatteri
Antiikin koululaitos ja kirjasto

Katso myös