Mistä usko syntyy? Onko jumala vain ihmismielen luomus? Tutkittu juttu -ohjelmassa tarkastellaan uskon arvoitusta kognitiotieteen ja psykologian kautta sekä uskovan näkökulmasta.
World Values 2000 -tutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta uskoo jollain tavoin jumalan olemassaoloon. Joka toinen uskoo yhteen tiettyyn jumalaan ja mieltää jumalan persoonaksi.
Kulttuuri johon ihminen syntyy ja jossa hän kasvaa määrittää usein hänen uskonsa ja jumalkäsityksensä. Ohjelmassa haastateltu Leena Kojonen on uskonut jumalaan jo lapsesta saakka ja kristinuskolla on hänen elämässään suuri merkitys. Hän kuitenkin toteaa, että uskoisi todennäköisesti toisenlaiseen jumalaan jos hän olisi syntynyt ei-kristittyyn maahan.
Jumalauskoa voidaan tutkia kognitiivisesta näkökulmasta, osana ihmismielen rakenteita. Toisaalta osa tutkijoista on sitä mieltä, että uskonnossa on kyse jostain yliluonnollisesta, eikä sitä voida tutkia hyväksymättä ensin yliluonnollisen olemassaoloa. Selvää on ainakin se, ettei tiede voi vastata kysymykseen onko jumalaa vai ei.
Uskonnon merkityksestä ihmisen evoluutiossa ollaan montaa mieltä. Joidenkin tutkijoiden mukaan uskonto on auttanut ihmislajia selviytymään, toiset pitävät sitä merkityksettömänä, jopa haitallisena evoluution sivutuotteena. Kristinuskovaiselle Leena Kajaselle usko on tuonut elämään merkityksellisyyden tuntua ja yhteisöllisyyttä.
"500-luvun profeetta, 1000-luvun munkki ja 2000-luvun espoolainen ymmärtävät varmaan jumalansa eri tavoin" muistuttaa tutkija Marjaana Lindeman. Kaikissa jumalakäsityksissä näyttää silti olevan kulttuurista ja ajasta riippumattomia yhteisiä piirteitä kuten ajatus jumalan tahdosta, kaikkitietävyydestä ja suunnitelmallisuudesta.
Jumala kuvataan usein ihmisen kaltaiseksi. Ihmisen on helpompi luoda yhteys persoonalliseen jumalaan kuin luonnonvoimaan tai mekaaniseen prosessiin. Jumalan mieli ajatellaan ihmismielen kaltaisena, mutta täydellisempänä ja parempana. Tutkija Heikki Sarmaojan mielestä ihmisen on mahdotonta kuvitella yliluonnollista olentoa, jonka mieli ei toimisi samoin kuin oma mielemme.
Uskonnollisissa rituaaleissa ihmiset jakavat ja vahvistavat yhteistä uskooan. Rituaalit toimivat myös ihmismielen linkkinä täydelliseen mieleen eli jumalaan.
Ihmisen on mahdotonta kuvitella yliluonnollista olentoa, jonka mieli ei toimisi samoin kuin oma mielemme.